Pääomamarkkinat

Osa työstämme on ennakoivaa valvontaa, jossa kiinnitetään huomiota hyvien markkinakäytäntöjen ja menettelytapojen edistämiseen markkinoiden tehokkuuden ja sijoittajien luottamuksen ylläpitämiseksi. Osa valvonnasta on reagoivaa ja se kohdistuu muun muassa epäiltyihin markkinoiden väärinkäytöksiin, kuten sisäpiiritiedon väärinkäyttöön, markkinoiden manipulaatioon ja tiedottamissäännösten rikkomiseen.

Luottamusta rakentavat

• laadukas, selkeä ja ajantasainen informaatio tuotteista ja palveluista
• markkinoilla toimivien palveluntarjoajien asianmukaiset toimintatavat markkinoinnissa, sopimusehdoissa ja muutoin asiakassuhteissa
• arvopaperimarkkinoiden markkinapaikkojen häiriötön toiminta.

Valvomme listayhtiöiden tilinpäätöksiä koskevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) noudattamista.

Valvonnan tavoitteena on edistää avoimen, riittävän, vertailukelpoisen ja ymmärrettävän taloudellisen informaation antamista markkinoille sijoittajien päätöksenteon tueksi.

Tilinpäätösvalvonta kohdistuu suomalaisiin listayhtiöihin, joiden liikkeeseenlaskemia arvopapereita, kuten osakkeita tai joukkovelkakirjoja, on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla. Tilinpäätösvalvonnan kohteena ovat liikkeeseenlaskijoiden julkistamat taloudelliset raportit, kuten tilinpäätös ja osavuosikatsaus.

Mitä IFRS- ja kestävyysraportoinnin valvonta tarkoittaa listayhtiöille? (YouTube-video)

Kansainvälinen valvontayhteistyö

Finanssivalvonta osallistuu aktiivisesti EU:n tilinpäätösvalvojien väliseen yhteistyöhön. Corporate Reporting Standing Committee (CRSC), joka on Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn pysyvä komitea, koordinoi jäsenorganisaatioidensa valvontaa ja muuta toimintaa listayhtiöiden taloudelliseen raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Corporate Reporting Standing Committee on kehittänyt valvojien yhteistyötä ja yhdenmukaisia tilinpäätösvalvonnan menetelmiä Euroopassa. Yhteistyön tavoitteena on edistää toisaalta valvontamenetelmien harmonisointia ja toisaalta edistää IFRS-standardien yhdenmukaista soveltamista. Valvojien välinen yhteistyö ja koordinaatio ovat keskeisessä asemassa, koska sääntely on maailmanlaajuista ja valvontaratkaisujen tulisi täten olla kansainvälisesti kestäviä.

Corporate Reporting Standing Committee järjestää säännöllisesti tilinpäätösvalvojien tapaamisia (European Enforcers Coordination Sessions, EECS), joihin myös Finanssivalvonta osallistuu. EECS hallinnoi yhteistä valvontapäätöstietokantaa, johon tallennetaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tilinpäätösvalvontaa koskevat keskeiset päätökset. ESMA julkaisee näitä päätöksiä 2-3 kertaa vuodessa. Päätösten julkistamisen tavoitteena on, että markkinaosapuolet saavat tietoa siitä, mihin eurooppalaiset valvojat ovat tilinpäätösvalvonnassaan kiinnittänet huomiota.

Katso myös:

• IFRS- ja kestävyysraportoinnin valvonta

Arvopaperitarjouksiin liittyvä esitevalvonta on pääosin etukäteisvalvontaa. Tarkastamme ja hyväksymme arvopaperitarjouksista ja listautumisista laadittavat esitteet. Käymme läpi, että esitteessä on tiedot, joita arvopaperimarkkinasääntely edellyttää. Lisäksi arvioimme esitteen sisällön johdonmukaisuutta sekä sitä, kuinka hyvin esitteessä annetut tiedot täyttävät tietojen yleiset laatukriteerit. Tällaisia yleisiä laatukriteereitä ovat mm. tietojen riittävyys, olennaisuus, ymmärrettävyys, johdonmukaisuus, perusteltavuus, ajantasaisuus ja selkeys.

Finanssivalvonnan on hyväksyttävä esite, ellei se ole ilmeisen virheellinen tai puutteellinen. Emme voi kuitenkaan varmistaa esitteessä olevien tietojen oikeellisuutta, vaan tietosisällön oikeellisuudesta vastaa esitteen laatija.

Esitteitä koskeva valvonta on sidoksissa pääasiassa esitteen tarkastushetkeen. Tältä osin valvonta on etukäteisvalvontaa. Valvontaan kuuluu kuitenkin myös jälkikäteistä valvontaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että tarvittaessa esitteiden tietosisältöä verrataan siihen tietoon, jota listautuneesta yhtiöstä tai arvopaperitarjouksesta saadaan myöhemmin. Tällöin arvioimme, ovatko esitteessä annetut tiedot olleet myös myöhemmän tiedon perusteella totuudenmukaisia, riittäviä ja perusteltuja.

Listausten ja emissioiden yhteydessä nousee usein esille myös erityisiä kysymyksiä annettavasta taloudellisesta informaatiosta. Tällöin on kyse esimerkiksi pro forma -informaatiosta ja sen asianmukaisuudesta sekä siitä, miten yritysjärjestelyt käsitellään esitteeseen sisältyvissä tilinpäätöksissä ja puolivuosikatsauksissa.

Tiedonantovelvollisuuden valvonnan päätavoitteena on, että sijoittajilla on käytössään riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi listayhtiöstä ja sen arvopaperista. Pidämme tärkeänä, että luottamus listayhtiöiden julkistamaan informaatioon säilyy Suomessa hyvänä.

Valvonta on sekä epäselvyyksien tutkintaa että teemaselvityksiä

Valvomme listayhtiöiden säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta sekä ennakoivasti että jälkikäteen. Ennakoivaan valvontaan kuuluvat muun muassa tiedonantovelvollisuuden menettelyihin liittyvät valvontakäynnit sekä listautuvien yhtiöiden tapaamiset. Jälkikäteinen valvonta on havaittujen yksittäisten epäselvyyksien tutkintaa ja esimerkiksi teemaselvityksiä, jotka kohdistuvat tiettyyn teemaan ja useampaan listayhtiöön.

Valvomme, että listayhtiöt julkistavat sisäpiiritiedon mahdollisimman pian. Sisäpiiritietoa voivat olla esimerkiksi yrityskaupat sekä yleinen taloudellinen informaatio, kuten tulevaisuuden näkymät ja tulosvaroitukset.

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden osalta valvomme, että yhtiöiden puolivuosikatsaus sekä tilinpäätös ja toimintakertomus sisältävät arvopaperimarkkinasääntelyn edellyttämät tiedot. Valvomme myös, että yhtiöt julkistavat nämä laissa asetetuissa määräajoissa. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme lisäksi katsomaan, että katsausten tietosisältö täyttää tietojen yleiset laatukriteerit (mm. tietojen riittävyys, olennaisuus, johdonmukaisuus, perusteltavuus, ajantasaisuus ja selkeys).

Jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuuden valvontaan liittyy lisäksi joukko erityiskysymyksiä, joita arvioimme valvonnassamme. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi annettujen tulevaisuudennäkymien perusteltavuus tai mahdollinen harhaanjohtavuus, tulosvaroitusten ajantasaisuus ja selkeys sekä pro forma -informaation tavoite, eroteltavuus ja laadintaperiaatteet.

Arvopaperimarkkinoiden toimivuus edellyttää, että sijoittajat luottavat markkinoihin ja niillä toimiviin osapuoliin. Markkinoiden väärinkäytökset heikentävät tätä luottamusta. Finanssivalvonta pyrkii sekä ehkäisemään tällaisia väärinkäytöksiä että tutkii niitä jälkikäteen.

Sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyt tutkitaan

Varsinaisen sisäpiiritutkinnan tavoitteena on selvittää, onko sisäpiiritietoa käytetty hyväksi rahoitusvälineiden kaupassa, ja jos on, ketkä ovat siihen syyllistyneet. Tutkinnan kohteeksi otamme epäilyttävien tapahtumien lisäksi myös muita tapahtumia rutiininomaisesti. Näitä ovat esimerkiksi isot yrityskauppahankkeet, joissa voidaan olettaa olleen merkittävää sisäpiiritietoa ja laaja sisäpiiriläisten joukko.

Seuraamme kaupankäyntiä arvopaperimarkkinoilla sekä markkinoiden ajankohtaisia tapahtumia.

Sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyn tutkinta alkaa useimmiten listayhtiön pörssitiedotteen julkistamisesta. Yhtiön osakkeen kurssikehitys on saattanut ennen tiedotteen julkistamista muuttua huomattavasti tai osakkeen kaupankäynnin volyymit ovat saattaneet kasvaa selvästi. Saamme ilmoituksia ja vihjeitä epäilyttävistä tapauksista myös pörssistä, sijoituspalvelun tarjoajilta, tiedotusvälineistä, yksityisiltä sijoittajilta ja ulkomaisilta valvontaviranomaisilta.

Sisäpiiritutkinnassamme pyrimme mm. selvittämään, mistä sisäpiiritieto on peräisin ja kuinka laajalle sisäpiiritieto on mahdollisesti levinnyt. Pyydämme yhtiöltä tiedot kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat olleet mukana käsittelemässä sisäpiiritiedon alaista asiaa (hankekohtainen sisäpiirirekisteri), sekä siitä, milloin nämä sisäpiiriläiset ovat saaneet asiasta tiedon. Sisäpiiritietoa saaneiden henkilöiden lisäksi myös heidän lähipiirinsä sekä vaikutusvaltayhteisöjen kaupankäynti selvitetään.

Sisäpiiritutkinnan kestoon vaikuttavat kaupankäynnin aktiivisuus, tutkinnan laajuus sekä tietojen saamiseen kuluva aika. Tutkinnan haasteena on löytää yhteys ja riittävä näyttö sisäpiiriläisen ja yhtiön osakkeella kauppaa käyneen henkilön välillä, ellei sisäpiiriläinen itse ole tehnyt kauppaa. Arvioimme tutkinnan tulosten pohjalta, onko aihetta epäillä sisäpiiritiedon väärinkäyttöä. Jos on syytä epäillä rikosta, teemme poliisille tutkintapyynnön.

Markkinoiden manipulaatio

Markkinoiden manipulaatiolla tarkoitetaan kaikkia sellaisia epäasiallisia toimia, joilla suoraan tai välillisesti pyritään vaikuttamaan keinotekoisesti rahoitusvälineen kysyntään, tarjontaan tai hintatasoon joko ryhtymällä harhaanjohtaviin toimenpiteisiin tai antamalla rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Manipulaatiotutkinta aloitetaan useimmiten tilanteessa, jossa kaupankäynnissä on piirteitä, jotka eivät vaikuta tavanomaisen kauppatavan mukaisilta.
Finanssivalvonta käyttää kaupankäynnin valvonnassaan muun muassa sijoituspalvelun tarjoajien raportoimia kauppatietoja. Finanssivalvonnan kaupparaportointijärjestelmä on osa Euroopan kattavaa rahoitusvälineiden kaupankäynnin tiedonkeruu- ja vaihtokokonaisuutta.

Valvomme lyhyiden positioiden ilmoittamista ja julkistamme kynnysarvon ylittävät lyhyet positiot verkkopalvelussamme.

Katso lisää täältä.

Sijoituspalvelujen ja -tuotteiden valvonnan tavoitteena on edistää tuotteita ja palveluja koskevan sijoittajainformaation selkeyttä ja laadukkuutta sekä palveluntarjoajien toimintatapojen asianmukaisuutta.

Valvomme sijoituspalvelun tarjoajien, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien toimintaa sekä käsittelemme näiden toimilupa- ja rekisteröintihakemukset. Lisäksi valvomme sijoitustuotteista annettavaa sijoittajainformaatiota ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä menettelytapoja sekä osallistumme aktiivisesti eurooppalaisen ja kotimaisen sääntelyn valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

Pankki- ja vakuutuspalvelujen ja -tuotteiden valvonnan tavoitteena on edistää asiakasinformaation selkeyttä ja laadukkuutta sekä palveluntarjoajien toimintatapojen asianmukaisuutta.

Valvomme pankkien, vakuutusyhtiöiden, vakuutusasiamiesten ja -meklareiden sekä maksulaitosten menettelytapoja, tuotteiden ja palveluiden myyntiä, markkinointia ja asiakkaalle annettavaa informaatiota sekä sopimusehtojen lainmukaisuutta. Lisäksi käsittelemme vakuutusasiamiesten ja vakuutusmeklareiden rekisteröintihakemukset ja ylläpidämme vakuutusedustajarekisteriä. Osallistumme kotimaiseen ja kansainväliseen sääntely- ja valvontayhteistyöhön.

EU:n kryptovara-asetuksessa (EU) 2023/1114 eli niin kutsutussa MiCA-asetuksessa säännellään:

• kryptovarojen liikkeeseenlaskua
• kryptovarojen tarjoamista yleisölle
• kryptovarojen kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakemista; ja
• kryptovarapalveluiden tarjoamista.

Kryptovarat ovat digitaalisia arvon tai oikeuksien edustajia, joita on mahdollista siirtää tai tallentaa hajautetun tilikirjan teknologian (DLT, distributed ledger technology) avulla. Lohkoketjut ovat yksi esimerkki näistä teknologioista. Kryptovarojen siirtäminen ja tallentaminen perustuu julkisten ja yksityisten avainten avulla toteutettavaan kryptograafiseen salaukseen. Kryptovarat jaetaan MiCA-asetuksessa käytännössä kahteen kategoriaan:

1. kryptovarat, joiden arvo pyritään vakauttamaan ottamalla referenssiksi jokin toinen arvo, oikeus tai näiden yhdistelmä; sekä
2. muut kryptovarat.

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat omaisuusreferenssitokenit eli ARTit (asset-referenced token) ja sähkörahatokenit eli EMT:t (electronic money token). EMT on kryptovara, jonka arvo pyritään vakauttamaan ottamalla referenssiksi täsmälleen ja ainoastaan yksi virallinen valuutta. ARTin arvoa pyritään vakauttamaan minkä tahansa muun referenssin avulla. ARTin referenssinä voi siis olla esimerkiksi usean valuutan yhdistelmä eli valuuttakori, mutta ei ainoastaan yksi virallinen valuutta.

Toiseen kategoriaan kuuluvat kaikki muut kryptovarat. Erityisesti tämä tarkoittaa kryptovaroja, joiden arvoa ei pyritä vakauttamaan. Toiseksi kategoriaan kuuluvat niin kutsutut hyödyketokenit, jotka mahdollistavat pääsyn tokenin liikkeeseenlaskijan tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin.

Kryptovarat eivät ole rahoitusvälineitä eivätkä laillisia maksuvälineitä. Niitä käytetään kuitenkin sijoituskohteina ja maksamiseen.