Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

FIVA 1/01.00/2014

1 Yleistä

Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti pitkäaikaisia vakuutussopimuksia, jotka kattavat turvan elämisen, kuolemisen tai molempien varalta. Sopimusten pitkäaikaisuudesta johtuen vakuutusyhtiöiden edellytetään harjoittavan henkivakuutustoimintaa huolellisesti, varovaisesti ja turvaavasti. Pääsääntöisesti henkivakuutussopimuksen ehtoja ei saa muuttaa yksipuolisesti sopimuksen voimassa ollessa. Jos toimintaympäristössä kuitenkin tapahtuu sellaisia muutoksia, joita vakuutusyhtiöt eivät vakuutusta myönnettäessä olisi voineet huolellisellakaan arvioinnilla ottaa huomioon, vakuutussopimuksia on mahdollista muuttaa vakuutussopimuslain mukaan edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei olennaisesti muutu.

Tässä kannanotossa Finanssivalvonta ilmaisee näkemyksensä niistä seikoista, jotka henkivakuutusyhtiöiden on syytä ottaa huomioon, kun ne harkitsevat tekevänsä muutoksia henkivakuutussopimustensa ehtoihin. Henkivakuutuksella tarkoitetaan tässä kannanotossa riskihenkivakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia ja yksilöllisiä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia sekä vapaaehtoisia ryhmäeläkevakuutuksia.

2 Säädöstausta

Vakuutussopimuslain (VSL) 20 a §:n 1 momentin mukaan henkilövakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja.

Lisäksi VSL:n 20 a §:n 2 momentin mukaan henkivakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja voidaan muuttaa vain, jos muutokseen on erityistä syytä yleisen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen vuoksi eikä vakuutussopimuksen sisältö muutu olennaisesti alkuperäiseen sopimukseen verrattuna.

VSL:n 20 a §:n 3 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä henkilövakuutuksen vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

VSL:n säännösten pakottavuutta koskevan 3 §:n 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa VSL:n säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön. Pykälän 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa VSL:n säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

VSL:n 4 §:n mukaan ryhmävakuutukseen sovelletaan muun muassa tämän kannanoton soveltamisen kannalta olennaisia 20 ja 20 a §:n säännöksiä.

VSL:n 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n nojalla voidaan todeta, että ryhmäeläkevakuutuksiin sovelletaan VSL:n 20 a §:ää vakuutuksenantajan ja -ottajan välisessä sopimussuhteessa, jos muuta ei ole sovittu. Vakuutuksenantaja ja -ottaja eivät kuitenkaan voi sopia vakuutettua sitovasti lain säännöksiä huonommista ehdoista.
 
VSL:n 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Pykälän 2 momentin mukaan tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

VSL:n 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Edelleen pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn.

VSL:n 8 §:n mukaan korvaushakemuksen johdosta annettavasta tai muusta vakuutusta koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi, jollei se ole olosuhteisiin nähden ilmeisen tarpeetonta, voidaanko ja millä tavalla asia saattaa tuomioistuimen, kuluttajavalituslautakunnan tai muun vastaavan elimen käsiteltäväksi.

3 Finanssivalvonnan kannanotto

3.1 Vakuutussopimuksen ehtojen muuttaminen vapaaehtoisin järjestelyin

Henkivakuutussopimusten vakuutusehtoja voidaan muuttaa vapaaehtoisin järjestelyin sopimalla asiakkaan kanssa olemassa olevan sopimuksen muuttamisesta tai uudesta sopimuksesta, jolla korvataan olemassa oleva sopimus kokonaan tai osittain.

Finanssivalvonta korostaa, että vapaaehtoista sopimusmuutosta tai uutta sopimusta entisen tilalle markkinoitaessa vakuutusyhtiön on annettava vakuutuksenottajille tasapuolista ja oikeaa tietoa siten, että muutoksesta tai uudesta sopimuksesta asiakkaalle syntyvä kuva ei ole harhaanjohtava. Vakuutuksenottajalle tulee selkeästi esittää sekä laskuperustekorkoisen että sijoitussidonnaisen vakuutuksen tai vakuutuksen osan edut ja haitat vakuutuksenottajan näkökulmasta. Vakuutuksenottajalle tarjottavien tai vakuutusehdoissa mainittujen vaihtoehtojen tulee tosiasiallisesti olla vakuutuksenottajan käytettävissä.

Tietoja annettaessa on otettava huomioon myös kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja muun muassa kuluttajan oikeuksista. 

Ryhmävakuutuksessa vakuutusehtojen muuttamisesta voidaan sopia lain säännöksestä poiketen, jos sopimusmääräys ei heikennä vakuutetun oikeuksia laissa säädetystä. Vakuutussopimuksen sopimusehtojen muuttamista koskevaa ehtokohtaa on myös sovellettava niin, että sen nojalla ei heikennetä vakuutettujen etuja VSL:ssa säädetystä.

3.2 Vakuutusehtojen yksipuoliset muutokset

3.2.1 Yleistä

Seuraavassa käsitellään asioita, jotka henkivakuutusyhtiön tulisi ottaa huomioon arvioidessaan, onko sillä vakuutussopimuslaissa tarkoitettu erityinen syy tehdä vakuutussopimuksiin muutoksia yleisen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta. Samoin käsitellään sitä, milloin suunniteltua muutosta voidaan pitää laissa tarkoitetulla tavalla olennaisena ja siten kiellettynä.

Kun henkivakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutusehtoihin tekemästään yksipuolisesta muutoksesta vakuutuksenottajille, sen tulee antaa näille VSL:n 20 a §:n 5 momentissa tarkoitetut tiedot muutoksesta ja vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutus. Finanssivalvonta suosittaa, että vakuutuksenottajille kerrotaan muutoksen perusteista, muutokseen oikeuttavasta vakuutusehtojen kohdasta ja muutoksen sisällöstä niin selkeästi, että heidän on saamiensa tietojen perusteella mahdollista arvioida muutoksen vaikutusta heidän vakuutussopimuksiinsa.

Tietoja annettaessa on otettava huomioon myös kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja muun muassa kuluttajan oikeuksista.
 
Finanssivalvonta suosittaa myös, että vakuutuksenottajille kerrotaan heidän mahdollisuudestaan saattaa asia Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimiston tai Vakuutuslautakunnan tai yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3.2.2 Vakuutusehtojen muuttamisen edellytykset

Finanssivalvonta tulkitsee VSL:n 20 a §:n 1 momentin perusteella, että henkivakuutusyhtiö ei voi muuttaa sopimusta yksipuolisesti, jollei muuttamisoikeutta ole erikseen yksilöity vakuutusehdoissa. Tämä koskee myös ennen nykyisen vakuutussopimuslain voimaantuloa solmittuja vakuutussopimuksia.

Henkivakuutuksen sopimusehtojen muutoksen perusteena voi VSL:n 20 a §:n 2 mukaan olla yleisen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksesta johtuva erityinen syy. Muut syyt eivät oikeuta yksipuoliseen sopimusehtojen muuttamiseen. Näin ollen esimerkiksi vakavaraisuuden laskentaan liittyvä lainsäädännön muutos ei oikeuta sopimusehtojen muuttamiseen.

Vakuutussopimuslain hallituksen esityksen perusteluista ja aikaisemmista esitöistä käy ilmi, että ehtojen muuttamiseen oikeuttavan muutoksen vahinkokehityksessä tai korkotasossa on oltava huomattava ja sellainen, että sitä ei ole voitu ennakolta ottaa huomioon tavanomaisessa riskinmäärityksessä eli jollain tavalla yllättävä. Vakuutusehtojen muuttamisen edellytyksiä arvioitaessa tulee ottaa huomioon sopimuksen tekemisen jälkeen tapahtunut vahinkokehitys tai korkotason muutos. Lyhytkestoiset, merkittävätkään muutokset vahinkokehityksessä tai korkotasossa eivät lähtökohtaisesti ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä ehtomuutokselle.

3.2.3 Vakuutusehtojen muutoksen olennaisuuden arviointi

Jos voidaan arvioida, että yleisessä vahinkokehityksessä tai korkotasossa on tapahtunut VSL:n 20 a §:n 2 momentissa tarkoitettu muutos, yhtiön on seuraavaksi arvioitava sopimusehtomuutoksen olennaisuutta. Olennaista muutosta ehtoihin ei saa tehdä.

Finanssivalvonta tulkitsee, että VSL:n 20 a §:n 2 momentissa tarkoitettua tai ryhmävakuutuksen sitä vastaavan ehtokohdan mukaista sopimuksen sisällön muutoksen olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon

• kaikkien niiden muutosten vaikutukset sopimuksen sisältöön, jotka tehdään yhdellä kertaa tai hyvin lyhyellä ajalla (esimerkiksi ehtomuutos, joka oikeuttaa vakuutusyhtiön hallituksen päättämään sopimukseen maksettavan maksun ylärajasta ja hallituksen päätös tästä ylärajasta)
• vakuutuksen luonne, kuten vakuutuksen irtisanottavuus ja se, onko kyseessä yksilöllinen vai ryhmävakuutus, sekä vakuutuksen verokohtelu mahdollisessa irtisanomistilanteessa
• markkinoilta saatava yleinen korkotaso sekä sopimuksen tekohetken korkotaso.

Finanssivalvonta tulkitsee sopimuksen sisällön olennaiseksi muutokseksi esimerkiksi sen, että

• vakuutuksenottajalle jo kertynyttä etuutta ja sille luvattua laskuperustekorkoa heikennetään
• laskuperustekorkoinen vakuutus muutetaan sijoitussidonnaiseksi vakuutukseksi 
• vakuutuksenottajalta otetaan pois oikeus siirtää laskuperustekorkoisessa osassa muutoshetkellä olevia vakuutussäästöjä sopimuksen laskuperustekorkoisen ja sijoitussidonnaisen osan välillä 
• riskiturvan tasoa olennaisesti alennetaan
• muutoksessa puututaan merkittävästi asiakkaan vakuutusturvaan liittyvään valintamahdollisuuteen, jota on markkinoinnissa erityisesti korostettu.

3.3 Muuta huomioon otettavaa

Vahinkokehityksen parantuessa tai korkotason noustessa sopimusmuutoksia tulisi tarkastella uudestaan.

Jos asiakas käyttää yhtiön yksipuolisesta sopimusmuutoksesta seuraavaa oikeuttaan ostaa sopimus takaisin, yhtiön ei tulisi vähentää takaisinostoarvosta takaisinostosanktiota.

Finanssivalvonta kehottaa henkivakuutusyhtiöitä kertomaan etukäteen Finanssivalvonnalle, kun ne suunnittelevat tässä kannanotossa tarkoitettuja muutoksia vakuutusehtoihin.

Lisätietoja

Kannanottoon liittyviä lisätietoja antavat johtava matemaatikko Jari Niittuinperä, puhelin 010 831 5517, ja markkinavalvoja Päivi Turunen, puhelin 010 831 5557, sekä sähköpostitse etunimi.sukunimi(at)fiva.fi.

Jakelu

Henkivakuutusyhtiöt (kotimaiset ja Suomessa toimintaa harjoittavat ulkomaiset yhtiöt)

Tiedoksi 

Oikeusministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Finanssialan Keskusliitto
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta