Lehdistötiedote 22.12.2017

Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta on valmis enimmäisluototussuhteen kiristämiseen, jos kotitalouksien velkaantuneisuuden riskit edelleen kasvavat

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Pankkien myöntämien uusien asuntoluottojen enimmäisluototussuhde säilyy 90 prosentissa (ensiasunnoissa 95 %) eikä luototussuhteen laskennassa hyväksyttäviä vakuuksia rajoiteta nykyisestä. – Finanssivalvonta on kuitenkin valmis enimmäisluototussuhteen kiristämiseen, jos kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyvät riskit edelleen kasvavat, toteaa Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn.

Finanssivalvonta on viime vuosina toistuvasti esittänyt huolensa kotitalouksien velkaantumisesta ja sen kasvusta. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea asiasta. Kyse on ennen kaikkea luottolaitosten ja kotitalouksien kyvystä kestää korkean velkaantumisen aiheuttamia riskejä. Kotitalousluottojen kanta on kasvanut nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot. Viime aikoina huolta on lisännyt asuntoyhteisöjen lainojen voimakas kasvu.

Muuttuva lisäpääomavaatimus nollatasolla, järjestelmäriskipuskuri osaksi makrovakausvälineistöä

Luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy edelleen nollatasolla. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisessa arvioidaan ensisijaisesti kotimaisen yksityisen sektorin luottokannan ja bruttokansantuotteen välisen suhteen trendipoikkeamaa. Trendipoikkeama antaa pääomavaatimukselle edelleen ohjearvoksi 0 %. Täydentävät riskimittarit viittaavat luotonantoon liittyvien riskien kasvuun. Ne eivät kuitenkaan tällä hetkellä viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka edellyttäisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kasvattamista pankkien riskinsietokyvyn parantamiseksi.

Järjestelmäriskipuskurivaatimus tulee osaksi Finanssivalvonnan makrovakausvälineistöä 1.1.2018 alkaen. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2017 puskurivaatimusta koskevan hallituksen esityksen laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Vaatimus voidaan asettaa rahoitusjärjestelmän pitkäaikaisten ja suhdanteista riippumattomien riskien kattamiseksi. Tammikuussa 2018 tulee voimaan myös 15 prosentin alaraja sisäisiä malleja käyttävien luottolaitosten asuntolainojen keskimääräiselle riskipainolle.

Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset

Finanssivalvonnan johtokunta on määritellyt Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja asettanut näille lisäpääomavaatimukset. Uudet määrittelyt ja lisäpääomavaatimukset tulevat voimaan 1.7.2018. Finanssivalvonnan johtokunta teki ensimmäisen O-SII-luottolaitoksia koskevan päätöksen heinäkuussa 2015. Rakennemuutosten seurauksena Nordea Pankki Suomi Oyj sulautui Nordea Bank AB (publ):iin. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on määritelty uudeksi O-SII-luottolaitokseksi. Jos Danske Bank Oyj muuttuu suunnitellulla tavalla sivuliikkeeksi 31.12.2017, sitä koskeva päätös ei tule voimaan. Kuntarahoitus Oyj:n lisäpääomavaatimusta on korotettu 1 prosenttiin.

Luottolaitos Lisäpääomavaatimus,
%		 Aiempi lisäpääomavaatimus,
%
Danske Bank Oyj  0,5  0,5
Kuntarahoitus Oyj  1,0  0,5
Nordea Pankki Suomi Oyj  -  2,0
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj  0,5  -
OP Osuuskunta  2,0  2,0


Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Euroalueen yhteistä pankkivalvontaa koskevan ja muun EU-sääntelyn mukaisesti asianosaisille EU-instituutioille ja -maiden viranomaisille ilmoitettiin tulevasta päätöksestä.

Lisätietoja antaa

Olli Rehn, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2002.

Liitteet 

Katso myös