Finanssivalvonta ja ESMA seuraavat Ukrainan sotaan liittyvää toimintaympäristöä tehostetusti muun muassa taloudellisen raportoinnin näkökulmasta. Taloudellisen raportoinnin läpinäkyvyyden merkitys kasvaa epävarmuuden lisääntyessä.

ESMA odottaa, että yhtiöt antavat tulevassa taloudellisessa raportoinnissaan riittävästi tietoja Ukrainan sodan toteutuneista ja mahdollisista tulevista vaikutuksista toimintaansa, taloudelliseen asemaansa ja kassavirtoihinsa. Myös merkittävimpien riskien ja epävarmuuksien, joille yhtiö on altistunut, tulisi käydä selkeästi ilmi ja niistä tulee antaa riittävästi tietoa.

ESMA julkaisi 13.5.2022 tulevia puolivuosikatsauksia koskevan kannanoton. Finanssivalvonta haluaa kiinnittää yhtiöiden, niiden tarkastusvaliokuntien ja tilintarkastajien huomiota seuraaviin keskeisiin seikkoihin niiden laatiessa tulevaa IAS 34 Osavuosikatsaukset mukaan laadittua puolivuosikatsaustaan.

Puolivuosikatsauksen laajuutta ja liitetietojen riittävyyttä tulee arvioida erityisen huolellisesti

Ukrainan sodan ja sen vaikutusten odotetaan olevan monille yhtiöille IAS 34.15:n tarkoittama merkittävä tapahtuma, jota koskevilla tiedoilla on päivitettävä viimeisimmässä vuositilinpäätöksessä esitettyjä tietoja. Näin ollen Ukrainan sodan aiheuttama erityistilanne saattaa edellyttää puolivuosikatsauksessa aiempaa yksityiskohtaisempia ja laajempia liitetietoja. Myös sellaisissa tapauksissa, että yhtiö toimii sodan aiheuttaman erityistilanteen aiheuttamille vaikutuksille alttiilla toimialoilla tai maantieteellisillä alueilla, mutta olennaisia vaikutuksia ei ole vielä aiheutunut taloudelliseen raportointiin, olisi syytä kuvata, miksi näin on.

Markkinoiden epävarmuus ja ennustamisen vaikeus lisäävät johdon harkinnan ja siitä esitettyjen tietojen merkitystä

Epävarmuus tulevasta kehityksestä on kasvanut merkittävästi Ukrainan sodan vaikutusten johdosta, ja tämä johtaa johdon lisääntyvään harkintaan osavuosikatsauksen laadinnassa. Muuttuneiden olosuhteiden takia johdon harkintaa edellyttävät ratkaisut saatetaan joutua arvioimaan ja perustelemaan uudelleen, kuten esimerkiksi määräysvaltasuhteiden olemassaolo tytäryhtiöissä ja omaisuuserien arvonalentuminen. Epävarmassa markkinatilanteessa ja näkyvyyden ollessa heikkoa skenaariomallintamisen merkitys korostuu arvonalentumistestauksissa. Uudet epävarmuustekijät saattavat tuoda myös uusia tilinpäätöksen eriä johdon harkinnan kohteeksi.

Finanssivalvonta odottaa kattavia ja riittävän yksityiskohtaisia tietoja puolivuosikatsausten laadinnassa käytetystä johdon harkinnasta. Sijoittajien on pystyttävä annettujen tietojen perusteella ymmärtämään, mitkä erät ovat vaatineet johdon harkintaa ja miten johto on harkintaa käyttänyt ratkaisuidensa taustalla.

Tarkastusvaliokuntia kannustetaan ennakoivaan ja tiiviiseen vuoropuheluun johdon ja tilintarkastajien kanssa

Tarkastusvaliokunnan olisi tärkeää kiinnittää riskillisten osa-alueiden lisäksi erityistä huomiota johdon käyttämään uuteen harkintaan, arvioihin ja ennusteisiin ja niistä esitettyjen tietojen riittävyyteen. Finanssivalvonta kannustaa tarkastusvaliokuntia ennakoivaan ja tiiviiseen vuoropuheluun johdon ja tilintarkastajansa kanssa. Vuoropuhelu tilintarkastajan kanssa voi auttaa tarkastusvaliokuntia heidän omassa valvontatehtävässään, mutta sen lisäksi se auttaa tilintarkastajia haasteellisessa varmennustehtävässä epävarmuuden vallitessa. Tilintarkastajan tulee koko tilikautta koskevassa tilintarkastuskertomuksessa ilmoittaa, jos yhtiön puolivuosikatsausta ei ole tilintarkastajan käsityksen mukaan laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti.

Lisätietoja antaa

Sirkku Palmuaro, johtava IFRS-tilinpäätösasiantuntija, sirkku.palmuaro(at)finanssivalvonta.fi