Työttömyyskassat kohtasivat keväällä 2020 yhden historiansa tiukimmista tilanteista koronapandemian myötä, kun erittäin suuri määrä ihmisiä irtisanottiin tai lomautettiin hyvin lyhyen ajan sisällä. Etuushakemusmäärien nousu oli historiallisen suuri ja jyrkkä, ja myös etuusmenot nousivat epätavallisen suuriksi. Sekä työttömyyskassat että Finanssivalvonta reagoivat ennakoimattomaan tilanteeseen muuttamalla toimintatapojaan nopeasti.

Ensihakemusten määrät nousivat joillakin kassoilla jopa 20-kertaisiksi normaalitilanteeseen verrattuina. Pahin tilanne oli kokonaisuutena huhtikuussa, jolloin ensihakemuksia saapui kassoihin yli 80 000, kun niitä kahtena edeltävänä vuonna saapui huhtikuussa noin 10 000. Tilanne kehittyi kesällä positiivisesti, ja heinäkuussa ensihakemuksia saapui 34 000, mikä toki on yhä noin kaksinkertainen määrä edellisiin vuosiin verrattuna. Ensihakemusten määrä pysyi koko vuoden 2020 ajan korkeampana kuin edellisenä vuonna.

Kokonaishakemusmäärät kääntyivät laskuun heinäkuussa 2020, mutta olivat silti koko vuoden hyvin korkealla tasolla. Hakemusten korkea määrä kertoo siitä, että työllistyminen työttömäksi jäämisen jälkeen on hidasta tai vain osittaista (lomautukset tai osa-aikainen työ).

Hakemusmäärien kasvettua useiden kassojen käsittelyajat pitenivät todella nopeasti, ja lakisääteisissä käsittelyajoissa pysyminen osoittautui poikkeustilanteessa mahdottomaksi. Pullonkaulaksi muodostui kassojen kapasiteetti tehdä etuuspäätöksiä. Enimmäiskäsittelyajan ylityksistä ei sanktioitu, koska kassat ryhtyivät merkittäviin toimenpiteisiin lyhentääkseen käsittelyaikoja eikä sanktioilla oletettavasti olisi voitu vaikuttaa käsittelyaikoihin kriisiolosuhteissa.

Vaikka etuushakemusten käsittelyajat kasvoivat normaalitilanteeseen verrattuna huomattavasti, ne eivät keskimäärin muodostuneet niin pitkiksi kuin finanssikriisin aikana vuonna 2009. Pisimmillään käsittelyajat olivat 80 päivää. Loppusyksyllä 2020 käsittelyajat olivat lyhentyneet huomattavasti kassojen panostettua käsittelyn nopeuttamiseen.

Miten Finanssivalvonta ja kassat reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen?

Finanssivalvonta muutti työttömyyskassojen valvontaa kriisin alettua keskittämällä resursseja akuutin tilanteen valvontaan sekä keskeyttämällä tarkastukset kassoihin sekä muut niitä koskevat isommat hankkeet. Työttömyyskassat jaettiin kolmeen eri riskiluokkaan, jonka mukaan kunkin kassan raportointitiheys määrittyi. Kassojen sijoittumista eri luokkiin arvioitiin säännöllisesti. Suurimman riskin kassat raportoivat muun muassa käsittelytilanteestaan, maksukyvystään ja toimenpiteistään Finanssivalvonnalle viikoittain, ja muutoinkin yhteydenpito valvojan kanssa oli aktiivista. Toisen riskiluokan työttömyyskassat raportoivat kahden viikon välein ja kolmannen riskiluokan kassat aina, kun niiden tilanteessa tapahtui jotain merkittävää. Marraskuun 2020 lopussa yksikään kassa ei enää ollut korkeimmassa riskiluokassa. Työttömyyskassojen tehostettu valvonta jatkui koko vuoden 2020 ja jatkuu yhä tätä kirjoittaessa tammikuussa 2021.

Etuushakemusten käsittely on manuaalista työtä, ja työttömyyskassat ryhtyivät nopeasti toimenpiteisiin selvitäkseen hakemustulvan käsittelystä. Ne muun muassa rekrytoivat merkittävästi lisää henkilökuntaa, muuttivat menettelytapojaan ja lisäsivät automaatiota etuuskäsittelyn eri vaiheissa.

Koronapandemia näkyi myös etuusmenojen merkittävänä kasvuna. Kriisin vaikutusta kuvaa myös se, että menot vuoden 2020 keväällä lähtivät jyrkkään nousuun, vaikka ne muina vuosina ovat laskeneet keväällä. Kriisin alkaessa kassojen taloudellinen tilanne oli pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen, ja niiden taloudellinen toimintakyky säilyi läpi kriisin.

Valtion tukitoimet auttoivat kassoja selviämään kuivin jaloin

Työttömyysturvalainsäädäntöön tehtiin vuonna 2020 useita määräaikaisia muutoksia, joilla pyrittiin helpottamaan työttömäksi jäävien tilannetta. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsemisen ehtoja lievennettiin lyhentämällä vaadittavaa työssäoloehtoa. Tästä kuitenkin seurasi lisää työtä kassoille hakemusmäärien kasvamisen myötä.

Työttömyyskassojen tilanne näytti keväällä 2020 huonolta lähinnä talouden ja tasoitusrahastojen osalta. Valtion tukitoimet kuitenkin auttoivat merkittävästi: Valtio myönsi lisärahoitusta kassojen hallintokuluihin ja etuusmenoihin, mikä paransi kassojen taloustilannetta merkittävästi ja alensi jäsenmaksujen korotuspainetta vuodelle 2021. Valtio tuki myös Työllisyysrahastoa osallistumalla poikkeuksellisesti myös lomautuspäivärahojen rahoitukseen. Myös Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvänä ennakoivien toimenpiteiden, kuten lainanoton avulla. Lisäksi valtion yhteiskunnan eri alueille kohdistamat tukitoimet auttoivat kassoja välillisesti.

Palkansaajakassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja Työllisyysrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Palkansaajakassoilla jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on normaalioloissa 5,5 prosenttia. Työllisyysrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Yrittäjäkassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion maksamalla osuudella ja jäsenmaksuilla.