Euroopan komissio julkaisi Digitaalisen rahoituksen paketin syksyllä 2020. Pakettiin sisältyvät digitaalisen rahoituksen ja vähittäismaksamisen strategiat sekä asetusluonnokset finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä, kryptovaroista ja hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä. Strategia ohjaa EU:n toimia digitaalisen muutoksen edistämiseksi vuoteen 2024 asti.

Komission strategian taustalla on kuluttajien ja yritysten rahoituspalvelujen digitaalisen käytön jatkuva lisääntyminen. Uusia teknologioita otetaan kaiken aikaa käyttöön ja liiketoimintamallit muuttuvat. Koronapandemia on osaltaan vauhdittanut tätä kehitystä.

Digitaalinen rahoitus on auttanut vastaamaan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin. Sähköinen tunnistus on mahdollistanut tilien avaamisen ja rahoituspalvelujen käyttämisen etäältä. Kasvava osuus kaupoissa tehtävistä maksuista tapahtuu digitaalisina lähimaksuina, ja yhä useammat käyttävät rahoituspalveluja verkossa. Koronapandemia-aikana myös rahoitusalan työntekijät ovat työskennelleet laajasti etäältä.

Digitaalisen rahoituksen strategian tavoitteena on saada aikaan uusia vastuullisia innovaatioita, lisätä kilpailua ja edistää digitaalisten finanssipalveluiden jäsenvaltioiden rajat ylittävää käyttöä.

Komission strategiassa on neljä painopistettä, joilla kiinnitetään erityistä huomiota digitaalisen rahoituksen kuluttajille tarjoamien uusien mahdollisuuksien edistämiseen ja kuluttajansuojaan.

Rahoitusmarkkinoiden laajeneminen EU:n laajuisiksi

Strategian ensimmäisenä pääpainoalueena on puuttua rahoituspalvelujen digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuuteen, jotta eurooppalaiset kuluttajat voivat saada rajat ylittäviä palveluita ja rahoitusalan yritykset voivat laajentaa digitaalista toimintaansa.

Verkkopalvelujen kehittäminen on kallista, joten niiden laaja käyttöönotto ja hyödyntäminen uudelleen mahdollistavat yrityksiä laajentamaan toimintaansa aiempaa edullisemmin ja laadukkaammin. Markkinoiden laajentaminen yli jäsenvaltion rajojen helpottaisi palvelujen kehittämiseen tarvittavien varojen keräämistä.

Digitaalinen innovointi helpommaksi

Toisena painopisteenä on varmistaa, että digitaalista innovointia helpotetaan kuluttajien ja vähittäismaksumarkkinoiden hyväksi. Esimerkiksi tekoälyyn tai hajautetun tilikirjan teknologiaan pohjautuvat tai niitä hyödyntävät innovaatiot voivat mahdollistaa kuluttajien ja yritysten rahoituspalveluiden parantamisen.

Rahoituspalvelujen sääntelykehyksen tulisi varmistaa innovaatioiden vastuullinen käyttö. EU:n rahoituspalvelujen lainsäädännön ja valvontakäytäntöjen säännöllinen tarkistus ja mukautus varmistavat, että ne tukevat digitaalista innovointia ja ovat edelleen tarkoituksenmukaisia markkinoiden toimintaympäristöjen kehittyessä.

Yhtenäinen eurooppalainen rahoitusdatakäytäntö edistämään innovointia

Kolmantena pääpainopisteenä on edistää datavetoista innovointia luomalla eurooppalainen rahoitusdatakäytäntö. Sen perustana on Euroopan datastrategia¹ ja tarkoituksena edistää datan saatavuutta ja yhteiskäyttöä rahoitusalalla.

Osana maksupalveludirektiiviä EU pyrkii edistämään maksutilejä koskevan datan yhteiskäyttöä. EU on myös lainsäädännöllä velvoittanut, että yritykset rahoitusala mukaan lukien julkaisevat kattavia taloudellisia ja muita tietoja tuotteistaan ja toiminnastaan. Lisätoimenpiteet edistävät datan yhteiskäyttöä ja auttavat siten rahoitusalaa ottamaan täyden hyödyn datavetoisesta innovoinnista. Tämä kannustaa luomaan innovatiivisia tuotteita kuluttajille ja yrityksille ja edistää tietojen saatavuutta rahoituksen kanavoimiseksi kestävien investointien tueksi.

Digitaalisen muutoksen haasteet ja riskit

Siirrettäessä rahoituspalveluja digitaalisiin toimintaympäristöihin ekosysteemit ovat entistä hajanaisempia. Rahoituspalvelujen piiriin tulee jatkuvasti enemmän eri kokoisia teknologiayrityksiä joko suoraan tai epäsuorasti. Neljäntenä painopisteenä strategiassa onkin puuttua näihin digitaaliseen muutokseen liittyviin uusiin haasteisiin ja riskeihin ja vahvistaa periaatetta, jonka mukaan samanlaiseen ja riskeiltään samankaltaiseen toimintaan sovelletaan samoja sääntöjä.

Miten työ etenee?

Digitaalisen rahoituksen strategia sisältää lukuisia toimenpiteitä, joita komissio edistää. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset työstävät komission tilaamia selvityksiä asiantuntijaryhmissä, joihin kansalliset valvojat ovat nimenneet asiantuntijoitaan. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) edistävät myös asiaa tahoillaan.

Kansallinen säädösvalmistelutyö käynnistyy sitä mukaa, kun asetusluonnokset etenevät kohti hyväksymistä. Ne tulevat lainsäädännöllisten muutosten ohella edellyttämään muutoksia Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmaan.

Finanssivalvonta haluaa olla mukana digitaalisen rahoituksen eturintamassa, edistää sitä ja seurata alusta asti proaktiivisesti sen vaikutuksia. Suomella on vankka maine digitalisaation edelläkävijänä ja sen vuoksi paljon annettavaa digitaalisen rahoituksenkin saralla.

¹ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan datastrategiasta (COM(2020) 66 final, 19.2.2020.