Epäilyt markkinoiden manipuloinnista ja sisäpiiritiedon väärinkäytöstä havaitaan ja selvitetään yhä tehokkaammin
Finanssivalvonnalle ilmoitetaan vuosi vuodelta enemmän epäilyksiä markkinoiden manipuloinnista ja sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä. Samaan aikaan valvojan Signaali- ja analyysijärjestelmä käy yhä tehokkaammin läpi kaupankäyntidataa ja hälyttää epäilyttävästä toiminnasta. Järjestelmä myös tehostaa mahdollisten väärinkäytösten tunnistamista ja tutkintaa.
Markkinapaikoilla ja välittäjillä on sääntelyyn perustuva velvollisuus ilmoittaa Finanssivalvonnalle epäilyttävästä toiminnasta kaupankäynnissä. Valvoja vastaanotti näitä ilmoituksia vuonna 2020 noin 200 kappaletta, mikä tarkoitti lähes 20 % kasvua edellisestä vuodesta ja yli 100 % kasvua neljän vuoden takaiseen tilanteeseen. Myös kansalaiset raportoivat epäilyttävästä toiminnasta Finanssivalvontaan.
Tavallisin ja selkein tutkittava epäilyn muoto on sisäpiiritiedon väärinkäyttö, joita on noin kaksi kolmasosaa vastaanotetuista epäilyilmoituksista. Toinen epäilyn muoto on markkinoiden manipulointi, jolla tarkoitetaan yritystä vaikuttaa kaupankäynnin kohteen hintaan joko harhaanjohtavalla informaatiolla tai harhaanjohtavilla kaupankäyntitoimeksiannoilla. Markkinoiden manipulaatiota on vaikeampi havaita kuin sisäpiiritiedon väärinkäyttöä, ja se on myös tutkinnan näkökulmasta monimutkaisempi ilmiö.
Järjestelmä hälyttää epäilyttävästä toiminnasta
Finanssivalvonnalla on ollut koko vuoden 2020 täysipainoisesti käytössä Signaali- ja analyysijärjestelmä, joka tehostaa mahdollisen markkinoiden manipuloinnin ja sisäpiiritiedon väärinkäytön havaitsemista. Järjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain jo edellisen vuoden aikana. Se pystyy muun muassa tunnistamaan epäilyttävän toiminnan isosta massasta kaupankäyntidataa, jota saattaa olla jopa satoja miljoonia transaktioita ja miljardeja tarjouskirjatapahtumia vuodessa – siis määrä, jota on mahdoton käydä käsityönä läpi.
Valvojan käytössä entistä kattavampaa kaupankäyntidataa
Markkinapaikoilla ja välittäjillä on oma tärkeä roolinsa ja tehtävänsä kaupankäynnin valvonnassa. Niiden omat valvontajärjestelmät tuottavat epäilyjä kaupankäynnistä jatkotutkittavaksi Finanssivalvonnalle, jolla on käytössään kaikkein kattavimmat tiedot ja paras kokonaiskuva kaupankäynnistä suomalaisilla instrumenteilla, kuten esimerkiksi osakkeilla.
Finanssivalvonnan oma järjestelmä tehostaa valvontaa yhdistämällä esimerkiksi eri markkinapaikkojen kauppatietoja, pörssitiedotteita kuten tulosvaroituksia sekä tietoja sisäpiiriläisistä. Se myös tuottaa automaattisesti omia signaaleja markkinavalvojien tarkempaan tutkintaan vaikkapa poikkeavasta kaupankäynnistä ennen pörssitiedotetta tai mahdollisesti manipulatiivisesta kaupankäynnistä.
Järjestelmän tarjoaman tiedon kattavuutta kaupparaportointitietojen osalta on parantanut myös MiFiR-sääntelyn myötä ETA-maissa aloitettu loppuasiakkaan identifiointitietojen kerääminen.