Finanssivalvonta priorisoi vuoden 2020 toimintasuunnitelman mukaisia tehtäviä uudelleen koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen seurauksena. Tehtäväkokonaisuudet ryhmiteltiin kolmeen ryhmään; valvontatyön kannalta kriittiset tehtävät, valvontatyön kannalta harkinnanvaraiset tehtävät, jotka tarvittaessa väistyvät ja tehtävät, jotka suunnitellaan uudestaan tai siirretään vuodelle 2021.

• Valvontatyön kannalta kriittiset tehtävät
  • Jatkuvan valvonnan riittävä turvaaminen tilanteen edellyttämällä tasolla (ml. hakemusasiat), koronapandemian aiheuttamasta tilanteesta johtuvat ja muut kriittiset valvontatoimenpiteet, valvottavien merkittävien riskien analyysityö, vakavien laiminlyöntien ja rikkomusten sanktiointi sekä oman toiminnan kehittäminen poikkeustilan vaatimalla tavalla.
• Valvontatyön kannalta harkinnanvaraiset tehtävät, joita tarvittaessa lykätään eteenpäin
  • Eräät strategiset kehittämisprojektit, kuten digitalisoituvan finanssisektorin valvonta, ilmastonmuutoksen integrointi valvontaan ja valvonnan minimitason määrittäminen, EKP-¹ ja ESA-työryhmätyö, kartoitukset ja muut selvitykset sekä toiminnan kehittämiseen liittyvät ei-kiireelliset tavoitteet.
• Tehtävät, jotka suunnitellaan uudestaan tai siirretään vuodelle 2021
  • Vuoden 2020 tarkastus-, teema-arvio- ja valvojan arviosuunnitelmat päivitettiin syyskuussa. Vuodelle 2021 toteutettavaksi siirrettiin konsulttiselvitys Finanssivalvonnan tehokkuudesta ja resurssien allokoinnista, vuoden 2020 EBAn² stressitestien ja kansallisen LSI-stressitestien³ toteutus ja toimenpidehinnaston päivitys. Koronapandemian aikana siirretyt tehtävät harkitaan resursoinneiltaan ja priorisoinneiltaan tarvittaessa uudelleen ennen niiden toteuttamista.

Finanssivalvonta keskeytti keväällä suuren osan tarkastustoiminnasta. Tämä mahdollisti valvottavien ja Finanssivalvonnan keskittymisen koronapandemian finanssisektorille aiheuttamien muutosten ja riskien analysointiin sekä niihin liittyviin toimenpiteisiin. Osaa tarkastuksista kuitenkin jatkettiin etäyhteyksin. Syksyllä tarkastuksia tehtiin jälleen lähes normaalisti, mutta kaikki tarkastukset toteutettiin virtuaalisesti.

Finanssivalvonnan strategia vuosille 2020–2022 uudistettiin vuoden 2019 lopulla. Strategiassa korostuu kolme valvonnallisesti merkittävää osa-aluetta: ilmastonmuutos, digitalisaatio ja rahanpesun estäminen. Strategiassa painottuu nyt aikaisempaa vahvemmin myös valvonnan riskiperusteisuus.

Finanssivalvonta jatkaa vuonna 2021 arviointia siitä, miten koronapandemian aiheuttama taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa valvottaviin. Valvoja nostaa myös kriisivalmiutta edelleen kehittämällä kriisinratkaisun toimintamalleja ja niihin liittyvää sisäistä ohjeistusta sekä yhteistyömalleja muiden viranomaisten kanssa. Tarvittavien laissa annettujen toimintavalmiuksien varmistaminen on osa kriisivalmiuden edistämistä. Tilanteen mahdollisesti huonontuessa keskitetään resursseja akuutin kriisin hoitoon ja muu tekeminen väistää kriisitekemisen tieltä.

Pankkisektori

Finanssivalvonta valvoi tehostetusti koronapandemian aiheuttaman talousshokin vaikutuksia pankkien vakavaraisuus-, likviditeetti- ja operatiivisten riskien tilanteeseen sekä jakoi tätä tietoa muille viranomaisille. Valvoja analysoi pankkien yritysrahoituksen kehitystä tiivistetysti yhteistyössä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa. Finanssivalvonta seuraa tehostetusti ja poikkeustilanteen edellyttämällä tavalla pankkien vakavaraisuus-, likviditeetti- ja operatiivisten riskien kehittymistä.

EKP:n ja kansallisen valvojan yhteiset valvontatiimit (JST⁴) tehostivat merkittävien pankkien (SI⁵) riskitilanteen seurantaa EKP:n ohjeistusta noudattaen. Finanssivalvonnan pankkivalvonta analysoi suorassa valvonnassaan olevien LSI-pankkien riskitilannetta ns. koronaprojekteissa, ja näiden lopputuloksena tunnistettiin pankit, joiden vakavaraisuuteen tai likviditeettiin kohdistuvat riskit olivat suurimmat. Pankkien likviditeettitilannetta on seurattu tehostetusti koronapandemian ajan. Valvoja ja Suomen Pankki ovat yhteistyössä arvioineet pankkien luottotappioiden kehittymistä.

Finanssivalvonta toteutti merkittävien SI-luottolaitosten sekä merkittävimpien ulkomaisten sivuliikkeiden valvojanarviot EKP:n ja kotivaltion valvojan aikataulun mukaisesti. Finanssivalvonta käynnisti syksyllä myös kaksi suorassa valvonnassaan olevien LSI-pankkien valvojanarviota, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2021. Kesällä toteutettiin osa pankkien sisäisten mallien arvioinneista, ja syksyllä laajempi tarkastustoiminta käynnistyi uudelleen.

EKP ja EBA ryhtyivät erityistoimiin pankkien luotonmyöntökyvyn ylläpitämiseksi poikkeustilanteessa, erityisesti koronapandemian alkuvaiheessa. EKP ja EBA ottivat käyttöön sääntelyn mahdollistamia joustoja ja antoivat valvottaville suosituksia, joilla varmistettiin joustojen kohdistuminen reaalitalouden tukemiseen. Finanssivalvonta osallistui tähän valmisteluun ja sovelsi vastaavia periaatteita omassa valvontatyössään.

Merkittävä vireillä oleva kotimainen sääntelyhanke on ns. pankkipaketti, jonka valmisteluun Finanssivalvonta osallistui valtiovarainministeriön työryhmässä.

Finanssivalvonta julkaisi peruspankkipalvelujen hinnoittelua ja saatavuutta koskevan selvityksen joulukuussa. Selvitykseen sisältyi kysely koronapandemian vaikutuksista peruspankkipalveluiden tarjontaan ja asiakaskäyttäytymiseen. Selvityksessä kartoitettiin myös pankkien digitaalisiin palveluihin tekemiä saavutettavuuden ja käytettävyyden parannuksia.

Hallitusohjelman mukaan pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan. Muutoksen tarkka ajankohta on vielä auki. Finanssivalvonta varautuu osaamis- ja resurssitarpeissaan siihen, että muutos on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 alusta. Finanssivalvonta on lisäksi tehnyt yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa, jotta lainsäädäntö mahdollistaisi mahdollisimman tehokkaat työkalut pikaluotonmyöntäjien valvontaa varten. Osana kotitalouksien velkaantumisen hillintää Finanssivalvonta on osallistunut myös oikeusministeriön vetämään positiivinen luottotietorekisteri -hankkeeseen. Positiivisen luottotietorekisterin tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman oikea, kattava ja käytettävä kuva yksilötason kokonaisvelkaantumisesta luotonmyöntö- ja -kysyntätilanteita varten. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä työryhmä valmistelee Finnveran mahdollista valvontavastuun siirtoa Finanssivalvonnalle. Siirto tapahtuisi aikaisintaan vuodenvaihteessa 2021–2022. Finanssivalvonnan osaamis- ja resurssitarpeet suunnitellaan siten, että sillä on valmius vastaanottaa valvontavastuu.

Vakuutussektori

Finanssivalvonta analysoi vakuutussektorin valvottavien, työeläke-, vahinko- ja henkivakuutustoimijoiden sekä työttömyyskassojen vakavaraisuus- ja likviditeettitilannetta sekä toimintavalmiutta tehostetusti tiivistetyn raportoinnin avulla. Ansiopäivärahahakemusten määrän nopean kasvun myötä keväällä 2020 työttömyyskassojen valvonnassa siirryttiin viikoittaiseen käsittelyaikojen ja muiden olennaisten tietojen seurantaan niiden kassojen osalta, joiden kohdalla toimintavalmiuteen liittyvät riskit arvioitiin suurimmaksi.

EIOPAn⁶ työhön osallistuttiin aikaisempaa enemmän pandemiaan liittyvien kysymysten vuoksi. Finanssivalvonta raportoi EIOPAlle Suomen vakuutusmarkkinoiden tilanteesta. Valvoja osallistui EIOPAssa sääntelyn ja sen tulkintojen valmisteluun, minkä tavoitteena oli vastata poikkeustilanteen etenemiseen ja hillitä sen vaikutuksia. Loppuvuonna jatkettiin valvottavien tilanteen tiivistettyä seurantaa ja siihen perustuvia valvontatoimia.

Alkuvuonna keskeytetyt tarkastukset jatkuivat virtuaalisesti, mutta uusia tarkastuksia ei aloitettu. Compliance-teema-arvio vietiin loppuun.

Vakuutusyhtiöiden ja kassojen toiminnan uudelleen järjestelyä koskevien hakemusten määrä kasvoi vuoden aikana. Vakuutusyritysryhmät ovat järjestelleet ja selkeyttäneet sisäisiä omistusrakenteitaan. Finanssivalvonta myönsi toimiluvan kahdelle uudelle vahinkovakuutusyhtiölle Ålands Försäkringar Ab:lle ja Suomen keskinäiselle potilasvakuutusyhtiölle. Lisäksi suomalaiseen enemmistöomistukseen hankittiin merkittävä vahinkovakuutusryhmä, joka toimii Isossa-Britanniassa ja Gibraltarilla. Finanssivalvonta määräsi asiamiehen Keskinäiselle Työeläkevakuutusyhtiö Elolle joulukuussa.

Finanssivalvonta julkaisi vuoden aikana yli kolmekymmentä valvottavatiedotetta, jotka koskivat mm. vakavaraisuustilannetta ja sen seurantaa (ORSA⁷), voitonjakosuosituksia, raportointia, vakuutustoimialalle sallittua ulkoistamista ja vakuutusten tarjoamista sekä yleisiä valvonnan havaintoja.

Työeläketoimialan osaamisvaateisin ja vakuutustoimialan sanktiointimahdollisuuksiin liittyviä Finanssivalvonnan edellisinä vuosina tekemiä lainsäädäntöaloitteita edistettiin poikkeustilanteeseen liittyneiden hankkeiden rinnalla. Näiden merkitys valvonnan toteuttamisen tukena korostuu koronapandemian luomassa tilanteessa.

Makrovakausvalvonta

Finanssivalvonnan johtokunta päätti maaliskuussa keventää pankkien rakenteellisia makrovakauspuskureita yhdellä prosenttiyksiköllä poistamalla järjestelmäriskipuskurin ja keventämällä OP Ryhmän O-SII-vaadetta⁸. Lisäksi johtokunta palautti kesäkuun lopussa asuntolainojen lainakaton perustasolle 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnonostajille.

Finanssivalvonnan johtokunnan rakenteellisia makrovakauspuskureita koskevien päätösten sekä muiden maiden makrovakausvalvojien päätösten arvioitiin lisäävän suomalaisten pankkien luotonantokapasiteettia suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille arviolta 30 miljardilla eurolla. Rakenteelliset makrovakauspuskurit on asetettu ensi sijassa pankkisektorin vakavien ongelmien varalle kriisitilanteissa.

Enimmäisluototussuhteen palauttamisella tuettiin asuntomarkkinoiden toimintaa ja kansantaloutta akuutissa kriisissä. Kotitalouksien suuren velkaantumisen ja pandemian luoman poikkeuksellisen epävarmuuden vuoksi Finanssivalvonnan johtokunta korosti lainanottajien maksukyvyn huolellisen arvioinnin tärkeyttä.

Finanssivalvonta valmisteli myös uuteen luottolaitosdirektiiviin perustuvien, makrovakausvälineitä koskevien säännösten täytäntöönpanoa. Tämän niin kutsutun pankkipaketin oli tarkoitus tulla voimaan alkuvuonna 2021. Finanssivalvonta oli mukana oikeusministeriön vetämässä positiivinen luottorekisteri -hankkeessa. Positiivisen luottotietorekisterin tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman oikea, kattava ja käytettävä kuva yksilötason kokonaisvelkaantumisesta luotonmyöntö- ja -kysyntätilanteita varten. Viimeisimpien arvioiden mukaan positiivinen luottorekisteri olisi käytössä keväällä 2024.

Arvopaperisektori

Finanssivalvonta tiivisti yhteistyötä ja tietojenvaihtoa ESMAn⁹ ja kansallisten viranomaisten kanssa koronapandemian ja sen aiheuttaman markkinoiden volatiliteetin johdosta. Valvoja osallistui vuoden aikana myös Brexitiin liittyvien tulkintakysymysten ratkaisemiseen. Kysymykset koskivat muun muassa palvelutarjonnan jatkumista. Erityisesti vastavuoroiseen tunnustamiseen ja yhteistyöpöytäkirjoihin liittyvät kysymykset ratkaistiin pääosin vuoden loppuun mennessä.

Pandemian aiheuttamien voimakkaiden ja nopeiden markkinamuutosten johdosta Finanssivalvonta muutti markkinoiden valvonnan painopisteitä. Valvoja tehosti markkinoiden merkittävän infrastruktuurin, pörssin ja arvopaperikeskuksen, toiminnan valvontaa sekä seurasi aikaisempaa tiheämmin listayhtiöiden tiedottamista ja tilinpäätösraportointia koronan vaikutuksista. Yritysten rahoituksen tarve näkyi muun muassa merkintäetuoikeusantien määrän kasvuna; esitetarkastus painottui erityisesti koronan vaikutukset esittävään informaatioon. Finanssivalvonta arvioi tarvetta rajoittaa lyhyeksimyyntiä, minkä vuoksi rahoitusvälineiden kurssimuutoksia ja lyhyeksimyyntipositioiden kehitystä seurattiin ja analysoitiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla tiivistetysti. Lisäksi valvoja seurasi tiivistetysti rahastojen likviditeetinhallintaa ja -välineiden käyttöä sekä arvonmääritystä. Likviditeetinhallintavälineiden käytöstä suomalaisissa avoimissa sijoitus- ja vaihtoehtorahastoissa raportoitiin viikkotasolla vuoden loppuun saakka myös ESMAlle.

Valvoja sai valmiiksi kaksi sijoituspalveluiden tarjontaa koskevaa teema-arviota: sijoituspalvelujen ja -tuotteiden tuotehallintamenettely sekä asianmukaisuuden arviointi. Lisäksi ESMA-lähtöisen, yhteiseurooppalaisen ja sijoitusrahastojen likviditeetinhallintaa koskevan teema-arvion havainnot valmistuivat aikataulussa. Rahastosektoriin kohdistuneiden markkinahäiriöiden johdosta Finanssivalvonta toteutti myös ESRB:n suosituksen pohjalta toisen, ESMA-lähtöisen valvontahankkeen avointen korko- ja kiinteistörahastojen likviditeetinhallinnasta ja arvonmäärityksestä. Myös algoritmistä kaupankäyntiä koskeva kartoitus valmistui vuoden lopussa. Finanssivalvonta julkisti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen tiedonantovelvollisuutta koskevan teema-arvion havainnot tammikuun 2021 alussa. IFRS-valvonnan¹⁰ teema-arviota muutettiin sisällöltään ja kohdentumiseltaan kokonaisvaltaisesti koronan takia siten, että valvonnan kohteeksi valittiin erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia yhtiöitä.

Digitalisaatiokehityksen valvonta

Finanssivalvonta kartoittaa kyselyn avulla valvottavien digitalisaation hyödyntämisen tasoa sekä digitalisaatioon liittyvää riskienhallintaa. Koska koronapandemian vuoksi tehtiin uudelleenpriorisointeja, tämä kysely siirtyi vuoden 2021 alkupuoliskolle.

Häiriötilanteisiin varautuminen

Häiriötilanteisiin varautumisen projektissa oli kertomusvuoden tavoitteena nykytilan kartoitus, jonka pohjalta olisi suunniteltu ohjeistuksen ja toimintamallien päivitys vuosina 2021–2022. Koronapandemian takia häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien päivittäminen aloitettiin kuitenkin jo kertomusvuonna.

Pankkien kriisinratkaisua koskeva ohjeistus päivitettiin ja muokattiin koronapandemiasta johtuvaan talouskriisiin sopivaksi. Vakuutussektorin valvottavien toimintaohjeita päivitettiin sääntelyn pohjalta mahdollisten vakavien vakavaraisuus-, likviditeetti- tai toimintavalmiusongelmien varalle. Arvopaperisektori varautui valvottavien toiminnan mahdollisiin häiriöihin päivittämällä sisäiset, toiminnan keskeytyksiä koskevat toimintaohjeet. Valvojalla on valmius toimiluvallisten maksulaitosten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen sekä makrovakausvälineiden käyttämiseen tarvittaessa.

Ilmastonmuutos ja valvonta

Projekti edistyi lähes aikataulussa ja sille asetetut keskeiset tavoitteet saavutettiin koronapandemiaan liittyvistä prioriteettimuutoksista huolimatta.

ESAt jatkoivat rahoituspalvelusektorin kansainvälistä lainsäädäntötyötä koko vuoden. Toimialalla nousi esiin selkeä tarve yhteiseurooppalaiselle sääntelyn tulkinnalle. Finanssivalvonta osallistui listayhtiöiden ei-taloudellisen informaation EU-sääntelyn vaikuttamiseen ja ko. tietojen valvonnan kehittämiseen ESMAn kautta sekä esitteli sääntelyä ja siihen liittyviä muutoksia useissa webinaareissa valvottaville ja muille sidosryhmille.

Työ ilmastonmuutokseen liittyvien riskien sisällyttämiseksi eri valvontakehikoihin sekä ei-taloudellisen informaation valvonnan käynnistäminen jatkuu vuoden 2021 aikana. Ilmastonmuutoksesta ja kestävästä rahoituksesta julkaistiin usean blogin sarja.

Rahanpesun estämisen valvonta

Rahanpesun estämisen valvonta organisoitiin omaksi toimistokseen vuonna 2019 ja nostettiin yhdeksi Finanssivalvonnan strategiseksi painopistealueeksi vuonna 2020. Rahanpesun estämisen valvonta eteni pääosin suunnitelmien mukaisesti, vaikka työ ei olekaan vielä tavoitetilassaan.

Finanssivalvonta laati vuonna 2020 riskiarvion, jossa toimialat on luokiteltu riskiluokittain. Valvoja julkaisi lisäksi maksupalveluntarjoajia ja henkivakuutussektoria koskevat toimialakohtaiset riskiarviot.

Koronavirustilanteesta johtuen paikan päällä tapahtuvat tarkastukset keskeytettiin. Tarkastuksia jatkettiin soveltuvin osin digitalisaation mahdollistamien etäratkaisujen avulla.

Jatkuvan valvonnan tapaamisia Pohjoismaiden ja Baltian valvontaviranomaisten kanssa pidettiin säännöllisesti. Merkittävien ylikansallisten luottolaitosten käytännön valvontatyön periaatteista ja vastuista allekirjoitettiin ensimmäiset yhteistoimintasopimukset.

Rahanpesun estämisen toimisto kehitti tarkastustoimintaa organisoimalla rahanpesun tarkastustiimin uudelleen. EBA ja Euroopan neuvosto tekivät loppuvuonna 2020 omat arvionsa Suomen rahanpesun torjunnan tilasta. EBA keskittyi arviossaan Finanssivalvonnan toimintaan rahanpesun estämisen valvonnassa, ja antoi suosituksia mm. riskiperusteisen toimintatavan syventämisen, valvottavien ohjeistuksen, sekä Finanssivalvonnan sisäisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja prosessien kehittämiseksi. Euroopan neuvosto arvioi 4. rahanpesun vastaisen direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa kokonaisuudessaan. Raportti ei ollut tätä kertomusta kirjoitettaessa vielä valmistunut.

¹ EKP = Euroopan keskuspankki.
² EBA = European Banking Authority, Euroopan pankkiviranomainen.
³ LSI = Less Significant Institution, EKPn epäsuorassa valvonnassa oleva pankki.
⁴ JST = Joint Supervisory Team, Yhteinen valvontatiimi.
⁵ SI = Significant Institution, EKP:n suorassa valvonnassa oleva pankki.
⁶ EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, European Insurance and Occupational Pensions Authority.
⁷ ORSA = Own Risk and Solvency Assessment.
⁸ O-SII = Other Systemically Important Institutions.
⁹ ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, European Securities and Markets Authority.
¹⁰ IFRS = International Financial Reporting Standards.