Työkyvyttömyysriskin hallinta työeläkevakuutusyhtiöissä

Työeläkevakuutusyhtiöt ovat välineitä sosiaaliturvaperustaisen julkisen hallintotehtävän hoitamiselle. Euroopan unioniin liittyessään Suomi neuvotteli liittymäsopimukseen erivapauden, jonka perusteella silloista henkivakuutusdirektiiviä (nykyisin Solvenssi II -direktiivi) ei sovelleta työeläkevakuutusyhtiöihin. Myös tämä erivapaus perustuu työeläkevakuuttamisen rooliin osana sosiaaliturvaa ja julkisen hallintotehtävän hoitoa.

Yksityisen sektorin työnantaja voi järjestää lakisääteisen työeläkevakuutuksen omassa eläkesäätiössä tai -kassassa tai ottamalla vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä. Useimmat työnantajat ovat valinneet vaihtoehdoista työeläkevakuutusyhtiön.

Työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailu

Hajautetun työeläkejärjestelmän keskeinen piirre on eri eläkevakuuttajien välinen kilpailu. Kilpailulla tavoitellaan tehokkuushyötyjä. Työeläkevakuuttamisessa kilpailun merkitys on kuitenkin rajallinen, koska vapaa kilpailu sopii heikosti toiminnan sosiaaliturvaluonteeseen ja julkisen hallintotehtävän hoitamista koskevat edellytykset asettavat vaatimuksia toiminnan sisällölle. Useat työeläkejärjestelmän piirteet rajoittavat kilpailua. Vakuutustuote on sama ja eläkelaitoksilla on vakuutuspakko. Järjestelmän toimivuus edellyttää eläkelaitosten yhteistyötä. Yksityisen sektorin eläkelaitokset ovat yhteisvastuussa toistensa konkursseista. Konkurssiyhteisvastuun vuoksi ei ole haluttu sallia yksittäisen eläkelaitoksen muista poikkeavaa, kohtuutonta riskinottoa.

Työeläkevakuutusyhtiöiden välinen kilpailu on ilmentynyt eri tavoin, eivätkä kaikki ilmiöt ole olleet terveitä. ”Kilpailu” on saattanut keskittyä esimerkiksi asiakkaalle myönnettäviin lainoihin, niiden vakuuksiin – tai työkyvyttömyysriskin hallintaan. Yhteisenä piirteenä näille kilpailuelementeille on keskittyminen itse vakuutustuotteen sijasta johonkin siihen liitettävissä olevaan osaan. Näin tehtäessä työeläkevakuutusyhtiön perimmäinen ja ainoa tehtävä sosiaaliturvan toimeenpanijana saattaa hämärtyä.

Työkyvyttömyysriskin hallinta

Työkyvyttömyysriskin hallinta on työeläkevakuutusyhtiöille sallittua, kun se on neuvonnan ja valistuksen luonteista, vahingontorjuntaan rinnasteista toimintaa. Työkyvyttömyysriskin hallinnan tulee kohdistua asiakkaille riskiperusteisesti, ja sen tavoitteena tulee olla työeläkevakuutusyhtiön omalla vastuulla olevan työkyvyttömyysriskin vähentäminen. Työkyvyttömyysriskin hallintaa varten kerätään työeläkevakuutusmaksun osana maksua, jonka suuruus on määritelty yhteisillä perusteilla. Maksun suuruus osaltaan rajaa toiminnan kokoluokkaa.

Työkyvyttömyysriskin hallinnan palvelut otettiin käyttöön työeläkealalla 1990-luvulla, jolloin ala pyrki kouluttamaan lääkärikuntaa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaan liittyvien lääkärinlausuntojen keskeisiin yksityiskohtiin. Palvelujen laajentuessa ajan myötä on tarkasteltavaksi noussut palvelujen sisällön suhde työeläkevakuutusyhtiöille sallitun toiminnan alaan, eli pysyvätkö yhtiöiden tarjoamat palvelut nykyisten säännösten sallimissa rajoissa. Kilpailun paineessa toiminta on alkanut saada muotoja, jotka kilpailevat työkyvyn ylläpitotoimintaa liiketoimintanaan tarjoavien työhyvinvointialan yritysten toiminnan kanssa, jolloin työeläkevakuutusyhtiöiden palvelujen raja suhteessa yleiseen työhyvinvoinnin edistämiseen on käynyt vaikeasti hahmotettavaksi.

Yhteenveto

Työeläkevakuuttaminen on osa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvaluonne määrittelee toimeenpanijoiden, kuten työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja sen rajoja – vain lakisääteisen eläkevakuuttamisen harjoittaminen on mahdollista. Työkyvyttömyysriskin hallinta on sallittua työeläkevakuutusyhtiölle osana vakuutusliikkeeseen kuuluvaa riskienhallintaa. Se ei saa kuitenkaan olla tätä enempää. Toiminnan tulee työeläkevakuutusyhtiössä liittyä yhtiön lakisääteiseen tehtävään ja olla sille alisteista.

Finanssivalvonnan työkyvyttömyysriskin hallintaa koskevasta linjauksesta saa tarkemman kuvan tutustumalla 28.10.2019 julkaistuun valvottavatiedotteeseen 55/2019.