Ilmastonmuutoksen tuomat ilmiöt aiheuttavat finanssisektorille fyysisiä ja siirtymäriskejä, jotka toimijoiden on tärkeää ottaa huomioon. On myös tärkeää, että kohteiden kestävyystekijöistä on tarjolla riittävää ja yhdenmukaista tietoa, sillä sijoittajat suosivat kestäviä sijoituskohteita yhä useammin. Kestävyystekijät huomioidaankin finanssisektorin sääntelyssä ja valvonnassa toisaalta riskienhallinnan ja toisaalta tiedonantovelvoitteiden näkökulmista.

ESG (Environmental, Social, Governance) -sääntely on rakentunut kovaa vauhtia: vaikka osa yrityksistä on jo pitkään viestinyt kestävyydestä ja sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita kestävistä sijoituskohteista, tätä tukevaa sääntelyä on saatu vasta viime vuosina.

Vuonna 2021 tiedonantovelvoiteasetus astui voimaan, kestävyystekijät lisättiin vakuutustoimijoita koskevaan sääntelyyn ja pankkien valvonnassa sovellettiin EKP:n edellisenä vuonna julkaisemaa ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaopasta. Valvoja on ollut ja on edelleen mukana rakentamassa sääntelyä ja on ottanut jo voimassa olevia velvoitteita ja suosituksia osaksi valvontaa.

Riskien hallinnassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden on huomioitava sekä fyysiset että siirtymäriskit. Suorat riskit ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvien tai myrskyjen suoria vaikutuksia toimijoiden omiin tai niiden rahoittamien tahojen toimintaedellytyksiin – esimerkiksi tulva tai myrsky tuhoaa toimijan omia konesaleja tai luoton vakuutena olevia infrastruktuureja. Siirtymäriskit taas ovat esimerkiksi sopeutumiskustannuksia, joita syntyy yritysten investoidessa yhä enemmän vähähiilisyyteen tai energiatehokkuuteen, tai markkinoiden äkillisten hinnoittelumuutosten toimijoille aiheuttamia tappioita.

Pankit tekivät itsearvioinnin ja toimintasuunnitelman kestävyysriskien huomioimisesta

Pankkien toiminnassa kestävyysriskit voivat olla monenlaisia. Yrityksiä rahoitettaessa yksi tärkeä tekijä on, miten rahoitettavat yritykset huomioivat kestävyystekijät omassa toiminnassaan – esimerkiksi hiilivetoisella alueella toimivan yrityksen rahoittamiseen sisältyvät riskit on tärkeää huomioida pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa kotitalouksia rahoitettaessa taas esimerkiksi asuntolainan vakuutena olevan kiinteistön energiatehokkuus voi vaikuttaa välillisesti lainan hintaan.

Pankeille luottoriskit ovat merkittävin riskialue, mutta ilmasto- ja ympäristöriskit on yhtä lailla otettava huomioon operatiivisten riskien sekä markkina- ja likviditeettiriskien hallinnassa. Onko pankin omat infrastruktuurit suojattu luonnonilmiöiden vaikutuksilta ja onko mahdolliset kestävyystekijöiden synnyttämät hinnoittelumuutokset markkinoilla huomioitu?

Euroopan keskuspankki julkaisi marraskuussa 2020 Ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan. Oppaassa linjataan, miten erityisesti merkittävät, suoraan EKP:n valvonnassa olevat pankit huomioivat kestävyysriskit toiminnassaan. Opasta on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa myös pienten kotimaisten pankkien valvonnassa. Merkittävät pankit tekivät oppaan perusteella vuonna 2021 itsearvioinnin ja toimintasuunnitelman ympäristö- ja ilmastoriskien hallinnasta.

EBAn luotonantoa ja -valvontaa koskevat ohjeet astuivat voimaan 30.6.2021. Ne ohjeistavat ottamaan huomioon ESG-riskit pankkien luotonmyönnössä sekä asiakkaiden luottoriskivaikutusten että pankin ympäristön kannalta kestävän luotonannon näkökulmasta.

EKP valmisteli vuonna 2021 erityisesti ilmastoriskeihin keskittyvää stressitestiä, joka käynnistettiin vuoden 2022 alussa.

Myös Finanssivalvonta on ottanut ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon sekä valvojan arvioissaan että valvontatapaamisissaan pankkien kanssa.

Suomessa kestävyysriskit vaikuttavat vakuutusyhtiöihin erityisesti siirtymäriskien kautta

Suomessa fyysiset riskit vakuutetulle omaisuudelle ovat globaalissa mittakaavassa vähäisiä, mutta sääntelyn, teknologioiden ja kulutustottumusten muutokset vaikuttavat myös vakuutusyhtiöiden liiketoimintamalleihin. Osa nykyisestä vakuuttamistoiminnasta muuttuu tai katoaa tulevaisuudessa: jo nyt osa eurooppalaisista vakuutusyhtiöistä on vetäytymässä hiiliteollisuuden vakuuttamisesta. Samaan aikaan uusien teknologioiden kuten sähköautojen ja puhtaan energian vakuuttaminen tuo mukanaan uusia riskejä. Suomalaisen vakuutusyhtiön on otettava myös huomioon erityisesti siirtymäriskien vaikutus sijoitustoimintaan.

Vakuutusyhtiöitä sitovaan Solvenssi II -sääntelyyn on lisätty tarkennuksia kestävyystekijöiden huomioimiseksi riskienhallinnassa, riskienhallintatoiminnossa, aktuaaritoiminnossa, palkitsemispolitiikassa ja varovaisuusperiaatteen soveltamisessa. Kestävyysriskejä ei ole aiemmin erikseen mainittu Solvenssi II -sääntelyssä, mutta jo aiemmin vakuutusyhtiöiden on pitänyt toiminnassaan kartoittaa ja huomioida kaikki olennaiset riskit, ja tähän joukkoon kuuluvat myös kestävyysriskit.

Eurooppalainen vakuutusvalvontaviranomainen EIOPA on antanut kannanoton kestävyysriskien huomioimisesta vakuutusyhtiöiden valvonnassa. Vakuutusyhtiön omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa (ORSA) arvioidaan myös vakavaraisuussääntelyn ulkopuolelle jäävät olennaiset riskit, kuten kestävyystekijöiden aiheuttamat muutokset sijoitus- ja vakuuttamistoimintaan. Finanssivalvonta on suositellut, että vakuutusyhtiöt ottavat nopeasti käyttöön vähintään laadullisen arviointimenetelmän myös ilmastoskenaarioiden osalta.

Finanssivalvonta valvoo jo nyt kestävyysriskejä sekä kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön IAIS:n soveltamisasiakirjan että EIOPAn ohjeiden ja linjausten mukaisesti. Tämä valvonta kattaa vakuutusyhtiön hyvän hallinnon, riskienhallinnan, sijoitustoiminnan ja raportoinnin.

Riittävää ja yhdenmukaista tietoa sijoituspäätösten tueksi

Tiedonantovelvoiteasetus astui voimaan vuonna 2021 ja se koskee sekä yhtiö- että rahoitustuotetasoisia tietoja. Pankkien, henkivakuutusyhtiöiden, osan lisäeläkesäätiöistä ja -kassoista, rahastotoimijoiden ja sijoituspalveluyritysten on annettava verkkosivuilla tietoja kestävyysriskeihin liittyvistä toimintaperiaatteista.

Kun myydään sellaisia rahoitustuotteita, jotka huomioivat kestävyysriskit, edistävät ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia tai joiden tavoitteena on kestävät sijoitukset, pitää asiakkaalle antaa lisätietoa näistä ominaisuuksista ja tavoitteista muiden ennen sopimusta annettavien tietojen mukana. Rahastoyhtiöiden on päivitettävä vanhat rahastoesitteet kattamaan nämä kestävyysriskejä ja -tekijöitä koskevat tiedot. Myös rahastojen mahdollisuuksia käyttää nimessään kestävyyteen liittyviä termejä on rajoitettu.

Finanssivalvonta on käynyt läpi erityisesti rahastojen esitteitä tästä näkökulmasta vuonna 2021. Nähtävissä on, että tiukentunut sääntely ohjaa oikeaan suuntaan eli siihen, ettei finanssituotetta kannata liian herkästi markkinoida kestävänä, koska siitä seuraa lisätiedonantovelvoite.

Tällä hetkellä kestävyyttä koskevien tietojen kuvaamistapaa ei ole määritetty yksityiskohtaisesti. Tekeillä on kuitenkin tekniset standardit, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti annettavien tietojen sisällön ja antavat valmiita malleja kestävyystiedoille. Näiden standardien on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2023 alusta. Näin tiedonannosta saadaan yhteismitallisempaa ja vertailtavampaa, mikä on tärkeää niin sijoittajan kuin valvonnankin näkökulmasta.

Mikä on kestävää? Taksonomia antaa kriteerit

Kestävyyden määrittelylle ympäristön kannalta antaa kriteerit taksonomia-asetus. Se ottaa kantaa ilmastokriteereihin, mutta kattaa myös muut ympäristökriteerit: biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin säilyttämisen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävyyden, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen sekä kiertotalouden edistämisen. Ilmastotavoitteita koskevat tiedonantovelvoitteet astuivat voimaan vuoden 2022 alusta: jos esimerkiksi rahasto markkinoi edistävänsä taksonomian mukaisia ilmastotavoitteita, rahastoesitteessä on kerrottava muun muassa miten ja missä määrin rahaston sijoitukset tätä tavoitetta toteuttavat.

Taksonomia-asetuksen mukaan myös suurten, yli 500 työntekijää työllistävien pankkien, vakuutusyhtiöiden ja listayhtiöiden on annettavat kestävyystekijöitä koskevat tiedot toimintakertomuksessa tai erillisenä selvityksenä ensimmäisen kerran jo vuonna 2022.

Kestävyystietoja koskevat velvoitteet ohjaavat välillisesti myös muun toiminnan kestävyyttä. Kun esimerkiksi luottolaitosten pitää tulevaisuudessa raportoida lainanantonsa vihreyttä, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kestävyystekijät vaikuttavat lainanantoon tai sen hintaan. Suomessa esimerkki tästä on ollut UPM:n sopima valmiusluotto, jonka hintaan vaikuttaa UPM:n onnistuminen biodiversiteettitavoitteissaan. Myös kestävien sijoituskohteiden suosio sijoittajien keskuudessa ohjaa rahoitusta kestäviin kohteisiin ja edistää siten kestävyystavoitteiden toteutumista myös muilla sektoreilla.