Suomen finanssisektori säilyi vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Toimintaympäristön muutoksia kuvataan tarkemmin luvussa Finanssisektorin tila ja riskit.

Finanssivalvonta valvoi tehostetusti luottoriskejä, jälleenrahoitusmarkkinoiden tilannetta ja likviditeettiriskejä, IT- ja kyberriskejä, markkinariskejä ja arvostuskysymyksiä, riskien hallintaa ja ohjausjärjestelmiä sekä listayhtiöiden säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta.

Pankkisektorin luottotappiot ja ongelmaluottojen määrä pysyivät edelleen maltillisina, mutta toimintaympäristön epävarmuus lisää riskiä luottotappioiden ja ongelmaluottojen kasvulle pidemmällä aikavälillä. Lisäksi pankkisektorin riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa suomalaiset pankit rahoitusmarkkinoiden sentimentin muutoksille ja korostaa likviditeetin hallinnan tärkeyttä.

Myös vakuutussektorilla tilanne pysyi vakaana sijoitusmarkkinoiden epävarmasta kehityksestä huolimatta. Vakuutusyhtiöiden tulos ja vakavaraisuus ovat kuitenkin herkkiä muutoksille sijoitusmarkkinoilla. Valvonnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota mm. siihen, miten kohonnut korkotaso ja inflaatio vaikuttavat sekä vakavaraisuuteen että kannattavuuteen.

Finanssivalvonnan strategia vuosille 2023–2025 uudistettiin kertomusvuoden lopussa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategiassa korostuvat neljä strategista teemaa, jotka ovat ennakoiva ja ennakoitava valvonta, digitalisaatiota hyödyntävä toiminta, joustava ja muutoskykyinen organisaatio ja asiantuntijuutta tukeva johtaminen.

Toimintaympäristön kohonneet riskit näkyivät kertomusvuoden makrovakauspäätöksissä ja -viestinnässä

Finanssivalvonta aloitti makrovakauspuskurivaatimusten asteittaisen palauttamisen

Suomen luottolaitossektorin rakenteelliset järjestelmäriskit ja haavoittuvuudet ovat pysyneet merkittävinä, ja ne perustelevat rakenteellisten makrovakauspuskurivaatimusten soveltamista. Finanssivalvonta arvioi kertomusvuonna mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja rakenteellisten puskurivaatimusten palauttamiseksi Suomen pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi.

Finanssivalvonta arvioi kertomusvuonna, että makrovakauspuskurivaatimusten riittävä kokonaistaso olisi neutraalissa suhdanneympäristössä lähellä koronapandemiaa edeltänyttä tasoa tai hieman sen yläpuolella. Arvio perustuu Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin yhteisiin luottolaitossektorin stressitestilaskelmiin sekä luottolaitosten pääomavaatimusten riittävyyttä tarkastelevaan tutkimuskirjallisuuteen. Finanssivalvonta poisti keväällä 2020 suomalaisille luottolaitoksille asetetut järjestelmäriskipuskurivaatimukset sekä kevensi OP Ryhmän O-SII-lisäpääomavaatimuksia¹ koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi. Tämän koronapandemian alkuvaiheessa toteutetun puskurivaatimusten alentamisen vuoksi Suomen luottolaitossektorin makrovakauspuskurivaatimusten kokonaismäärä alitti kertomusvuonna riittäväksi arvioidun kokonaistason.

Useat kansainväliset viranomaiset suosittelivat vahvistamaan luottolaitossektorin häiriönsietokykyä kertomusvuonna. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) antoi syyskuussa yleisen varoituksen rahoitusjärjestelmän riskeistä EU-alueella ja korosti tarvetta ylläpitää ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän riskinkantokykyä. Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto antoi samansuuntaisen lausunnon marraskuussa. Lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) antoi syksyllä Suomen rahoitusjärjestelmää ja sen riskejä arvioivan Financial Sector Assessment Program -ohjelmansa yhteydessä suosituksen, että Suomen järjestelmäriskipuskurivaatimusta tulisi korottaa tilanteen salliessa.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kesäkuussa 2022 korottaa kahden Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen lisäpääomavaatimuksia (ns. O-SII-lisäpääomavaatimuksia) 0,5 prosenttiyksiköllä. Korotetut vaatimukset astuivat voimaan vuoden 2023 alussa. Lisäksi Finanssivalvonta viesti joulukuussa valmistautuvansa asettamaan enintään yhden prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen luottolaitossektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennen lopullista päätöstä johtokunta arvioi järjestelmäriskipuskurin asettamisen edellytysten täyttymistä sekä vaatimuksen ja ennakoidun talouskehityksen vaikutuksia luottolaitossektoriin ja luotonantoon.

Finanssivalvonta antoi päivitetyn maksuvarasuosituksen kotitalouksien velkaantumisen kasvun hillitsemiseksi

Toimintaympäristön kohonneet riskit korostavat finanssisektorin ja sen asiakkaiden vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitystä. Kotitalouksien historiallisen suuri velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä olevaan tuloon on jo pitkään tunnistettu yhdeksi Suomen rahoitusjärjestelmän keskeisistä rakenteellisista haavoittuvuuksista. Kotitalouksien velkaantuminen jatkoi kasvuaan myös kertomusvuonna ja kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina, jos talous ja korot kehittyvät ennustetusti. Rahoitusolojen kiristyessä, elinkustannusten noustessa ja taloussuhdanteen heikentyessä etenkin velkaantuneiden kotitalouksien kyky huolehtia veloistaan ja ylläpitää kulutusta voi heiketä.

Finanssivalvonta piti kertomusvuonna enimmäisluottosuhteen eli ns. lainakaton aiemmalla tasollaan 85 prosentissa muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Lainakattoa alennettiin viidellä prosenttiyksiköllä vuonna 2021. Lakimääräistä perustasoa kireämmällä enimmäisluototussuhteella pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua ja varmistamaan, että asuntolainanottajilla on taloudessaan riittävät puskurit lainanhoitorasituksen ja elinkustannusten kasvun sekä vakuusarvojen laskun varalle.

Makrovakauspäätösten lisäksi Finanssivalvonta osallistui kertomusvuonna kotitalouksien velkaantumista rajoittavan lainsäädännön valmisteluun. Hallitus antoi kesäkuussa esityksensä eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi. Ehdotetut lakimuutokset hyväksyttiin eduskunnassa 27.1.2023 ja ne astuvat voimaan 1.7.2023 alkaen. Lakiuudistuksen mukaan uudisrakentamisessa asuntoyhteisöluottojen osuudelle asetetaan 60 prosentin rajoite suhteessa myytävien asuntojen velattomaan hintaan. Lisäksi uudisrakentamisessa käytettävien asuntoyhteisöluottojen pituudelle asetetaan 30 vuoden enimmäisrajoite ja lyhennysvapaita koskeva kielto ensimmäiselle viidelle vuodelle rakennuksen valmistumisesta. Myös asuntoluottojen enimmäistakaisinmaksuaika rajoitetaan 30 vuoteen.

Finanssivalvonta on toistuvasti korostanut tarvetta sisällyttää lainsäädäntöön myös jokin kotitalouksien tuloihin sidottu velkarajoite, kuten enimmäisvelkasuhde, joka sisältyi valtiovarainministeriön työryhmän alkuperäiseen ehdotukseen. ESRB ja IMF ovat suositelleet tulosidonnaisten makrovakausvälineiden sisällyttämistä Suomen lainsäädäntöön.

ESRB on sitovien, lainsäädäntöön sisällytettävien tulosidonnaisten makrovakausvälineiden lisäksi kehottanut Suomen viranomaisia luotonottajiin kohdistuviin ei-sitoviin toimenpiteisiin velkaantuneisuuden rajoittamiseksi, kunnes sitovat välineet ovat käytössä. Finanssivalvonta onkin syyskuun 2020 lopulta lähtien neljännesvuosittaisen makrovakauspäätöksenteon yhteydessä kehottanut luotonantajia noudattamaan pidättyväisyyttä sellaisten luottojen myöntämisessä, jotka ovat luotonhakijan tuloihin nähden hyvin suuria ja takaisimaksuajaltaan tavanomaista pidempiä.

Finanssivalvonnan alun perin vuonna 2010 antaman suosituksen mukaan luotonantajien on arvioitava luotonhakijoiden maksukykyä huolellisesti myös tilanteessa, jossa korko olisi 6 % ja luoton takaisinmaksuaika 25 vuotta. Finanssivalvonta täsmensi aiempaa suositustaan kesäkuussa 2022. Siinä pankkien suositellaan 25 vuoden takaisinmaksuajan ja kuuden prosentin koron lisäksi ottavan huomioon, että lainanhakijan näin lasketut lainanhoitokulut olisivat pääsääntöisesti alle 60 prosenttia lainanhakijan nettotuloista. Finanssivalvonta antoi syyskuussa tarkempia ohjeita suosituksen toimeenpanosta. Suositus astui voimaan vuoden 2023 alussa.

Täsmennetyllä suosituksella pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantumista ja turvaamaan kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä talouden häiriötilanteessa. Aiempaa suositusta tarkennettiin, koska kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu on jatkunut aiemmista suosituksista huolimatta. ESRB:n julkaisemassa väliarviossa Finanssivalvonnan aiemman suosituksen arvioitiin olevan vain osittain ESRB:n suosituksen mukainen.

Suosituksen mitoituksessa on pyritty siihen, että suositus ei merkittävästi rajoittaisi nykyisiä luotonmyöntökäytäntöjä. Finanssivalvonnan täsmennetty suositus ei poista luotonantajien harkintavaltaa luottopäätöksissä, vaan mahdollistaa rajoitetun poikkeamisen asetetusta enimmäisvelanhoitorasitteesta luotonantajan arvioon ja harkintaan perustuen. Finanssivalvonta suosittelee, että 60 prosentin enimmäisvelanhoitorasituksen ylittävien luottojen osalta luottopäätöstä tulisi edeltää erityisen huolellinen luotonhakijan maksukyvyn arviointi yhdessä asiakkaan kanssa ja luotonantajan tulisi tehdä luotonmyöntöpäätös korotetulla päätöstasolla. Suuntaa antavana viitearvona olisi, että kuormitetulta luotonhoitorasitteeltaan yli 60 prosentin suuruisten uusien asuntoluottojen osuus olisi enintään 15 % luotonantajan myöntämien uusien asuntoluottojen euromäärästä kalenterivuoden aikana.

Pankkien valvonta

Finanssivalvonta analysoi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia erityisesti pankkien luottoriskeihin. Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien pankkien yritysasiakkaiden ongelmaluottojen luokittelua ja arvonalentumiskirjauksia koskeva teema-arvio ja pankkikohtaiset tarkastukset vahvistivat käsitystä, että tällä osa-alueella on suomalaispankeissa laajasti ongelmia sääntelyn noudattamisessa. Puutteet liittyivät esimerkiksi lainanhoitojoustollisten lainojen tunnistamiseen, ongelma-asiakkaiden vakuuksien arvostamisen käytäntöihin sekä odotettavissa olevien luottotappioiden arviointiin. Pankkeja on kehotettu korjaamaan puutteet ja korjauksien toteutumista seurataan osana säännöllisiä valvojan arvioita.

EKP:n valvonnassa olevien pankkien (SI-pankit) valvonta perustui EKP:n² pankkivalvonnan prioriteetteihin. Prioriteeteista keskeisimpiä suomalaispankeille olivat energiakriisin vaikutukset sekä varautuminen ilmastoriskeihin. EKP julkaisi ilmastostressitestien tulokset heinäkuussa. ESG-tekijät (Environmental, Social, and Governance) on huomioitu SI-pankkien valvojanarviossa EKP:n ohjeistuksen mukaisesti.

Finanssivalvonta kohdisti vakavaraisuuslaskennan sisäisten mallien tarkastukset laajasti ko. malleja käyttäviin pankkeihin. Näiden tarkastusten perusteella vahvistui käsitys, että useilla pankeilla on edelleen merkittäviä puutteita sisäisten mallien sääntelyn noudattamisessa. Tämän takia malleista saatavaa hyötyä on rajoitettu valvojan päätöksillä, joilla on korotettu pankkien vakavaraisuuslaskennassa soveltamia riskipainoja.

Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien pankkien hallitustyöskentelyä koskeva teema-arvio toi esille hallitustyöskentelyn puutteita toimivan johdon hallitukselle tekemien esitysten haastamisessa, riskienottohalun määrittelyssä ja riippumattomien valvontatoimintojen tehokkuuden varmistamisessa.

Uuden kiinnitysluottopankkilainsäädännön mukaiset kiinnitysluottopankkitoimintaan oikeuttavat luvat myönnettiin. Pankit jatkoivat rakennejärjestelyitä – yhteenliittymien jäsenpankkien fuusiot jatkuivat ja pankkeja siirtyi pankkiryhmien välillä. Fellow Pankki aloitti toimintansa huhtikuussa 2022. Finanssivalvonta myönsi muutosten edellyttämät toimiluvat ja niiden muutokset.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiehdotuksen Finnveran rahoitusriskien seurannasta ja siihen liittyvistä uusista Finanssivalvonnan valvontatehtävistä. Esitystä ei kuitenkaan ehditty käsitellä loppuun ennen kevään 2023 istuntokauden päättymistä ja se raukeaa näin ollen eduskunnan vaalikauden päättyessä.

Eduskunnan hyväksymän kotitalouksien velkaantumista rajoittavan lainsäädännön mukaisesti rekisteröityjen luotonantajien ja luotonvälittäjien valvontavastuu siirtyy Finanssivalvonnalle 1.7.2023 alkaen. Finanssivalvonta valmistautui valvontavastuun siirtymiseen ja työtä jatketaan alkuvuonna 2023.

Vakuutussektorin valvonta

Teema-arvio yrittäjän eläkelain (YEL) toimeenpanosta osoitti työtulon vahvistamisen prosesseissa olevan merkittäviä puutteita. Työeläkeyhtiöiden tekemät työtulon vahvistamispäätökset olivat valtaosin yrittäjän hakemuksen mukaisia eikä niissä ollut osoitettavissa riittävää tapauskohtaista harkintaa sääntelynmukaisen tason varmistamiseksi. Kaikki yhtiöt ovat ryhtyneet korjaaviin toimiin, toteutus vaatii sekä teknisiä muutoksia että panostamista henkilöresursseihin, joten muutokset vievät aikaa. Toteutusta seurataan osana jatkuvaa valvontaa. Eduskunta hyväksyi yrittäjän eläkelakiin muutokset lain toimeenpanon tukemiseksi ja muutokset tulivat voimaan 1.1.2023.

Finanssivalvonta valvoi tehostetusti lakisääteisten vahinkovakuutuslajien korvauskäsittelyn määräaikojen noudattamista muun muassa vuoden alusta käyttöön otetun raportoinnin avulla. Vaikka tilanne on jonkin verran parantunut, se ei vielä kaikkien yhtiöiden osalta täytä lain vaatimuksia. Yhtiökohtaiset valvontatoimet on käynnistetty seurannan pohjalta.

Valvoja seurasi vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden sekä työeläkesektorin toimijoiden sijoitustoiminnan tuottoja ja vakavaraisuutta neljännesvuosittain. Lisäksi työeläkevakuutussektorille tehtiin markkinariskejä koskevia stressitestejä. Finanssivalvonta laati teema-arvion vakuutuslaitosten riski- ja vakavaraisuusarvioista sijoitustoiminnan järjestämisen ja riskienhallinnan osalta kertomusvuoden syksyllä. Teema-arvion perusteella vakuutuslaitosten riski- ja vakavaraisuusarviot olivat sijoitusriskien osalta pääosin vähintään keskinkertaisia. Teema-arvion havaintoja ja aineistoa hyödynnetään vakuutuslaitoskohtaisissa valvontatoimissa.

Työttömyyskassojen luotettavan hallinnon teema-arviossa havaittiin niiden toiminnassa puutteita. Jo kertomusvuoden aikana valvoja kohdensi tarkastuksia havaittuihin puutteisiin, jotka koskivat mm. hallinnon toimintaperiaatteita, johdon hyvämaineisuutta ja ammattipätevyyttä sekä ulkoistamista. Kohdennettu valvonta jatkuu vuonna 2023.

Finanssivalvonta tapasi riskiperusteisesti merkittävimmiksi arvioidut vakuutussektorin valvottavat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien toimien ja kohonneiden riskien kartoittamiseksi. Suorat altistukset Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan ovat vähäiset.

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon asiamiesvalvonta päättyi. Finanssivalvonta päätti, että Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon asiamiesvalvonta lopetetaan. Yhtiö toteutti asiamiehen toimikauden aikana merkittäviä toimenpiteitä hallinto- ja ohjausjärjestelmänsä kehittämiseksi. Finanssivalvonta katsoi yhtiön asioiden hoidon kehittyneen niin, että asiamiesvalvonta voitiin päättää.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) toteutti stressitestit ilmastonmuutoksen vaikutuksista ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoaville laitoksille. Stressitestit osoittivat, että eurooppalaiset lisäeläkelaitokset ovat olennaisesti alttiita siirtymäriskeille. Ilmastostressin vaikutus testiin osallistuneiden suomalaisten lisäeläkelaitosten varoihin oli hieman keskimääräistä pienempi.

Vuonna 2021 käyttöönotetun kestävyysriskien valvontakehikon (IAIS) pohjalta kartoitettiin kestävyys- ja ilmastoriskien käsittelyä ORSAssa³. Sääntelyn ja valvontamallien kehittämistyö ESOissa⁴ jatkuu.

Kertomusvuoden aikana järjestettiin valvottavatapaamiset vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden sekä työttömyyskassojen edustajille ajankohtaisista valvonnan kysymyksistä. Lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia tavattiin säännöllisesti.

Pääomamarkkinoiden valvonta

Finanssivalvonta seurasi tehostetusti listayhtiöiden tiedottamista Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista. Heikossa taloudellisessa tilassa olevien listayhtiöiden tehostettua seurantaa jatkettiin. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena osa listautumista suunnittelevista yhtiöistä siirsi listautumista myöhempään ajankohtaan, mikä ei merkittävästi heijastunut käsiteltävien esitteiden määrään. Taloudellinen raportointi oli haastavaa useassa yhtiössä, joita Venäjän hyökkäyssota tai sen välilliset vaikutukset koskivat. Lisäksi suomalaiset rahastot sulkivat Venäjä-rahastojaan.

ESMA⁵ julkisti heinäkuussa kansallisten valvojien esitetarkastusta koskevan vertaisarvion. Finanssivalvonnan arvioinnissa kiinnitettiin korjaavana toimenpide-ehdotuksena huomiota niin sanottuun neljän silmän -periaatteen toteutumiseen ja siihen, ettei esitteitä tarkastaviin sovelleta virkasuhteen päättymisen jälkeen karenssiaikaa.

Finanssivalvonta kehitti esitevalvonnan avuksi kertomusvuonna ensimmäistä tekoälypohjaista työkalua.

Kertomusvuoden aikana Euroopassa koettu energiamarkkinakriisi ja sähköjohdannaismarkkinoilla asetetut osapuolten vakuusvaatimukset heijastuivat myös Finanssivalvonnan valvottavien ja listayhtiöiden toimintaan. Finanssivalvonta osallistui yhteiseurooppalaisiin toimiin, joilla pyrittiin löytämään lyhyitä ja pitkäaikaisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Valvoja jatkoi kestävää rahoitusta koskevien säännösten tulkintaohjeiden antamista ja neuvontaa valvottaville ja sijoittajille. Kestävyysraportoinnin valvonnan rakentamista jatkettiin huomioiden uudet eurooppalaiset ja kansainväliset standardiluonnokset.

Sijoitusrahastoja koskevassa teema-arviossa havaittiin, että rahastojen kulurakenteet ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Kehitettävää rahastoyhtiöillä on esimerkiksi siinä, etteivät hinnoitteluohjeet olleet kirjallisia eikä sisäisestä hinnoittelusta saatu selkeää kuvaa.

Finanssivalvonta laati teema-arvion sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen varojen arvostuksesta. Teema-arvio oli osa ESMAn koordinoimaa yhteistä valvontatoimenpidettä. Teema-arvion havaintona oli, että rahastojen varojen arvostusprosessit olivat pääasiassa kohtuullisella tasolla. Keskeisimmät puutteet liittyivät rahastojen varojen arvostusmenetelmiin poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Finanssivalvonta on edellyttänyt toimijoilta korjaavia toimenpiteitä. Finanssivalvonta raportoi havainnoista ja johtopäätöksistä ESMAlle ja seuraa yhtiöiden korjaavia toimenpiteitä.

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta uuden sääntelykehikon (IFR/IFD⁶) mukaan on käynnistynyt. Uuden sääntelyn mukainen ensimmäinen sijoituspalveluyritysten taloudellista tilaa koskeva raportointi on vastaanotettu (tilanteesta 31.12.2021) ja jatkuva valvontatyö käynnistynyt. Vakavaraisuuden arviointia uusien toimilupahakemusten sekä omistajavalvontailmoitusten käsittelyn yhteydessä on keväällä muokattu vastaamaan uusia vaatimuksia.

Rahanpesun estämisen valvonta

Finanssivalvonta valvoi etupainotteisesti Venäjän hyökkäyssodan johdosta asetettuja pakotteita. Eduskunnassa vireillä olevien lakimuutosten myötä Finanssivalvonta tulee saamaan toimivallan pakotteiden menettelytapavalvontaan. Siitä huolimatta, etteivät lakimuutokset ole tulleet vielä voimaan, Finanssivalvonta on olemassa olevan toimivaltansa puitteissa valvonut, miten sen valvottavat noudattavat Venäjän hyökkäyssodan johdosta asetettuja pakotteita. Pakotteita koskevan lainsäädännön voimaantulo on viivästynyt, mutta se on tulossa voimaan kevään 2023 aikana.

Tarkastukset ja teema-arviot etenivät suunnitellusti. Vuoden aikana saatiin valmiiksi viisi aikaisemmin aloitettua rahanpesun estämiseen liittyvää tarkastusta ja yksi tarkastus on kesken. Syksyn aikana aloitettiin kaksi uutta tarkastusta. Rahanpesun estäminen -toimistossa tarkastuskapasiteetti on noin viisi tarkastusta 12 kuukauden aikaikkunassa.

Finanssivalvonnan johtoryhmä hyväksyi rahanpesun estämisen valvontastrategian joulukuussa. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ominaisriskiarvio valmistui keväällä ja luottolaitossektorin sektorikohtainen riskiarvio syksyllä. Finanssivalvonnan arvion mukaan suurin ominaisriski sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen näkökulmasta liittyy tuotteisiin ja palveluihin, jotka mahdollistavat varojen nopean siirron. Erityisesti kohonnut riski liittyy kansainvälisiin varojen siirtoihin, joiden toteuttamiseen osallistuu useita palveluntarjoajia. Pääomamarkkina- ja virtuaalivaluuttatoimijoiden sektorikohtaiset riskiarviot ovat valmistuneet sisäiseen käyttöön. Pääomamarkkinatoimijoiden rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion yhteenveto julkaistiin helmikuussa 2023. Korkeariskisten asiakkaiden pankkipalveluiden aiheettomia rajoittamisia (de-risking) koskeva teema-arvio julkaistiin kertomusvuoden syksyllä.

Jatkuva valvonta kohdistuu mm. kansallisille pankeille määräajoin tehtäviin kokonaisarvioihin osallistumiseen, rajat ylittäville merkittäville valvottaville perustettujen valvontakollegioiden työhön sekä uusien rekisteröinti- ja toimilupahakemusten käsittelyyn osallistumiseen.

Tarkastustoiminnan vakioiminen oli vuonna 2022 tärkeä toiminnan kehityskohde. Toinen kertomusvuoden merkittävä kehityskohde ja painopistealue oli riskiperusteisen toiminnan kehittäminen ja valvonnan vähimmäistason määrittely valvontastrategiassa.

Rahanpesun estämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkentava MOK on valmis, ja se julkaistaan lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen keväällä 2023.

Kyber- ja ICT-riskien valvonta

Venäjän hyökkäyssodan johdosta Finanssivalvonta seurasi kyberturvallisuutta ja maksujärjestelmien toimintavarmuutta tehostetusti. Loppuvuonna 2022 palvelunestohyökkäykset suomalaisia pankkeja kohtaan lisääntyivät. Pankit pystyivät kuitenkin torjumaan niitä tehokkaasti, eivätkä ne vaikuttaneet merkittävästi verkkopankkipalveluihin.

Valtiovarainministeriö, Rahoitusvakausvirasto, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta loivat yhteistyössä päivittäismaksamisen varajärjestelyt. Finanssivalvonta osallistui lainsäädännön valmisteluun ja korttimaksamisen ratkaisujen valmisteluun. Rahoitusmarkkinoiden kansallisen infrastruktuurin varautumistyö jatkuu vuonna 2023.

Vuonna 2022 valmistui yhteen maksulaitokseen kohdistunut ICT- ja kyberriskien tarkastus sekä sijoituspalveluyhtiöihin kohdistunut ICT- ja kyberriskien teema-arvio. Sijoituspalveluyritysten IT- ja tietoturvariskien hallinnan teema-arvion tuloksena todettiin, että nämä riskienhallinnan prosessit on määritelty ja yhtiöt ovat järjestäneet IT-riskien ja tietoturvariskien hallinnan keskeiset osa-alueet toiminnan laajuuden huomioiden asianmukaisesti.

Finanssivalvonta aloitti syksyllä ICT- ja kyberriskien tarkastukset kahteen pankkiryhmään. Nämä valmistuvat 2/2023 ja 3/2023. Lisäksi aloitettiin teema-arviot finanssialan ICT-ulkoistusketjujen kartoittamiseksi (valmistuu 4/2023) sekä maksupalvelujen petos- ja korvauskäytäntöjen selvittämiseksi pankeissa (valmistuu 4/2023).

¹ O-SII = Other Systemically Important Institutions, kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset.
² EKP = Euroopan keskuspankki.
³ ORSA = Own Risk and Solvency Assessment.
⁴ ESAt = Eurooppalaiset valvontaviranomaiset, European supervisory authorities.
⁵ ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, European Securities and Markets Authority.
⁶ IFR/IFD = Investment firms regulation and directive.