Hallinnon toimivuuden ongelmat näkyvät usein puutteina toiminnassa, kuten menettelytavoista, velvoitteista ja vakavaraisuudesta huolehtimisessa.

Finanssivalvonta puuttuu valvonnassa havaitsemiinsa laiminlyönteihin ja määrää tarvittaessa hallinnollisia seuraamuksia. Finanssivalvonta määräsi vuonna 2022 kolme seuraamusmaksua ja kaksi rikemaksua sekä antoi kaksi julkista varoitusta. Seuraamukset koskivat laiminlyöntejä ja viiveitä raportoinnissa sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvien velvoitteiden laiminlyöntejä.

Finanssivalvonta on myös viime vuosina asettanut asiamiehiä valvomaan toimilupavalvottavan toimintaa tilanteissa, joissa toimilupavalvottavan asiain hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta, varomattomuutta tai väärinkäytöksiä¹. Finanssivalvonta on myös poistanut toimiluvan tilanteessa, jossa toimiluvan edellytykset eivät lopulta täyttyneet.

Yhteiskunnallinen merkittävyys korostaa hyvän hallinnon tärkeyttä

Riskien hallinta liittyy aina organisaatioiden ja yritysten toimintaan. Useilla Finanssivalvonnan valvottavilla on keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä, joten toimivan hallinnon ja ohjauksen merkitys korostuu: sillä varmistetaan toiminnan luotettavuutta ja vastuullisuutta. Valvottavien vakavaraisuus on myös koko finanssisektorin vakauden kannalta merkittävä tekijä.

Ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden osaaminen on keskeinen edellytys hyvän hallinnon toteutumiselle. Sisäiset heikkoudet altistavat finanssialan toimijat esimerkiksi markkinoiden heilahteluista johtuville epäsuotuisille seurauksille.

Toimiva hallinto varmistaa asiakkaan oikeuksia turvaavien menettelytapojen, yhteiskunnallisesti ja globaalisti merkittävän sääntelyn – kuten esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn – noudattamista.

Finanssitoimialalla riskien analysointi ja hallinnan keinot ovat osa toimivan johdon keskeisintä osaamis- ja vastuukenttää. Finanssivalvonta toteutti kertomusvuonna useita teema-arvioita, joissa havaittiin kehityskohteita hallinnon toimivuudessa ja riskien hallinnassa. Hallinnon valvonnan toimet tehdään varojen tai vakuutettujen etujen turvaksi. Myös toimijoiden etu ja yhteiskunnallinen luotettavuus edellyttävät toimia silloin, kun toiminta ei täytä sille asetettuja vaatimuksia.

Toimiva hallinto varmistaa, että asiakkaan varat ja vakuutetut edut ovat turvassa

Finanssivalvonnan tehtävä on Finanssivalvontaa koskevan lain 1§:n mukainen ”Turvaamme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden ja sijoittajien suojaa ja vakuutettuja etuja”. Tämä tehtävä edellyttää myös valvottavien hallinto- ja ohjausjärjestelmien huolellista arviointia ja tarkastamista. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä toimivan hallinnon merkitys korostuu entisestään. Tarvittaessa valvoja ryhtyy toimiin hallinnon asianmukaisuuden varmistamiseksi tai jopa toiminnan päättämiseksi.

Finanssivalvonta asetti Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon asiamiehen valvontaan vuonna 2020, koska valvoja havaitsi Elon asiainhoidossa taitamattomuutta ja varomattomuutta, jotka vaaransivat yhtiön vakavaraisuuden hallintaa ja perustehtävää työeläkejärjestelmän osana. Kesäkuussa 2022 Finanssivalvonta katsoi, että Elo oli toteuttanut laajoja ja merkittäviä toimenpiteitä hallinto- ja ohjausjärjestelmänsä kehittämiseksi, ja päätti lopettaa asiamiesvalvonnan.

Vuonna 2021 Finanssivalvonta oli asettanut sijoituspalveluyritys Privanet Securities Oy:lle asiamiehen useiden toiminnassa todettujen puutteiden vuoksi. Yhtiö ei korjannut näitä puutteita asiamiesvalvonnan aikana, minkä vuoksi Finanssivalvonta päätti lopulta peruuttaa sijoituspalveluyrityksen toimiluvan.

Kertomusvuonna Finanssivalvonta tiedotti teema-arvion havainnoista, joiden mukaan Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien pankkien hallitusten työskentelyssä on kehitettävää. Hallitusten on tärkeää osallistua riippumattomien valvontatoimintojen, kuten riskienhallinta, säännösten noudattamista koskeva valvonta ja sisäinen tarkastus, resurssointiin ja toimintojen tehokkuuden arviointiin. Lisäksi hallituksen tehtävä on kyseenalaistaa rakentavasti toimivan johdon sille toimittamia esityksiä sekä riskinottohalukkuutta koskevaa dokumentaatiota.

Hyvä hallinto varmistaa myös menettelytapoja asiakkaansuojan toteutumiseksi. Kertomusvuoden teema-arvioissa rahastojen ja sijoitusneuvonnan osalta todettiin, että sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen varojen arvostusprosessit olivat pääasiassa kohtuullisella tasolla, mutta kulujen ja palkkioiden osalta prosesseissa, ohjeissa ja dokumentoinnissa oli kehitettävää. Finanssivalvonnan havainnot edellyttivät kuudelta yhtiöltä toimenpiteitä, joita Finanssivalvonta seuraa. Finanssivalvonta edellyttää, että myös muut rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahaston hoitajat käyvät läpi Finanssivalvonnan valvottavakirjeessä nostamat havainnot ja näkemykset sekä ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvonta raportoi havainnoista ja johtopäätöksistä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Kestävän rahoituksen sääntely vaikuttaa myös riskien hallintaan

Esimerkiksi kestävään rahoitukseen liittyvä uusi sääntely tuo toimijoille velvoitteita asiakkaiden informointiin ja riskien hallintaan.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti kesällä pankkijärjestelmässä toteutetun ilmastostressitestin tulokset. Tilanne on parantunut vuodesta 2020, mutta kehityksestä huolimatta pankkien tulee edelleen parantaa ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamista ja hallintaa. Syksyllä 2022 EKP asetti ilmasto- ja ympäristöriskien valvontaodotusten saavuttamisen määräajaksi vuoden 2024 lopun.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) julkaisi kertomusvuoden lopussa ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten (IORP) ilmastostressitestitulokset. Alan ensimmäisessä ilmastostressitestissä EIOPA arvioi lisäeläkelaitosten sietokykyä ilmastonmuutosskenaariota kohtaan, ja tulokset osoittivat niiden olevan olennaisesti alttiita siirtymäriskeille. Stressitestiin osallistui lisäeläkelaitoksia myös Suomesta. Ilmastostressin vaikutuksen arvoitiin olevan niiden varoihin hieman keskimääräistä pienempi.

Finanssivalvonta muistutti rahastoyhtiöitä ja toimiluvallisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, että niiden on toiminnassaan huomioitava kestävyysriskit ja niillä tulee olla tarvittavat voimavarat ja asiantuntemus ottaa huomioon kestävyysriskit sekä yhtiön toiminnassa että rahastojen sijoitustoiminnassa.

Riskiperusteisuus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen oikeasuhteisessa estämisessä edellyttää toimivaa hallintoa

Finanssivalvonta viesti vuonna 2022 useaan kertaan riskien hallinnan merkityksestä rahanpesun estämisessä, jotta rahanpesun estämisen toimet eivät rajaa tarpeettomasti peruspankkipalveluiden saatavuutta.

Pankeilla tulee olla asianmukaiset menettelyt siihen, että ne tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne altistuvat toiminnassaan ja että ne ryhtyvät riskeihin nähden oikeasuhteisiin toimenpiteisiin. Pankkien on tärkeää laatia riskinottohalukkuutta koskeva pitkän aikavälin linjaus, jonka laajuus ja sisällön yksityiskohtaisuus tulee suhteuttaa pankin kokoon, sen toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Olennaista on myös varmistaa, että toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko heijastavat pankin määrittelemää riskinottohalukkuutta myös käytännössä.

Riskien analysoinnin ja hallinnan toimien merkityksen korostamisen tavoitteena on tasapaino siinä, miten yhtäältä vältetään ja hallitaan riskejä ja toisaalta turvataan mm. yhteiskunnassa tasapuoliset edellytykset taloudelliselle toiminnalle ja välttämättömyyspalveluiden saatavuudelle.

¹ Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 29 §:n mukaan Finanssivalvonta voi asettaa asiamiehen valvomaan toimilupavalvottavan toimintaa muun muassa, jos toimilupavalvottavan asiain hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta, varomattomuutta tai väärinkäytöksiä.