Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen
Miksi pankki kyselee raha-asioistani?
Finanssipalvelun tarjoajalla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Pankin, vakuutusyhtiön, sijoituspalvelua tarjoavan yrityksen, rahastoyhtiön, maksulaitoksen ja virtuaalivaluutan tarjoajan on varmistuttava asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä.
Sen on myös tunnettava asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. Asiakkaan tunteminen edellyttää myös, että palveluntarjoaja tietää, kenen toimeksiannosta ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Mihin lakeihin pankin utelut perustuvat?
Asiakkaan tuntemiseen velvoittavat muun muassa
- rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettu laki
- luottolaitostoiminnasta annettu laki
- vakuutusyhtiölaki
- laki sijoituspalveluyrityksistä
- sijoitusrahastolaki
- maksulaitoslaki
- arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki ja
- laki vaihtoehtorahastojen hoitajista
- laki virtuaalivaluutan tarjoajista.
Missä tapauksissa pankin pitää tunnistaa asiakkaansa?
Palveluntarjoajan on pääsääntöisesti tunnistettava asiakkaansa ennen asiakassuhteen aloittamista. Asiakassuhde tarkoittaa esimerkiksi
- tilin avaamista
- luottosuhdetta
- rahasto-osuuden merkitsemistä
- arvopaperinvälityssopimuksen solmimista
- vakuutussopimuksen tekoa tai
- muuta vastaavaa pysyväisluonteista asiakassuhdetta.
Miten käy, jos en vastaa?
Palveluntarjoajalla on oikeus kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi sitä, joka ei anna riittäviä tietoja itsestään tai toiminnastaan tai jonka koko, toimipaikka tai toiminnan luonne eivät vastaa palveluntarjoajan liiketoimintastrategiaa.
Miten todistan henkilöllisyyteni?
Yleisesti käytettyjä henkilöllisyyden todentamisasiakirjoja ovat suomalaisen viranomaisen myöntämät
- henkilökortti
- passi
- ajokortti
- diplomaattipassi
- muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja sekä kuvallinen Kela-kortti
- ulkomaisen viranomaisen myöntämä passi
- matkustusasiakirjana hyväksyttävä henkilökortti.
Palveluntarjoaja voi omien riskienhallintaperiaatteidensa perusteella päättää, mitä asiakirjoja se hyväksyy henkilöllisyyden todentamiseen.
Miten todistan henkilöllisyyteni verkkopalvelussa?
Jos asioit verkkopalvelussa, voit todistaa henkilöllisyytesi etänä esimerkiksi käyttämällä vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä, kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Mitkä tiedot minun pitää antaa pankille?
Seuraavat tiedot ovat pankille tarpeellisia ja välttämättömiä peruspankkipalveluasiakkuutta perustettaessa ja sitä ylläpidettäessä:
- asiakkaan nimi, osoite, henkilötunnus, kansalaisuus
- tieto siitä, onko asiakas merkittävässä julkisessa asemassa, tällaisen henkilön perheenjäsen tai läheinen yhtiökumppani
- tieto asiakkaan taloudellista asemaa kuvaavasta elämäntilanteesta (esim. palkansaaja, eläkeläinen, opiskelija)
- tieto siitä, onko kyseessä asiakkaan pääasiallinen pankkiasiakkuus
- tieto varojen ja säännöllisten maksutapahtumien/rahavirtojen alkuperästä tai lähteestä
- arvio asiakkaan säännöllisen maksuliikenteen määrästä
- arvio asiakkaan ulkomaan maksujen määrästä ja peruste maksuille.
Peruspankkipalveluasiakkuudella tarkoitetaan asiakassuhdetta, jossa asiakkaalla on käytössään vain maksutili, maksukortti ja verkkopankki.
Muissa kuin peruspankkipalveluasiakassuhteissa pankin voi olla perusteltua kysyä edellä mainittujen kysymysten lisäksi muita tuntemiseen vaikuttavia tietoja. Näiden tietojen tarpeellisuus riippuu asiakassuhteen laadusta ja laajuudesta.
Kun henkilö hoitaa asioita toisen puolesta toimien hänen edustajanaan, esimerkiksi alaikäisen huoltajana, muuna edunvalvojana, kuolinpesän asioiden hoitajana tai kenen tahansa asiamiehenä, ei edustajalta ole tarpeen kysyä häntä itseään koskevia tuntemistietoja. Palveluntarjoajan tulee kuitenkin tunnistaa ja todentaa edustajan henkilöllisyys ja varmistaa henkilön oikeus toimia asiakkaan puolesta.
Pankki voi tarvittaessa pyytää asiakkaalta dokumentaatiota asiakkaan antamien tietojen selvittämiseksi.
Saako pankki vaatia selvitystä, mistä olen rahani saanut?
Asiakkaan tunteminen edellyttää, että palveluntarjoaja tietää kenen toimeksiannosta ja varoilla liiketoimia tehdään. Palveluntarjoajilla on lakiin perustuva velvollisuus kysyä asiakkaaltaan tietoja palvelujen käyttötarpeesta sekä asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta asemasta ja asioinnista.
Joissain tilanteissa näitä selvityksiä saatetaan kutsua "rahanpesulomakkeeksi" tai "rahanpesukysymyksiksi", vaikka kyseessä on lähtökohtaisesti lakiin perustuva asiakkaan tuntemiseen tarvittavien tietojen kartoittaminen.
Palveluntarjoaja on oikeutettu kysymään tarvittaessa myös tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Pankki voi esimerkiksi pyytää asiakkaalta tilille tulevien varojen alkuperästä kirjallista selvitystä sekä todistuksia liiketoiminnasta, rekisteriotteita tai muita asiakirjoja, kuten kauppakirjaa tai testamenttia.
Miksi pankki vaatii henkilöllisyystodistusta, kun maksan laskun?
Henkilötietojen kysyminen esimerkiksi pankissa laskun maksamisen yhteydessä perustuu EU:n asetukseen maksajan tietojen toimittamisesta varainsiirron mukana. Käteistalletuksissa sekä käteisellä laskua maksettaessa 1 000 euroa on raja, jolloin pankin on sääntelyn mukaan todennettava asiakkaan henkilöllisyys.
Pankit ja muut palveluntarjoajat saavat omilla sisäisillä ohjeillaan ohjeistaa tilanteen tiukemminkin, ja siksi joissakin pankkiryhmissä henkilöllisyyden varmentamisen raja saattaa olla tätä alhaisempi.
Miksi pankki ottaa kopion henkilöllisyystodistuksestani?
Palveluntarjoajien on dokumentoitava asiakkaiden tunnistamiseen ja tuntemiseen liittyvät tiedot. Nämä tiedot voidaan dokumentoida esimerkiksi ottamalla kopio todentamisessa käytetystä asiakirjasta.
Säädökset velvoittavat palvelun tarjoajia myös säilyttämään henkilöllisyyden todentamisessa käytetyn asiakirjan nimen, numeron tai muun tunnistetiedon ja tiedon asiakirjan myöntäjästä. Näitä tietoja on säilytettävä viisi vuotta vakituisen asiakassuhteen päättymisestä.