Kansainvälisen yhteistyön periaatteet

Finanssivalvonnan (Fiva) kansainvälinen yhteistyö kattaa sääntely- ja valvontayhteistyön. Finanssivalvonta kuuluu Euroopan finanssivalvontajärjestelmään, jossa on kolme valvontaviranomaista: Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA). Järjestelmään kuuluvat myös Euroopan keskuspankin yhteydessä toimiva Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) ja kansalliset valvontaviranomaiset. Lisäksi yhteistyötä tehdään valikoidusti kansainvälisillä foorumeilla.

Finanssivalvonta on jäsenenä myös Euroopan yhteisessä pankkivalvontamekanismissa (SSM). SSM koostuu siihen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisista toimivaltaisista viranomaisista ja Euroopan keskuspankista (EKP).

Tavoitteet ja toimintatavat + –

Kansainvälisessä yhteistyössä Finanssivalvonnan tavoitteena on

tunnistaa Suomen finanssimarkkinoita uhkaavat riskit ja ryhtyä ennakollisiin valvontatoimenpiteisiin
edesauttaa tehokasta ja yhdenmukaista valvontaa SSM:ssä ja Pohjoismaissa
vaikuttaa siihen, että sääntely on tarkoituksenmukaista ja oikeasuhtaista Suomen finanssimarkkinoiden kannalta
edistää uusia finanssituotteita ja kuluttajansuojaa koskevia sääntely- ja valvontahankkeita ja vaikuttaa siihen, että näissä asioissa eri sektoreiden valvonnassa noudatetaan mahdollisimman yhtenäisiä EU-tason linjauksia
vaikuttaa laadukkaiden valvontakäytänteiden käyttöönottoon koko EU-alueella erityisesti valvontakollegioiden toimintaa vahvistamalla.

Finanssivalvonta noudattaa kansainvälisessä yhteistyössä seuraavia toimintatapoja:

avoimuus kansainvälisten asioiden valmistelussa suhteessa ministeriöihin ja sidosryhmiin
riskiperusteinen ja valikoiva vaikuttaminen
laadukas ja ammattitaitoinen valmistelu
rakentavaan toimintatapaan perustuva yhteistyö.

Yhteistyön järjestäminen + –

Johtokunta vahvistaa Finanssivalvonnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla kansainvälisessä yhteistyössä noudatettavat periaatteet.

Informointi

Johtaja informoi johtokuntaa kansainvälisessä yhteistyössä esiin nousseista asioista, ja tuo johtokunnan tiedoksi laajakantoiset ja periaatteellisesti merkittävät asiat. Erityisesti johtaja informoi johtokuntaa, milloin Finanssivalvonnan kanta eroaa Suomen virallisesta kannasta.

Finanssivalvonta huolehtii osaltaan kansainvälisessä sääntely-yhteistyössä avoimesta tiedonkulusta kotimaan viranomaisten välillä (erityisesti valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Pankki) sekä Suomen tehokkaan vaikuttamisen edellyttämästä riittävästä etukäteisvalmistelusta ja koordinoinnista. Lisäksi Finanssivalvonta informoi sidosryhmiä salassapitosäännösten puitteissa vireillä olevasta säädöksen valmistelusta, jos säädöksellä Finanssivalvonnan arvion mukaan on olennainen vaikutus sidosryhmien toimintaan.

Finanssivalvonta informoi salassapitosäännösten mahdollistamissa rajoissa toimialaa erityisesti EU:n valvojaverkostossa käsiteltävistä asioista.

Osallistuminen

Johtokunta on nimennyt Finanssivalvonnan johtajan Finanssivalvonnan edustajaksi SSM:n valvontaneuvostoon. Finanssivalvonnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö edustaa Finanssivalvontaan muissa kansainvälisissä elimissä.

Osallistumisesta työryhmätyöhön päätetään Finanssivalvonnassa sovitun menettelyn mukaisesti. Työlle nimetään vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö huolehtii työn etenemisen informoinnista ja asiassa esitettävien kantojen linjaamisesta Finanssivalvonnan sisällä. Tarkempia menettelytapaohjeita voidaan antaa erillisissä sisäisissä ohjeissa.

Riippumattomuus

SSM-asetuksen¹⁾mukaan valvontaneuvoston jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Vastaava riippumattomuusedellytys on säädetty Euroopan valvontaviranomaisia koskevien asetusten nojalla valvontaviranomaisten johtokunnan (BoS) jäsenille.

¹⁾ Neuvoston asetus (EU) N:0 1024/2013, annettu 15.10.2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille.

Euroopan finanssivalvontajärjestelmä + –

Euroopan valvontaviranomaiset ovat osa EU:n viranomaisorganisaatiota. Niiden tavoitteena on edistää rajat ylittävää valvontayhteistyötä, varmistaa valvontakäytänteiden yhtenäisyys, vähentää epätervettä kilpailua valvojien välillä sekä edesauttaa tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Valvontaviranomaiset voivat laatia sääntelyä, joka on sellaisenaan jäsenmaita sitovaa. Lisäksi valvontaviranomaiset laativat neuvoja komissiolle sekä ohjeita ja suosituksia. Käytännön valvontayhteistyön lisäksi valvontakäytänteitä yhtenäistetään valvojakollegioissa ja vertaisarvioinneilla. Sektorirajat ylittäviä valvonta- ja sääntelykysymyksiä käsitellään eurooppalaisten valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa (Joint Committee).

Euroopan järjestelmäriskikomitea vastaa finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta. Se arvioi makrotaloudellisia riskejä koko EU:n finanssisektorin näkökulmasta. Komiteassa työskentelevät keskuspankit yhdessä valvojien kanssa.

Finanssivalvonnasta annetun lain nojalla Finanssivalvonta suorittaa tehtäväänsä Euroopan finanssivalvontajärjestelmässä siltä osin kuin on kyse finanssimarkkinoita koskevasta sääntelystä, yhteistyössä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muun toimivaltaisen ministeriön kanssa. Finanssivalvonnan tulee antaa finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmistelusta ja finanssimarkkinoiden toimivuudesta vastaavalle ministeriölle viipymättä tieto Euroopan valvontaviranomaisessa vireillä olevasta teknisen standardin valmistelusta, jos teknisellä standardilla voi Finanssivalvonnan arvion mukaan olla vaikutus Suomen lainsäädäntöön, ja muusta Euroopan valvontaviranomaisessa vireillä olevasta asiasta, jos sillä voi Finanssivalvonnan arvion mukaan olla vaikutus Suomen finanssimarkkinoiden toimintaan tai vakauteen.

Finanssivalvonta pyrkii omassa kansainvälisessä toiminnassaan edistämään oman itsenäisen päätöksentekonsa pohjalta sellaisia valvontaan ja sääntelyyn liittyviä linjauksia, jotka ovat yhdenmukaisia Suomen hallituksen linjausten kanssa.

Euroopan valvontaviranomaisissa vireillä oleviin finanssialan teknisten standardien valmisteluun ja muita asioita koskevaan yhteistyöhön liittyen on tehty sopimukset valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) + –

SSM-asetuksella EKP:lle on annettu vakauden valvontaan liittyviä tehtäviä. EKP valvoo suoraan niin sanotusti merkittäviä pankkeja yhdessä kansallisten valvojien kanssa. EKP vastaa epäsuorasti vähemmän merkittävien pankkien valvonnasta. Niiden valvonnan ensisijainen vastuu on kansallisilla valvojilla.

Valvontaneuvosto vastaa valvonnan linjausten ja valvontapäätösehdotusten laatimisesta. EKP:n neuvosto vahvistaa valvontapäätökset. SSM:n varsinainen operatiivinen toiminta alkoi marraskuussa 2014. Käytännön valvontatyötä merkittävien luottolaitosten osalta tehdään EKP:n edustajista ja kansallisen toimivaltaisen viranomaisen edustajista koostuvissa valvontaryhmissä.

ECB Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2023 (engl.)

ECB Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2022 (engl.)

ECB Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2021 (engl.)

ECB Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2020 (pdf, engl.)

Valvontayhteistyöpöytäkirjat + –

Finanssivalvonta voi myötävaikuttaa ja osallistua valvontayhteistyöpöytäkirjojen tekemiseen muiden valvojien kanssa ulkomaisten toimijoiden Suomessa harjoittaman toiminnan tai suomalaisten toimijoiden muissa maissa harjoittaman toiminnan valvonnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi. Valvontayhteistyön periaatteiden tarkentaminen sopimuksin on tavoiteltavaa niissä tapauksissa, joissa sopimuksen avulla valvontaa voidaan tehostaa ja selkeyttää verrattuna tilanteeseen, että sopimusta ei ole. Monikansallisten ryhmittymien valvojakollegion toiminnan tulisi perustua monenkeskiseen yhteistyöpöytäkirjaan. Valvojat osallistuvat kollegion toimintaan myös merkittävien sivukonttoreiden osalta. Yhteistyöpöytäkirjojen teossa on kiinnitettävä huomiota Finanssivalvonnan toimivaltaan ja muutoinkin huomioitava Finanssivalvonnasta annetun lain säännökset, muun muassa tehtävistä sanotun lain 67 §:n mukaan mahdollisesti perittävä (tai maksettava) korvaus.