Maksupalvelun tarjoajat

Maksulaitosten ja sähkörahayhteisöjen toimiluvat ja rekisteröinnit

Maksulaitoksen toimiluvan hakeminen ja maksupalvelua ilman toimilupaa tarjoavan rekisteröinti

Maksupalvelun tarjoamisella tai sähköisen rahan liikkeeseen laskemisella tarkoitetaan maksulaitoslaissa (297/2010) tarkoitettua toimintaa, joka on lähtökohtaisesti luvanvaraista. Maksupalvelua on esimerkiksi maksutapahtuman toteuttaminen, maksuvälineen liikkeeseenlasku ja rahanvälitys.

Tältä sivulta löytyy tietoa toimilupaa tai rekisteröintiä hakeville:

  • maksulaitoksille
  • maksupalvelua ilman toimilupaa tarjoaville luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille (ml. tilitietopalvelu)
  • sähkörahayhteisöille
  • sähköisen rahan liikkeeseenlaskua ilman toimilupaa tarjoaville henkilöille
  • rajatussa verkossa maksupalvelua tarjoaville.

Black Wallet

Hakemuslomakkeet

Finanssivalvonta on laatinut hakemuksen tekemisen ja käsittelyn helpottamiseksi lomakkeet toimilupaa ja rekisteröintiä hakeville.

Lomake liitteineen toimitetaan Finanssivalvonnan kirjaamoon kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi (suojattu sähköpostiyhteys kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi.s) tai postitse osoitteella Finanssivalvonta, Kirjaamo, PL 103, 00101 Helsinki.

Maksulaitoksen tai sähkörahayhteisön toimilupa

Toimiluvan tarvitsee jos:

  • maksulaitoksen välitettävät maksut ovat keskimäärin yli 3 miljoonaa euroa kuukaudessa (maksulaitoksen toimilupa)
  • sähköistä rahaa lasketaan liikkeeseen yli 5 miljoonaa euroa (sähkörahayhteisön toimilupa)
  • maksulaitos tai sähkörahayhteisö aikoo toimia myös toisessa ETA-valtiossa.

Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella 1040/2017. Finanssivalvonta edellyttää, että toimilupahakemuksessa on mukana selvitys kaikista VM:n asetuksen vaatimista tiedoista. Lisäksi Finanssivalvonta suosittelee noudattamaan Euroopan Pankkiviranomaisen EPV:n (European Banking Authority, EBA) ohjetta maksulaitoksen toimiluvista EB/GL/2017/09. 

Keskeisiä vaatimuksia toimilupahakemuksen sisällöstä:

  • luettelo tarjottavaksi aiotuista maksupalveluista sekä selvitys hakijasta
  • selvitys vähimmäispääomasta, joka on
    • maksulaitoksella 125 000 euroa
    • pelkästään maksutoimeksiantopalvelua tarjoavalla 50 000 euroa
    • pelkästään rahanvälitystä tarjoavalla 20 000 euroa
    • sähkörahayhteisöllä 350 000 euroa
  • selvitys tärkeimmistä osakkeenomistajista ja omistusosuuksista
  • yhtiön johdon ja hallituksen luotettavuutta ja sopivuutta koskevat selvitykset (katso alla kohta fit & proper)
  • selvitys taloudellisista toimintaedellytyksistä ja mahdolliset aiemmat tilinpäätöstiedot
  • selvitykset varojen vastaanottamisesta, maksujenvälityksestä sekä asiakasvarojen suojaamisesta
  • kuvaus sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta sekä tietojärjestelmistä
  • selvitykset asiakkaan tunnistamis- ja tuntemismenetelmistä sekä rahapesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
  • selvitys operatiivisten ja turvallisuusriskien hallinnasta sekä poikkeamista ja petoksista ilmoittamisesta
  • selvitys maksutoimeksiantopalveluntarjoajan vastuuvakuutuksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta syntyvien vastuiden kattamiseksi.

Toimilupahakemuksen käsittelystä peritään toimenpidehinnaston mukainen maksu. Toimenpidemaksu peritään sekä myönteisistä että kielteisistä ratkaisuista. Jos asian käsittely keskeytyy sen vuoksi, että hakija peruuttaa hakemuksensa, peritään maksu asian käsittelyyn siihen asti syntyneistä kustannuksista.

Maksupalvelun tarjoaminen tai sähköisen rahan liikkeeseenlasku ilman toimilupaa (rekisteröinti) ml. tilitietopalvelun tarjoaminen

Palvelua voi tarjota ilman toimilupaa jos:

  • maksupalvelun maksutapahtumien yhteismäärä luonnollisen henkilön kohdalla ei ylitä 12 kuukauden aikana keskimäärin 50 000 euroa kuukaudessa; tai
  • maksupalvelun maksutapahtumien yhteismäärä ei oikeushenkilön kohdalla ylitä keskimäärin 3 000 000 euroa kuukaudessa; ja
  • maksupalvelua ei tarjota toiseen ETA-valtioon
  • sähköisen rahan liikkeeseenlaskijan liikkeessä olevan sähköisen rahan määrä ei ylitä 5 000 000 euroa
  • tarjoaa vain tilitietopalvelua.

Rekisteröinti-ilmoituksen toimittaminen ja sisältö

Rekisteröinti-ilmoitukseen liitettävistä selvityksistä säädetään maksulaitoslain 8 §:ssä sekä Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmassa 8/2016 kappaleessa 6. Finanssivalvonta edellyttää, että rekisteröinti-ilmoituksessa on mukana selvitys kaikista edellä mainitussa sääntelyssä edellytetyistä tiedoista.

Keskeisiä vaatimuksia rekisteröinti-ilmoituksen sisällöstä

  • luettelo tarjottavaksi aiotuista maksupalveluista sekä selvitys hakijasta
  • yhtiön johdon sopivuus ja luotettavuusselvitys (katso alla kohta fit & proper)
  • liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää mm. kuvaukset palvelun tarjoamisessa käytettävistä menettelytavoista, prosesseista sekä tietojärjestelmistä
  • selvitys asiakasvarojen suojaamisesta
  • selvitykset asiakkaan tunnistamis- ja tuntemismenetelmistä sekä rahapesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
  • selvitys tilitietopalveluntarjoajan vastuuvakuutuksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta syntyvien vastuiden kattamiseksi.

Rekisteröinti-ilmoituksen käsittelystä peritään toimenpidehinnaston mukainen maksu. Toimenpidemaksu peritään sekä myönteisistä että kielteisistä ratkaisuista. Jos asian käsittely keskeytyy sen vuoksi, että hakija peruuttaa hakemuksensa, peritään maksu asian käsittelyyn siihen asti syntyneistä kustannuksista.

Maksupalvelu, jota tarjotaan rajatussa verkossa tai erittäin rajattujen hyödykkeiden hankkimiseksi – Ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle

Maksupalvelulainsäädäntö rajaa eräät maksupalvelut lain soveltamisalan ulkopuolelle. Maksupalvelulainsäädäntöä ei sovelleta erityisiin rajoitetusti käytettäviin maksuvälineisiin perustuvaan palveluun, jos

  1. maksuvälineitä voidaan käyttää tavaran, palvelun tai muun hyödykkeen hankkimiseksi ainoastaan välineen liikkeeseenlaskijan käyttämissä tiloissa tai liikkeeseenlaskijan kanssa suoraan tehdyn sopimuksen nojalla hyödykkeen tarjoajien rajatussa verkossa;
  2. maksuvälineitä voidaan käyttää ainoastaan valikoimaltaan erittäin rajattujen hyödykkeiden hankkimiseksi tai
  3. maksuvälineitä, jotka tarjotaan yrityksen taikka julkisoikeudellisen yhteisön tai laitoksen pyynnöstä ja jotka ovat voimassa vain yhdessä Euroopan talousalueen valtiossa, säännellään erityisistä sosiaalista tai verotuksellisista syistä tiettyjen hyödykkeiden hankkimiseksi liikkeeseenlaskijan kanssa sopimuksen tehneiltä toimittajilta.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien maksupalveluiden tarjoajien on toimitettava Finanssivalvonnalle maksulaitoslain 8 a §:n mukaisesti Ilmoitus maksupalveluiden tarjoamisesta rajatussa verkossa tai erittäin rajattujen hyödykkeiden hankkimiseksi (MLL 2 § 4 mom 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut palvelut). Ilmoitusvelvollisuus soveltuu vain, mikäli maksuvälineellä toteutettujen maksutapahtumien 12 edeltävän kuukauden kokonaisarvo on yli 1 miljoonaa euroa.

Ilmoituksen tulee sisältää kuvaus tarjottavasta palvelusta sekä ilmoitus siitä, millä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä perusteella maksulaitoslakia ei sovelleta palveluun. Ilmoitus tulee lähettää Finanssivalvonnan kirjaamoon (kirjaamo(at) fiva.fi) sähköisesti siinä muodossa, että siinä oleva kuvaus voidaan tarvittaessa kopioida ja julkaista Finanssivalvonnan verkkosivuilla.

Palveluntarjoajan ilmoitukseen annetaan joko hyväksyvä päätös rekisteriin merkitsemistä varten tai päätös, jonka mukaan rajattua verkkoa koskevat edellytykset eivät täyty. Rekisteröinnin käsittelystä peritään toimenpidehinnaston mukainen maksu (tuntihinta).

Edellä mainitut raja-arvot ylittävä rajatun verkon piiriin kuuluva palveluntarjoaja merkitään julkiseen maksulaitosrekisteriin, johon sisällytetään myös palvelun kuvaus ja lainkohta, jonka perusteella palvelu jää soveltamisalan ulkopuolelle. Nämä tiedot välitetään myös Euroopan Pankkiviranomaisen (EBA) ylläpitämään julkiseen maksulaitosrekisteriin.

Määräykset ja ohjeet 4/2022

Ohjeet toisen maksupalveludirektiivin mukaisesta rajallisia verk-koja koskevasta soveltamisalan ulkopuolelle jättämisestä

Teleyritysten tarjoamat maksupalvelut

Maksulaitoslain soveltamisalaan kuulumattomat teleyrityksen maksupalvelut

Maksupalveluja asiakkailleen tarjoavat teleyritykset ovat maksulaitoslain 3 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin vapautettu toimiluvan tai rekisteröinnin hakemisesta.

Teleyritys ei tarvitse toimilupaa tai rekisteröintiä viestintäpalvelun käyttöön perustuvan laskutuksen yhteydessä käyttäjältä perimiinsä enintään 50 euron määräisiin maksutapahtumiin, joiden yhteenlaskettu määrä on enintään 300 euroa kuukaudessa käyttäjää kohden, jos kysymys on:

1) maksutapahtumista digitaalisen sisällön tai ääniperusteisten palvelujen ostamista varten; tai

2) maksutapahtumista, jotka toteutetaan sähköisestä laitteesta tai sen välityksellä joko hyväntekeväisyystoiminnan yhteydessä tai matka-, pysäköinti- tai pääsylippujen taikka muiden sen kaltaisten lippujen ostamista varten.

Jos teleyritys tarjoaa edellä kuvattuja maksulaitoslain soveltamisalapoikkeuksen piirissä olevia maksupalveluja, sen on tehtävä toiminnastaan ilmoitus Finanssivalvonnalle. Ilmoitus tehdään tällä lomakkeella.

Ilmoituksen käsittelystä peritään toimenpidehinnaston mukainen maksu (tuntihinta).

Vuosittainen tarkastuslausunto Finanssivalvonnalle

Maksulaitoslain 3 §:n 2 momentin soveltamisalapoikkeuksen piiriin kuuluvia maksupalveluja tarjoavan teleyrityksen on toimitettava Finanssivalvonnalle vuosittain tarkastuslausunto, jossa todistetaan, että toiminta noudattaa mainitussa lainkohdassa säädettyjä rajoja.

Finanssivalvonnan linjauksen mukaan tarkastuslausunnon voi antaa tilintarkastaja tai muu vastaava yhtiön toimivasta johdosta riippumaton taho. Käytettäessä muuta tahoa kuin tilintarkastajaa, Finanssivalvonta arvioi erikseen tarkastuksen tekijän soveltuvuuden.

Vuosittainen tarkastuslausunto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@finanssivalvonta.fi. Otsikkokenttään on merkittävä ”Tarkastuslausunto teleyrityspoikkeuksen piirissä tarjottavista maksupalveluista”.  

Muut teleyrityksen tarjoamat maksupalvelut

Jos teleyritys tarjoaa muitakin kuin maksulaitoslain soveltamisalapoikkeuksien piirissä olevia maksupalveluja, sen on haettava niihin Finanssivalvonnalta toimilupaa tai rekisteröintiä.

Maksupalveluntarjoajan toimilupaan tai rekisteröintiin liittyvä hakemusprosessi

Hakemuksen tai ilmoituksen saatuaan Finanssivalvonta arvioi, täyttääkö palveluntarjoaja laissa säädetyt edellytykset ja antaa asiasta päätöksen. Jos hakemus on puutteellinen, Finanssivalvonta pyytää lisäselvitystä ennen kuin ratkaisee asian. Toimilupahakemusten käsittelyaika on enintään 3 kuukautta ja rekisteröinti-ilmoitusten käsittelyaika on enintään 1 kuukausi. Käsittelyaika alkaa kulumaan vasta, kun riittävät selvitykset on toimitettu Finanssivalvonnalle. Hakemuksen kokonaiskäsittelyaikaan vaikuttaa merkittävästi hakijan toimittaman hakemuksen laatu ja kattavuus.

Yleiset toimilupahakemukseen ja rekisteröintiin liittyvät kysymykset ja vastaukset (Q&A)

1. Mistä tiedän, tarvitseeko palveluni toimilupaa tai rekisteröintiä?

Lupa tarvitaan lähtökohtaisesti aina, kun tarjotaan jotakin maksulaitoslain 1 §:n 2 momentin mukaista maksupalvelua. Jos et ole varma lupatarpeesta, tutustu esimerkiksi Finanssivalvonnan verkkosivuilta löytyviin tietoihin. Mikäli luvantarve ei selviä Finanssivalvonnan verkkosivuille tai lainsäädäntöön tutustumisen jälkeenkään, voit lähettää kuvauksen palvelusta osoitteeseen kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi ja pyytää Finanssivalvonnan arviota asiasta. Kuvauksesta tulisi käydä ilmi muun muassa rahavirtojen liikkeet ja eri osapuolten roolit palvelussa. Liitä mukaan myös oma perusteltu arviosi lupatarpeesta.

2. Voinko toimittaa PSD2:n mukaisen listauksen tarjottavista maksupalveluista?

Liiketoimintasuunnitelmassa on lueteltava ja kuvattava nimenomaan maksulaitoslain 1 §:ssä tarkoitetut maksupalvelut, joita toimija aikoo tarjota. Toimija voi halutessaan liittää mukaan selvityksen direktiivin mukaisista maksupalveluista, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

3. Emme ole vielä saaneet lopullista sopimusta tehtyä pankin kanssa asiakasvaratilin avaamisesta. Emme ole myöskään tehneet vielä lopullisia sopimuksia ulkoistamiemme toimintojen osalta. Mitä materiaalia toimitamme toimiluvan hakemisvaiheessa Finanssivalvonnalle?

Toimittakaa tällaisessa tilanteessa luonnokset sopimuksista. Jos esimerkiksi asiakasvaratilin tarjoajaa ei vielä ole valittu, riittää vapaamuotoinen ja mahdollisimman tarkka selvitys asian järjestämistavasta. Lopulliset sopimukset toimitetaan myöhemmin, joskus esimerkiksi vasta toimiluvan saamisen jälkeen.

4. Kuinka tarkasti yhtiön liiketoimintamalli pitää kuvata?

Liiketoimintamalli on syytä kuvata mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kuvauksesta on käytävä ilmi muun ohella seuraavat seikat:

  • miten varojen siirto tapahtuu ja miten rahavirrat käytännössä liikkuvat ja minne
  • mitä tahoja osallistuu varojen siirtoon (mikä suhde näillä on hakijaan)
  • mitä muita osapuolia (esim. teknisiä palveluntarjoajia) varojen siirtoon ja palvelukokonaisuuden tarjoamiseen mahdollisesti osallistuu
  • varojen siirto on suositeltavaa havainnollistaa prosessikaaviolla.

5. Kenestä fit & proper -arviointi tulee tehdä?

Sääntely edellyttää, että fit & proper -ilmoitus tulee tehdä hallituksen ja toimitusjohtajan lisäksi myös muuhun ylimpään johtoon kuuluvasta henkilöstä. Yhtiö saa lähtökohtaisesti itse määrittää ”muuhun ylimpään johtoon” kuuluvat roolit, mutta Finanssivalvonta on vakiintuneesti katsonut, että esimerkiksi yksittäisen liiketoiminta-alueen johtajat lähtökohtaisesti kuuluvat tähän kategoriaan. Finanssivalvonta on myös suosittanut, että esimerkiksi compliance officerista / compliance toiminnon johtajasta tehdään fit & proper -ilmoitus.

6. Milloin Finanssivalvonta järjestää toimilupatapaamisen?

Finanssivalvonta ottaa yhteyttä, kun on aika järjestää toimilupatapaaminen. Yleensä tapaaminen järjestetään viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö on toimittanut siinä määrin riittävät selvitykset toiminnastaan, että hakemusasian käsittely on tapaamisella kannattavaa.

Toimilupatapaamisia järjestetään maksulaitoksen toimilupaa hakeville, mutta rekisteröintiä hakeville lähtökohtaisesti ei.

7. Miten hakemusprosessi etenee?

Hakemuksen tai ilmoituksen saatuaan Finanssivalvonta arvioi, täyttääkö toimija laissa säädetyt edellytykset ja antaa asiasta päätöksen. Jos hakemus on puutteellinen, Finanssivalvonta pyytää lisäselvitystä ennen kuin ratkaisee asian. Lisäksi toimilupahakemukseen liittyy aina vähintään yksi toimilupatapaaminen, joka järjestetään lähtökohtaisesti hakijan toimitiloissa.

8. Kauanko hakemusprosessi kokonaisuudessaan kestää?

Hakemusprosessin kesto riippuu muun muassa hakemuksen laadusta ja kattavuudesta. Puutteellinen hakemus aiheuttaa useampien lisäselvityspyyntöjen tekemistä yhtiölle. Tämän johdosta hakemuksen laatuun on syytä kiinnittää huomiota jo sen ensi vaiheessa. Toimilupaprosessi kestää keskimäärin 6-12 kuukautta ja rekisteröintiprosessi keskimäärin 3-6 kuukautta.

9. Paljonko toimilupa- tai rekisteröintipäätös maksaa ja mitä muita maksuvelvollisuuksia valvottavalla on?

Finanssivalvonnan toimenpidehinnasto löytyy täältä. Maksullisista toimenpiteistä lähetetään lasku päätöksenteon yhteydessä. Valvottavien on myös maksettava vuotuinen valvontamaksu.

10. Missä muodossa toimitan yhtiö taloudelliset luvut esim. tulos-, tase- ja omat varat ja vakavaraisuuslaskelmat ja -ennusteet?

Finanssivalvonnan verkkosivuilla on saatavilla lomakemallit, joista ilmenee mitä tietoja tuloslaskelman, taseen, omien varojen ja vakavaraisuuden osalta tulisi sisällyttää laskelmiin ja ennusteisiin sikäli, kun yhtiöllä on näillä riveillä ilmoitettavia tietoja. Itse laskelmien lisäksi niissä käytetyt taustaoletukset ja arviot tulee kirjoittaa selkeästi erikseen näkyviin. Lomakemallit löytyvät täältä (kohta "MA-taulukko").

11. Mitä selvityksiä tarvitaan asiakkaan tuntemiseen liittyen?

Selvitys rahanpesulain 444/2017 (ResL) 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetuista toimintaperiaatteista, menettelytavoista ja valvonnasta sekä rahanpesulain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetut, yhtiön omaan toimintaan soveltuvat toimintaohjeet rahanpesulain noudattamiseksi. Toimintaohjeen tarkoituksena on kuvata niitä menettelyjä, joita noudattamalla yhtiö varmistaa rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen.
Siitä tulisi käydä ilmi ainakin seuraavia asioita:

  • Asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen asiakassuhdetta perustettaessa käytännössä (kts. ResL 3 luku 2 §)
    • Ketkä ovat rahanpesulain mukaisia yhtiön asiakkaita
    • Tavataanko asiakkaat/asiakkaan edustajat henkilökohtaisesti vai käytetäänkö etätunnistusta
      • Jos asiakas/asiakkaan edustaja tavataan henkilökohtaisesti, mistä asiakirjoista henkilöllisyys todennetaan
      • Jos käytetään etätunnistusta, niin käytetäänkö jotain vahvaa sähköistä tunnistusmenetelmää tai muuta sähköistä tunnistamistekniikkaa, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen
  • Asiakkaan tunteminen: tuntemistietojen hankkiminen ja dokumentointi (kts. ResL 3 luku 3 § ja 4§)
    • Mitkä tiedot kysytään asiakastietolomakkeella/nettisivuilla
    • Hankitaanko muualta tietoja
    • Verifioidaanko joitain tietoja
    • Miten varojen alkuperää selvitetään
  • Tosiasiallisiin edunsaajiin ja poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin liittyvät prosessit käytännössä (kts. ResL 3 luku 6 § ja 3 luku 13 §)
  • Euroopan talousalueen ulkopuoliseen korkean riskin valtioon liittyvä tehostettu tuntemisvelvollisuus (kts. ResL 3 luku 10 § ja 13 a §)
    • Miten huomioidaan käytännössä
  • Asiakkaiden riskiluokan mukaiset jatkuvan seurannan menettelyt käytännössä
    • Yksinkertaistettu ja tehostettu tunteminen
    • Tietojen päivitys
    • Monitorointi
    • Yhteys yhtiön riskiarvioon
    • Epätavallisten liiketoimien/liiketapahtumien/tietojen havaitseminen ja epäilyttävien ilmoittaminen rahanpesun selvittelykeskukselle (kts. ResL 4 luku)
  • Kansainvälisten finanssipakotteiden ja kansallisten jäädytyspäätösten noudattaminen käytännössä
  • Ulkoistaminen/kolmas osapuoli
    • Jos asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen liittyviä toimintoja toteuttavat muut toimijat kuin itse hakija, selvitys siitä mitkä ovat näiden toimijoiden roolit ja tehtävät
  • AML-toimintojen resursointi, sisäinen valvonta ja vastuunjako (kts. ResL 9 luku 1 §)
    • Yhtiön on nimettävä johdostaan henkilö, joka vastaa rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta. Yhtiön on nimettävä myös henkilö, joka vastaa sisäisestä valvonnasta, jos se on perusteltua ilmoitusvelvollisen koko ja luonne huomioon ottaen
    • Menettelytavat rikkomusepäilyistä ilmoittamiseen ilmoitusvelvollisen sisällä (ResL 7 luku 8 §)
  • Henkilöstön koulutus
    • Sisältö, laajuus, dokumentointi
    • Kuka vastaa koulutuksista

Finanssivalvonta on laatinut määräykset ja ohjeet, joiden tavoitteena on antaa Finanssivalvonnan valvottaville tulkintoja ja suosituksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn soveltamiseksi. Uudet määräykset ja ohjeet ovat olleet lausunnolla ja odottavat rahanpesulain osittaisuudistuksen käsittelyä eduskunnassa. Määräyksien ja ohjeiden luonnosta voi jo hyödyntää, vaikkakin niihin voi tulla vielä pieniä muutoksia.

  • Määräykset ja ohjeet 1/2022; Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen (luonnos): Lausunto - Lausuntopalvelu (Luonnos_Määräykset_ja_ohjeet_1_2022.pdf)

12. Millainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio tulee olla?

  • Riskiarvion laatimisessa voi käyttää apuna:
    • Riskiarvio - Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen (Ilmoitusvelvollisen riskiarvio)
    • EBA (ML/TF) risk factors Guidelines (pdf, suomeksi)
    • EBA (ML/TF) risk factors Guidelines (pdf, englanniksi)
    • Finanssivalvonta on laatinut määräykset ja ohjeet, joiden tavoitteena on antaa Finanssivalvonnan valvottaville tulkintoja ja suosituksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn soveltamiseksi. Uudet määräykset ja ohjeet ovat olleet lausunnolla ja odottavat rahanpesulain osittaisuudistuksen käsittelyä eduskunnassa. Määräyksien ja ohjeiden luonnosta voi katsoa, vaikkakin niihin voi tulla vielä pieniä muutoksia. Määräyksissä ja ohjeissa on avattu tarkemmin rahanpesulain vaateita, muun muassa ilmoitusvelvollisen riskiarviota.
      • Määräykset ja ohjeet 1/2022; Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen (luonnos): Lausunto - Lausuntopalvelu (Luonnos_Määräykset_ja_ohjeet_1_2022.pdf)

13. Miten lasken sähkörahayhteisön omien varojen minimimäärän?

Sähkörahayhteisön omien varojen minimimäärän laskukaava määräytyy tarjottavien palveluiden mukaan.

Jos yhtiö tarjoaa vain sähköisen rahan liikkeeseenlaskua tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun liittyviä maksupalveluita, lasketaan yhtiön omien varojen minimimäärä vain sähkörahadirektiivin (2009/110/EY, myöh. EMD) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menetelmällä D, eli 2 % liikkeeseen lasketun sähkörahan määrästä. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun liittyviä maksupalveluita ovat lähtökohtaisesti maksutiliin (sähkörahalompakkoon) liittyvä maksunvälitys, sellaisen maksutilin tarjoaminen, jossa säilytetään ainoastaan sähkörahaa sekä maksuvälineen liikkeeseenlasku, jos maksuvälineellä käytetään ainoastaan kyseistä sähkörahaa.

Mikäli yhtiö tarjoaa sähkörahan liikkeeseenlaskun lisäksi maksupalveluita, jotka eivät liity sähkörahaan, kuten luottoa, rahanvälitystä tai maksutiliin liittymätöntä maksunvälitystä, lasketaan yhtiön omien varojen minimimäärä EMD 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtiölle valitun omien varojen laskumenetelmällä lisättynä kahden prosentin sähkörahavaateella (eli A/B/C+D). Jos yhtiölle valittu laskumenetelmä on maksutapahtumasidonnainen menetelmä (B), menetelmällä laskettuun määrään otetaan huomioon vain ne maksutapahtumat, jotka eivät liity sähkörahan maksunvälitykseen.

Sähkörahayhteisöllä täytyy kuitenkin aina olla EMD 4 artiklan edellyttämällä tavalla omia varoja vähintään 350 000 euroa, joten jos menetelmällä D tai laskukaavalla A/B/C+D laskettu määrä jää alle 350 000 euron, on omien varojen minimimäärä 350 000 euroa.

Toimiluvan ja rekisteröinnin peruutus

Maksulaitos voi hakea toimilupansa peruuttamista, jolloin sen on toimitettava Finanssivalvonnalle määräyksissä ja ohjeissa 8/2016 kohdassa 5.14 mainitut selvitykset.

Rekisteröinnin peruuttamista varten riittää vapaamuotoinen ilmoitus siitä, miksi toiminta loppuu.

Luotettavuutta ja ammattitaitoa (fit & proper) koskevien tietojen ilmoittaminen Finanssivalvonnalle

Fit & proper -lomake (rtf)

Finanssivalvontaan toimitettavan fit & proper -lomakkeen lisäksi maksulaitoksen toimilupahakemukseen liitettävistä luotettavuuden ja sopivuuden selvityksistä on säädetty valtiovarainministeriön asetuksessa maksulaitoksen toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä. Lisäksi Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista 8/2016 löytyvät ohjeet ilman toimilupaa tarjoavien henkilöiden luotettavuusilmoituksista.

 

Palvelun tarjoaminen rajan yli (notifikaatio)

Toimiluvan saanut maksulaitos tai sähkörahayhteisö voi tarjota maksupalvelua rajan yli Suomesta muihin ETA-valtioihin. Tarkemmat ohjeet löytyvät Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista 8/2016 luku 7. Ilmoitukseen tekemiseen käytetään alla olevia englanninkielisiä lomakkeita.

Ulkomainen ETA-valtiossa toimiva palveluntarjoaja voi vastaavasti tarjota maksupalveluja Suomeen. Tällöin toimijan tulee olla yhteydessä kotivaltion valvojaansa.

Ilmoituksen tekemiseen käytettävät englanninkieliset lomakkeet:

Yhteystiedot

Vastuuvalvoja Juha Eerikäinen, juha.eerikainen(at)finanssivalvonta.fi, puhelin 09 183 5322

Vastuuvalvoja Senni Haajanen, senni.haajanen(at)finanssivalvonta.fi, puhelin 09 183 5538

Vastuuvalvoja Mirja Kaspianranta, mirja.kaspianranta(at)finanssivalvonta.fi, puhelin 09 183 5569