Selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus
Rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia koskee rahanpesulain mukainen selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus. Tässä ohjeistuksessa otetaan kantaa ainoastaan Finanssivalvonnan valvottavien toimintaan.
Valvottavien on seurattava asiakassuhteiden kehitystä ja palvelujen käyttöä osana liiketoiminnan riskien ja sisäisen valvonnan järjestämistä. Tällöin seurataan esimerkiksi asiakkaiden käyttämiä rahoituspalveluja, talletuksia, maksuliikennettä, sijoitustoimintaa tai vakuutuspalveluiden käyttöä.
Selonottovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, jos valvottava havaitsee tavanomaisesta poikkeavan tai epäilyttävän liiketoimen, on sen tällöin selvitettävä liiketoimen tarkoitusta ja perusteita. Saadun selvityksen perusteella on harkittava, onko syytä tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Liiketoimen taustaa tulee selvittää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- liiketoimi poikkeaa asiakkaan tavanomaisesta toiminnasta suuruudeltaan tai rakenteeltaan
- liiketoimen voidaan katsoa olevan asiakkaan toimialalla poikkeava
- liiketoimella ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta
- liiketoimi ei sovi yhteen asiakkaan taloudellisen tilanteen tai liiketoiminnan kanssa.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä, jotta varoja ei siirrettäisi viranomaisten ulottumattomiin. Liiketoimi on lisäksi keskeytettävä lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimesta seuraavissa tilanteissa:
- liiketoimi on epäilyttävä; tai
- valvottava epäilee liiketoimeen sisältyviä varoja käytettävän terrorismin rahoittamiseen tai sen rangaistavaan yritykseen
Jos liiketointa ei voida jättää kesken tai jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen tosiasiallisen edunsaajan selville saamista, valvottava voi suorittaa liiketoimen loppuun.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tilanteita, joissa havaitaan epäilyttävää tai epätavanomaista
- asiakkuudessa
- asiakkaan liiketoiminnassa
- varojen alkuperässä tai
- varojen käyttötarkoituksessa.
Tapaukset voivat liittyä rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Taustalla olevat esirikokset voivat liittyä esimerkiksi verorikokseen, petokseen tai kavallukseen. Rahanpesuilmoitus ei ole rikosilmoitus eikä sen tekeminen edellytä, että valvottava tuntee rikollisten tekojen tunnusmerkistöjä. Ilmoituksen tekemiseksi riittää, että valvottava havaitsee asiakkaansa osalta epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa, eikä saa käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin selvitettyä tällaisen toiminnan taustaa sekä siihen sisältyvien varojen alkuperää ja käyttötarkoitusta.
Selvityksiä voidaan hankkia esimerkiksi viranomaisrekistereistä tai valvottavan omista rekistereistä saatavista tiedoista tai pyytämällä asiakkaalta tarkempaa selvitystä liiketoimesta, esimerkiksi liiketointa tukevia sopimus- tai muita asiakirjoja. Valvottavalla on myös oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot.
On mahdollista, että valvottava havaitsee epäilyttävän tai epätavanomaisen liiketoimen vasta myöhemmin. Ilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhde perustettu tai siitä kieltäydytty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty. Mikäli valvottava on lopettamassa olemassa olleen asiakassuhteen, myös tuolloin tulee selvittää, liittyykö asiakkuuteen jotain sellaista, jonka vuoksi tulisi tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta asiakkuuden päättämisen yhteydessä.
Kun on epäily terrorismin rahoittamisesta: valvottavalla on terrorismin rahoittamista epäillessään samat velvoitteet kuin havaitessaan epäilyttävän liiketoimen, joka saattaa liittyä rahanpesuun. Erona kuitenkin on, että rahanpesuun liittyy epäily varojen laillisesta alkuperästä, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla, esimerkiksi rahankeräys- ja rahansiirtotoiminnan yhteydessä. Epäily kohdistuu tällöin varojen käyttötarkoitukseen. Varojen kerääminenkin voi tapahtua hyvässä tarkoituksessa, mutta niiden käyttöön saattaa liittyä riski varojen ohjautumisesta terroristiseen käyttötarkoitukseen, jota kerääjä tai lähettäjä ei kykene riittävästi kontrolloimaan.
Milloin ilmoitus on tehtävä?
Ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa:
- asiakkaan liiketoimi vaikuttaa liiketoimen taustoista tehdyn selvityksen jälkeenkin epäilyttävältä
- asiakas on haluton antamaan pyydettyä selvitystä
- epäilyttävä liiketoimi havaitaan jälkeenpäin tai jälkeenpäin ilmenee seikka, joka tekee liiketoimesta epäilyttävän
- palveluntarjoaja suorittaa epäilyttävän liiketoimen, koska kieltäytyminen vaikeuttaisi edunsaajan tai tapauksen selvittämistä
- palveluntarjoaja kieltäytyy poikkeavasta tai epäilyttävästä liiketoimesta.
Ilmoituksen tekemiselle ei ole asetettu mitään rahamääräistä vähimmäisrajaa muuten kuin rahanvälityspalveluiden tarjoajien osalta. Heinäkuussa 2017 voimaan tulleen rahanpesulain mukaan maksulaitoslain 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun rahanvälityspalvelun tarjoajan on tehtävä ilmoitus jokaisesta yksittäisestä tai useasta erillisestä toisiinsa yhteydessä olevasta maksusta tai suorituksesta, jonka arvo on vähintään 1 000 euroa. Toisiinsa liittyvistä maksuista ja suorituksista voidaan puhua, kun samalle vastaanottajalle suoritetaan maksuja esimerkiksi muutamien päivien sisällä ja maksujen perusteet ovat ilmeisen samankaltaisia.
Niiden valvottavien, joita koskee markkinoiden väärinkäyttöä koskeva ilmoitusvelvollisuus (MAR 16 artikla), tulee huolellisesti arvioida markkinoiden väärinkäytöksiin liittyvissä epäilyissä (sisäpiiritiedon väärinkäytöstä tai markkinoiden manipulaatiota epäiltäessä), onko mahdollisen STOR-ilmoituksen tekemisen lisäksi syytä epäillä myös varojen alkuperää tai käyttötarkoitusta. Mikäli näin on, tulisi tehdä myös ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Rahanpesuilmoituksen tekeminen verkossa
Rahanpesun selvittelykeskuksen sivustolla voi tehdä ilmoituksen erillisellä sovelluksella (GoAML), johon pääsee kirjautumaan täällä. Ilmoitus voidaan erityisestä syystä tehdä myös muuta salattua yhteyttä tai tietoturvallista menettelyä käyttäen.
Vain rahanpesulain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetut ilmoitusvelvolliset voivat rekisteröityä ilmoitussovellukseen. Yksityishenkilöt eivät voi tehdä rahanpesuilmoitusta sovelluksen kautta. He voivat tarvittaessa olla yhteydessä rahanpesun selvittelykeskukseen sähköpostitse lähettämällä viestin osoitteeseen rahanpesuilmoitukset(at)poliisi.fi.
Rahanpesuilmoituksen sisältö
Rahanpesun selvittelykeskuksen on pystyttävä arvioimaan epäillyn tapauksen kulkua ilmoituksen perusteella. Sen vuoksi ilmoitus pitää laatia siten, että selvittelykeskuksella on sen perusteella mahdollisuus arvioida tapahtumien kulkua ja ilmoitusvelvollisen asiassa suorittamia toimenpiteitä. Rahanpesuilmoitus tulisi kirjoittaa selkeästi ja objektiivisesti.
Epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen on sisällettävä rahanpesulain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetut tuntemistiedot sekä tiedot
- liiketoimen laadusta
- liiketoimeen sisältyvien varojen tai muun omaisuuden määrästä ja valuutasta
- varojen tai muun omaisuuden alkuperästä tai kohteesta
- syystä, joka teki liiketoimesta epäilyttävän.
Lisäksi rahanpesuilmoituksen tulee sisältää tieto siitä, onko liiketoimi suoritettu, onko se keskeytetty vai onko siitä kieltäydytty. Ilmoituksesta tulisi käydä selkeästi esille, epäilläänkö ilmoituksessa valvottavan asiakasta vai onko asiakas mahdollisesti uhri. Ilmoitukseen on myös hyvä sisällyttää tieto suurten valvottavien (esimerkiksi pankkien osalta), millä liiketoiminta-alueella tai tuotealueella epäilyttävä liiketoimi on havaittu.
Rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus saada kaikki ilmoitukseen liittyvät tarvitsemansa tiedot. Valvottavan on vastattava rahanpesun selvittelykeskuksen tietopyyntöihin sen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Lisätietoa saa rahanpesun selvittelykeskuksen sivuilta.
Epäilyttäviä liiketoimia koskeva salassapitovelvollisuus ja työntekijöiden suojeluvelvoite
Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa asiakkaalle, josta ilmoitus on tehty, eikä pääsääntöisesti myöskään valvottavan henkilöstöön kuuluvalle. Rahanpesulaissa säädetty työntekijöiden suojeluvelvoite tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oltava riittävät ja asianmukaiset menettelyt niiden työntekijöiden suojelemiseksi, jotka tekevät ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että valvottavien on huolehdittava esimerkiksi siitä, että järjestelmiin tehtävät merkinnät ja huomiot tehdyistä rahanpesuilmoituksista näkyvät ainoastaan niille henkilöille, jotka tietoa välttämättä työtehtävässään tarvitsevat.
Epäilyttäviä liiketoimia koskevien tietojen säilyttäminen
Valvottavan on säilytettävä viiden vuoden ajan ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi hankitut välttämättömät tiedot sekä näihin liittyvät asiakirjat. Tiedot ja asiakirjat on pidettävä erillään asiakasrekisteristä, eikä niitä saa käyttää muuhun kuin rahanpesulaissa säädettyyn tarkoitukseen.
Valvottavan riskiarvio, sisäiset ohjeet ja koulutus
Valvottavien on suositeltavaa hyödyntää tekemistään rahanpesuilmoituksista saatavaa tietoa rahanpesulain 2 luvun 3 §:n tarkoittamassa ilmoitusvelvollisen riskiarviossa ja lisäksi myös riskienhallintamenetelmien ja kontrollien kehittämisessä. Rahanpesuilmoituksiin liittyvässä prosessissa tulee ilmi riskiarvion kannalta oleellista tietoa siitä, minkälaisille riskeille valvottava on erityisesti altistunut.
Valvottavilla tulee olla selkeät ja kattavat sisäiset ohjeet epäilyttävien ja epätavanomaisten liiketoimien havaitsemiseksi, tutkimiseksi sekä ilmoittamiseksi rahanpesun selvittelykeskukselle. Sisäisten ohjeiden tulee myös sisältää selkeät käsittelyajat, prosessit ja vastuut sisäisten ilmoitusten ja transaktiomonitoroinnin hälytyksien käsittelylle.
Valvottavan tulee dokumentoida epäilyttäviin liiketoimiin ja transaktiomonitoroinnin hälytyksiin liittyvän tutkinnan johtopäätökset riittävällä tarkkuudella, jotta se voi tarvittaessa osoittaa valvovalle viranomaiselle noudattaneensa vaadittua huolellisuutta ilmoitusten käsittelyssä.
Valvottavan on lisäksi järjestettävä jatkuvasta seurannasta, selonotto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säännöllisesti ja kattavasti koulutusta henkilöstölleen. Koulutuksesta tulisi pitää koulutusrekisteriä. Valvottavan tulee myös huolehtia rahanpesuilmoituksiin liittyvän laadun valvonnasta ja pitää johto tietoisena rahanpesuilmoitusten määrän ja laadun kehittymisestä.
Valvottavilla olisi suositeltavaa olla myös ns. rahanpesuilmoituksen jälkeinen prosessi (Post-SAR-prosessi), jossa valvottava arvioi asiakkuutta sen jälkeen, kun on tehnyt siitä ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle. Asialla on merkitystä erityisesti silloin, jos samasta asiakkaasta on tehty lyhyellä aikavälillä useita epäilyilmoituksia rahanpesun selvittelykeskukselle. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO:2121:6) mukaan valvottava voi syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun, jos se ei noudata vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi, mikäli asiakkaan epäilyttävänä pidettävän toiminnan annetaan jatkua useiden kuukausien ajan rahanpesuilmoituksesta huolimatta.