Valvottavillamme on velvollisuus tuntea asiakkaansa toimintaa, havaita ja selvittää epäilyttäviä liiketoimia sekä ilmoittaa epäilyistään Rahanpesun selvittelykeskukselle. Olemme koonneet tähän hakemistoon valvottavillemme ohjeita asiakkaan tuntemisesta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin. Sääntelyllä pyritään siihen, että globaaleilla finanssimarkkinoilla noudatetaan yhtenäisiä asiakkaan tuntemista koskevia menettelytapoja. Tärkeässä roolissa on OECD:n yhteydessä toimiva, hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering). EU:n rahanpesudirektiivit perustuvat FATFin suosituksiin.

Suomessa Keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva rahanpesun selvittelykeskus käsittelee sille tehdyt rahanpesuepäilyilmoitukset. Rahanpesun vastaisen lainsäädännön kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa, että sen valvottavien menettelytavat, riskienhallinta ja sisäinen valvonta täyttävät lakien asettamat vaatimukset.

Valvottava tai sen toimihenkilö voidaan tuomita rangaistukseen asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun/terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvien (rahanpesulain) velvollisuuksien laiminlyönnistä. Valvottava voi syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos se avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä on aihetta suhtautua epäillen asiakkaan liiketoimiin.

Määräykset ja ohjeet on laadittu 1.8.2008 voimaan tulleen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Pyydämme huomiomaan, että määräykset ja ohjeet eivät ole kaikilta osin ajan tasalla, koska niissä ei ole otettu huomioon 3.7.2017 voimaan tulleen rahanpesulain (444/2017) muutoksia ja muita lain kokonaisuudistuksen yhteydessä kumottuja tai annettuja säädöksiä eikä 5.6.2018 ja 1.5.2019 voimaan tulleita lakeja (406/2018 ja 573/2019) rahanpesulain ja muiden liitännäisten lakien muuttamisesta. Finanssivalvonnan on tarkoitus päivittää määräykset ja ohjeet vuoden 2019 kuluessa.

Standardi 2.4

Asiakkaan tunteminen – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja selvittämistä koskeva sääntely

Lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (rahanpesulaki), lakia rahanpesun selvittelykeskuksesta ja eräitä muita tähän kokonaisuuteen liittyviä lakeja uudistettiin 3.7.2017. Näillä uudistuksilla pantiin täytäntöön EU:n neljäs rahanpesudirektiivi ja ns. toinen maksun tiedot -asetus.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvään lakiin ja muihin liitännäisiin lakeihin on tullut muutoksia 5.6.2018 ja 1.5.2019.

Maksun tiedot -asetuksen soveltaminen alkanut

EU:n maksun tiedot -asetusta (2015/847) on ryhdytty soveltamaan 26.6.2017 alkaen.

Maksun tiedot -asetuksessa edellytetään, että toimijat ilmoittavat Finanssivalvonnalle maksujen tiedoissa havaitsemistaan puutteista. Ilmoitukset lähetetään Finanssivalvonnan postilaatikkoon maksuntiedot(at)fiva.fi. Ilmoitus tehdään oheisella lomakkeella.

Euroopan valvontaviranomaisten ohjeet sisältävät tarkemmat ohjeet siitä, miten maksupalveluntarjoajien tulee toimia täyttääkseen asetuksen 2015/847 vaatimukset. Euroopan valvontaviranomaisten suomenkieliset ohjeet ovat nähtävillä Euroopan valvontaviranomaisten verkkosivuilla.

Euroopan valvontaviranomaisten ohjeet on saatettu kansallisesti voimaan Finanssivalvonnan määräyksillä ja ohjeilla 5/2018.

Komission ylikansallinen riskiarvio

Komission ensimmäinen ylikansallinen, EU:n sisämarkkinoita käsittelevään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio julkaistiin heinäkuussa 2017.

Raportin tarkoituksena on auttaa EU-maita havaitsemaan ja analysoimaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä ja ryhtymään toimiin niiden torjumiseksi. Raportissa analysoidaan riskejä sekä rahoitusalan sisällä että sen ulkopuolella ja tarkastellaan uusia riskitekijöitä, kuten virtuaalivaluuttoja ja joukkorahoitusjärjestelmiä.

Raportissa on:

  • keskeisten alueiden kattava riskikartoitus ja luettelo rikollisten yleisimmistä rahanpesutavoista
  • suosituksia EU-maille siitä, miten tunnistettujen riskien kohdalla toimitaan, esimerkiksi lisätään tiettyjen toimien riskianalyysia tai valvontaa.

Euroopan komissio on sitoutunut selvittämään vaihtoehtoja, joilla voidaan edistää rahanpesun selvittelykeskusten toimintaa ja yhteistyötä yli valtiollisten rajojen. Komissio seuraa edelleen rahanpesun torjunnan ja terrorismin rahoituksen riskien kehitystä ja julkaisee uuden arvion riskeistä viimeistään kesäkuussa 2019 ja sen jälkeen aina kahden vuoden välein.

Eurooppalaisten valvontaviranomaisten ohjeita ja kannanottoja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi

Eurooppalaiset valvontaviranomaiset koostuvat kolmesta eri viranomaisesta eli ESAsta (European Supervisory Authority): Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisesta (ESMA), Euroopan pankkiviranomaisesta (EBA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisesta (EIOPA). Neljännessä rahanpesudirektiivissä on säädetty näiden valvontaviranomaisten velvollisuudesta antaa yhteisiä ohjeita (Joint Guidelines) ja luonnoksia komissiolle teknisiksi sääntelystandardeiksi (Regulatory Technical Standard, RTS). Valvontaviranomaiset ovat valmistelleet myös aiheeseen liittyviä kannanottoja (Joint Opinion).

Riskiperusteista valvontaa koskevat yhteiset ohjeet (The Risk-Based Supervision Guidelines)

Euroopan valvontaviranomaiset julkaisivat marraskuussa 2016 yhteiset ohjeet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnassa noudatettavan riskiperusteisen lähestymistavan ominaisuuksista ja valvonnan yhteydessä toteutettavista toimista (Riskiperusteista valvontaa koskevat ohjeet, Risk-Based Supervision Guidelines).

Yhteisissä ohjeissa esitetään valvontaviranomaisten näkemys Euroopan finanssivalvontajärjestelmässä noudatettavista asianmukaisista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnassa noudatettavista riskiperusteisista valvontakäytännöistä. Ohjeet koskevat eurooppalaisia, finanssisektoria kotivaltioissaan valvovia toimivaltaisia viranomaisia. Ohjeet eivät koske neljännen rahanpesudirektiivin tarkoittamia finanssilaitoksia.

Toimivaltaisten viranomaisten tulee soveltaa näitä ohjeita, kun ne suunnittelevat, toteuttavat, tarkastavat tai tehostavat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä käytettävää omaa riskiperusteisen valvonnan malliaan. Viranomaisten on noudatettava ohjeita sisällyttämällä ne tarpeen mukaan valvontakäytäntöihinsä (comply or explain -menettely).

Kannanotto EU:n finanssisektoria uhkaavista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä

Eurooppalaiset valvontaviranomaiset julkistivat 20.2.2017 oman näkemyksensä Eurooppaa uhkaavista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä (Joint Opinion on the risks of money laundering and terrorist financing affecting the Union's financial sector). Tämä kannanotto toimitettiin myös EU:n komissiolle osana ylikansallista riskiarvioharjoitusta. Neljännessä rahanpesudirektiivissä valvontaviranomaisille on asetettu velvollisuus tehdä rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevia EU-tason riskejä koskeva kannanotto komission työn tukemiseksi.

EU:n valvontaviranomaiset päivittävät arviotaan riskeistä kahden vuoden kuluessa tästä ensimmäisestä kannanotosta.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeihin liittyvä ohjeistus (The Risk Factors Guidelines)

Valvontaviranomaiset julkaisivat 26.6.2017 neljännessä rahanpesudirektiivissä edellytetyt ohjeensa riskitekijöistä sekä yksinkertaistetun ja tehostetun tuntemisen menettelyistä. Ohjeistus antaa ilmoitusvelvollisille työkaluja niiden arvioidessa toimintaansa ja asiakassuhteisiinsa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä sekä riskien hallintaan tarvittavia monitorointimenetelmiä ja muita kontrolleja. Ohjeiden noudattaminen on alkanut 26.6.2018.

Keskitettyä yhteyshenkilöä koskeva komission delegoitu asetus ja rahanpesulain muutos

Suomi on hyödyntänyt neljännen rahanpesudirektiivin antaman mahdollisuuden edellyttää sellaisilta ulkomaisilta maksupalveluntarjoajilta ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoilta, jotka tarjoavat palveluja Suomeen, keskitetyn yhteyshenkilön nimeämistä (rahanpesulaki 3 luku 14 §).

Komissio on antanut 7.5.2018 delegoidun asetuksen ((EU) 2018/1108) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden ja maksupalveluntarjoajien keskitettyjen yhteyspisteiden nimeämisperusteista ja säännöillä keskitettyjen yhteyspisteiden tehtävistä. Komission delegoidun asetuksen taustalla on eurooppalaisten valvontaviranomaisten tekninen sääntelystandardi. Rahanpesulain 3 luvun 14 § muutettiin vastaamaan delegoidun asetuksen vaatimuksia 1.5.2019 voimaan tulleella muutoksella (573/2019).

Komission delegoitu asetus ryhmätasoisen AML/CFT-politiikan noudattamisesta ns. kolmansissa maissa

Komissio on antanut delegoidun asetuksen 31.1.2019 koskien neljännen rahanpesudirektiivin täydentämistä teknisillä sääntelystandardeilla vähimmäistoimista ja lisätoimenpiteistä, jotka luottolaitosten ja finanssilaitosten on toteutettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskin lieventämiseksi eräissä kolmansissa maissa. Delegoitu asetus koskee ilmoitusvelvollisen ryhmätasoista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen politiikkaa tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollisella on sivuliike tai tytäryhtiö ns. kolmannessa valtiossa, jossa sääntely estää ryhmätasoisten ohjeiden ja menettelyjen noudattamisen. Komissio on perustanut asetuksensa eurooppalaisten valvontaviranomaisten laatimaan tekniseen sääntelystandardiin.

Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu -uutiskirje

Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu -uutiskirjeen tarkoituksena on mm. välittää uutisia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvistä kotimaisista ja kansainvälisistä sääntelyhankkeista sekä kertoa tähän aihealueeseen keskittyvien kotimaisten ja ulkomaisten organisaatioiden ja viranomaisten kuulumisia.

Kansainvälisistä finanssipakotteista ja niissä tapahtuneista muutoksista kerrotaan ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa.

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi

Lähetetyt uutiskirjeet

2017
  • 6.7.2017 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 2/2017
  • 17.3.2017 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 1/2017
2016
  • 14.11.2016 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 2/2016
  • 12.7.2016 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 1/2016
2015
  • 28.12.2015 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 2/2015
  • 20.8.2015 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 1/2015
2014
  • 19.11.2014 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 3/2014
  • 10.7.2014 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 2/2014
  • 27.2.2014 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 1/2014
2013
  • 4.12.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 11/2013
  • 30.7.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 10/2013
  • 5.7.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 9/2013
  • 13.6.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 8/2013
  • 3.6.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 7/2013
  • 7.5.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 6/2013
  • 29.4.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 5/2013
  • 16.4.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 4/2013
  • 22.3.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 3/2013
  • 15.2.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 2/2013
  • 8.1.2013 Tunne asiakkaasi – estä rahanpesu 1/2013

Yhteystiedot

  • Toimistopäällikkö Pekka Vasara, puhelin 09 183 5513

Katso myös

Muualla verkossa

Hyödyllistä tietoa eurooppalaisista AML/CFT-hankkeista EBAn sivuilta

Eurooppalaisen pankkivalvojan kotisivuilla on ajantasaista tietoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen eurooppalaisista hankkeista.