Työeläkevakuutus
Finanssivalvonnan Työeläkelaitokset-toimisto vastaa työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden, vakuutuskassojen sekä lailla perustettujen eläkelaitosten vakavaraisuuden valvonnasta. Lisäksi se osallistuu aktiivisesti eläkelaitoksia koskevan sääntelyn valmisteluun ja täytäntöönpanoon.
-
Vakuutusalan kuluttajatrendit 2022 ja erilaista hinnoittelua koskeva valvontalausunto
-
Riskienhallintatoiminnon tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen
-
Työeläkevakuutusyhtiöille muutoksia kirjanpitoa koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä tiedonkeruutaulukoihin
-
Teema-arvio: Vakuutusyhtiöiden on osaltaan varmistuttava asiamiestensä hyvämaineisuudesta
-
Teema-arvio: Puhelinkorvauspäätökset kuluttajien vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa
-
Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt hyvin koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana
-
Raportti rahanpesun estämisestä ja sen valvonnasta Euroopassa korostaa valvontaresurssien riittävyyttä ja maiden välisen yhteistyön tärkeyttä
-
Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2019: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi hyvänä
-
Finanssivalvonta vahvistaa rahanpesun estämisen valvontaa – Myös eurooppalaista valvontaa tehostetaan
-
Finanssivalvonnan toimintakertomus 2018: Rahanpesun estämiseen ja digitalisaatioon liittyvää valvontaa on vahvistettu
-
Finanssivalvonnan raportointiwebinaarin tallenne ja esitys on julkaistu | EBA EIOPA ESMA Kansallinen raportointi (Virati)
-
Kysely Finanssivalvonnan uudesta raportointijärjestelmästä raportoijille - vastausaikaa jatkettu 5.5.2023 saakka | EBA EIOPA Virati
-
Kutsu raportointi-webinaariin | EBA EIOPA Kansallinen raportointi (Virati)
-
Kysely Finanssivalvonnan uudesta raportointijärjestelmästä raportoijille | EBA EIOPA Virati
-
Tiedonkeruita sekä keskustelutoiminnallisuus lisätty Finanssivalvonnan uuden raportointijärjestelmän raportoijan portaaliin | EBA EIOPA Kansallinen raportointi (Virati)
Katso myös
Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteisiin kuuluu eläkelaitosten vakaan toiminnan varmistaminen, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Finanssivalvonta toteuttaa käytännössä valvontaa tekemällä selvityksiä, rajattuun kohteeseen tehtyjä tarkastuksia sekä suorittamalla jatkuvaa valvontaa. Jatkuvalla valvonnalla tarkoitetaan eläkelaitoksen säännönmukaista valvontaa perustuen eläkelaitoksen toimittamiin sähköisiin tai muihin raportteihin, yhteydenottoihin, tapaamisiin sekä muuhun yleiseen toiminnan seurantaan ja valvontaan. Lisäksi Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa tai Finanssivalvonnalta täytyy pyytää suostumus tai lupa eräisiin toimenpiteisiin kuten ulkoistamisiin, sääntömuutoksiin, vakuutuskannan siirtoihin sekä selvitykseen johdon hyvämaineisuudesta ja kelpoisuudesta.
Lisäeläkelaitosten valvonta on pääosin Finanssivalvonnan Työeläkelaitokset-toimiston vastuulla. Toimistolla on kaiken kaikkiaan lähes 200 valvottavaa. Finanssivalvonta kohdistaakin valvontaresurssit riskiperusteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valvonnasta päätettäessä ottaen huomioon muun muassa valvottavan koko sekä toiminnan riskillisyys. Toiminnan riskillisyydessä otetaan huomioon sekä kvantitatiivisia mittareita että kvalitatiivisia arvioita esimerkiksi hallinnosta mukaan lukien ulkoistukset. Finanssivalvonta tekee säännöllisesti stressitestejä, jossa se arvioi sijoitusympäristön muutosten vaikutuksia eläkelaitoksen taloudelliseen tilaan. Lisäeläkelaitosten osalta stressitestit tehdään vähintään kerran vuodessa.
Finanssivalvonta pitää yhteyttä valvottaviin, seuraa raportointia sekä kohdistaa valvontaa muutenkin riskiperusteisuuden periaatteiden mukaisesti. Jos valvottavan toiminnasta saadut tiedot herättävät kysymyksiä, niitä selvitetään. Jos epäkohdat ovat merkittäviä, niihin kohdistetaan tarkastus. Tarkastuksen lähtökohta voi olla myös muu kuin havaittu epäkohta. Tarkastuksen lopputuloksena annetaan valvottavalle kirjallinen palaute.
Merkittävät säännöstenvastaisuudet saattavat johtaa sanktiointiin. Laissa säädettyjä sanktiovaltuuksia käytetään lähtökohtaisesti vain merkittävämpien rikkomusten yhteydessä. Finanssivalvonta voi käyttää myös muita valvontakeinoja havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Käytettävien toimien tulee aina olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Tarkastus on säännönmukaisesti edellytys sille, että sanktioprosessi käynnistetään (raportointiviiveistä määrättäviä rikemaksuja lukuun ottamatta). Sanktioinnin osalta Finanssivalvonnan esikunnalla on keskeinen rooli valvontaosaston lisäksi. Tarkastuksen motiivi on kuitenkin tarve selvittää jotain asiaa eikä sillä sinänsä tähdätä sanktiointiin.
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit julkaisuarkistossa Kaisussa