Siirry sisältöön
Blogi 26.11.2019 – 14/2019

Työ finanssialan innovaatioiden parissa innostaa ja haastaa valvojaa

Kirjoittaja Iiris Puhakka työskentelee Finanssivalvonnassa digitalisaatioasiantuntijana ja osallistuu Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteiseen Young Professionals -ohjelmaan.

Mahtuvatko sanat Finanssivalvonta ja innovaatiot samaan lauseeseen? Kyllä, ilman muuta. Finanssivalvontaa ei ehkä tyypillisesti ole yhdistetty innovatiivisiin toimintamalleihin, vaan organisaation nimestä on perinteisesti tullut mieleen pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden ja asiakkaansuojan toteutumisen valvonta. Finanssialan digitaalisen murroksen myötä markkinoille syntyy kuitenkin uusia toimijoita ja innovatiivisia toimintamalleja, mikä tarkoittaa jatkossa yhä enenevässä määrin kysymyksiä, joiden aihealueet menevät valvontaviranomaiseen perinteisesti liitettyjen mielikuvien ulkopuolelle.

Suuri osa Finanssivalvonnan työstä on suurelle yleisölle näkymätöntä – asioiden selvittelyä, vuoropuhelua toimialan kanssa, valvottavien ohjeistamista, virheellisiin menettelytapoihin puuttumista sekä kansainvälisen yhteistyön tekemistä valvojakollegoiden kanssa. Näin on myös finanssialan innovaatioihin liittyvän työn kohdalla. Valvojan innovaatioihin liittyvä työ on monipuolista ja sisältää niin suoraa yhteistyötä uusien, innovatiivisten palveluntarjoajien kanssa kuin laajaa kotimaista sidosryhmäyhteistyötäkin.

Myös kansainvälinen yhteistyö, kuten eurooppalaisten finanssivalvojien työryhmiin osallistuminen, muodostaa merkittävän osan Finanssivalvonnan innovaatioihin liittyvästä työstä. Rajat ylittävällä yhteistyöllä tähdätään etenkin yhteisten eurooppalaisten tulkintalinjojen- ja käytäntöjen syntymiseen. Finanssivalvonta on pyrkinyt lisäämään vuoropuhelua alan kanssa muun muassa perustamalla syksyllä 2016 Innovaatio-HelpDeskin, jonka tarkoituksena on madaltaa kynnystä olla yhteydessä valvojaan sekä neuvoa toimijoita sääntelyn noudattamista koskevissa kysymyksissä.

Suomi on Euroopan tasolla hyvin digiedistynyt maa, mistä syystä monet innovaatioihin liittyvät kysymykset näkyvät Suomessa ensimmäisten joukossa. Meille suomalaisille tyypillistä on vahva tietotekninen osaaminen ja korkeatasoinen sähköinen infrastruktuuri, jotka osaltaan edistävät innovaatiotoimintaa.

Innovaatioiden parissa tehtävän työn haasteena on etenkin se, että uudet asiat todella ovat uusia kaikille osapuolille: valmiita vastauksia ei ole ja tulkintalinjoja haetaan, mikä aiheuttaa toisinaan suurtakin epävarmuutta niille, joiden toimintaa sääntely koskettaa. Haastavaa on toisinaan myös ylläpitää toimivaa kahdensuuntaista kommunikaatiota pienten, ketterien yritysten ja viranomaisen välillä. Toimijoiden osaamistaso ja kokemus esimerkiksi sovelluskehityksestä on monesti maailmanluokkaa, mutta sääntelyosaamisessa on uusilla palveluntarjoajilla lähes säännönmukaisesti kehittymisen varaa. Myös ketteryys siinä suhteessa, kun sanalla viitataan äkillisesti ja usein lennosta vaihtuviin suunnitelmiin, tuo viranomaiselle omanlaistansa lisätyötä.

Työ innovaatioiden parissa on kaikesta huolimatta valvojan näkökulmasta erittäin mielenkiintoista, sekä myös opettaa meille paljon. Valvojan työssä keskeistä on pysytellä ajan hermolla, mikä tarkoittaa valmiutta työskennellä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Lienee sanomattakin selvää, ettei tässä kehityksessä ole mahdollista pysyä mukana, jos ote alan innovaatioihin on puutteellinen. Innovaatiotyöhön liittyen on hyvä myös mainita, että Fiva hyödyntää itsekin uudenlaisia teknologiaratkaisuja valvontatyönsä tukena. Esimerkiksi sijoituspalveluyritysten ja rahastojen vakiotyyppisiä notifikaatioilmoituksia hoitavat meillä ohjelmistorobotti sekä robotin toimintaa avustamaan kehitetty tekoälyratkaisu.

Lue lisää Fivan innovaatiotyöstä tästä tästä julkaisusta (pdf).

Lue lisää Fivan omista robotiikkahankkeista Henna Toivosen blogista.