Etävalvontaa vakuutettujen etujen turvaksi

Tämä blogi on osa blogisarjaa, johon kokoamme fivalaisten kirjoituksia koronapandemian aikana tehdystä työstä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kirjoittaja Kaisa Forsström työskentelee Vakuutusvalvonnan osastopäällikkönä.

Valvoja ja valvottavat toimivat ”normaalisti” myös poikkeustilanteissa

Vakuutustoimiala on velvollinen monelta osin jatkamaan toimintaansa mahdollisimman normaalisti myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Yhteiskunnallisestikin merkittävät vakuuttamisen prosessit vaikuttavat keskeisesti suomalaisten toimeentuloon mm. lakisääteisten vakuutusten, kuten tapaturman ja liikenteen vahinkojen korvaamiseen ja työttömyyden tai eläkeaikaisen toimeentulon turvaamiseen liittyen. Samoin yritysten toiminnan keskeytymiseen tai esimerkiksi terveydenhoitoon liittyviin vakuutuksiin kytkeytyvät asiat ovat olleet tänä keväänä keskeisesti esillä. 

Myöskään valvojan tehtävä ei ole kevään koronapandemian myötä muuttunut. Varmistamme vakuutustoimijoiden vakaata toimintaa, vakuutettujen etujen turvaamista, asianmukaisia menettelytapoja sekä näin myös yleistä luottamusta tähän toimintaan.

Miten etänä valvotaan?

Vakuutusvalvontaa on toteutettu etänä maaliskuusta alkaen. Kuluneen kevään ja alkukesän aikana olemme saaneet monta arvokasta kokemusta toimintamme kehittämiseen, valvontatyömme tehokkaaksi toteuttamiseksi modernein työvälinein jne. Säännölliset viikoittaiset tai tarvittaessa jopa päivittäiset kohtaamiset myös valvottavien kanssa sähköisien välineiden tuella ovat nyt keskeinen osa työtämme. Melkoinen digiloikka näyttää toteutuvan etätyön lisääntymisen myötä.

Valvojan työtä on muuttanut etätöihin siirtymistä enemmän talouden kehitys – olemme priorisoineet työmme uudelleen. Keskitämme resurssimme riskiperusteisesti valvottavien vakavaraisuuteen, katteeseen ja kannattavuuteen, likviditeettiin, menettelytapoihin ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Olemme samalla, myös toimijoiden kriisitoimien vaatimien priorisointien tueksi, joustaneet kiireettömien raportointien ajoissa, siirtäneet rutiininomaisia selvityksiä sekä harkinneet tarkastusten ja selvityspyyntöjen kohteita uudelleen tilanteen eläessä.

Samalla teemme sen, mikä tehtäväämme kuuluu: voimassa oleva sääntely sitoo niin valvojaa kuin valvottavia. Valvomme toimialaa ja sen toimijoita, muuttuneelta riskipohjalta ja mahdollisimman ennakoivasti, uudenlaisin fyysisen etäisyyden edellyttämin prosessein – vakuutettujen etujen turvaksi.

Skenaariotyö tarpeen

Samalla, kun valvojana pidämme ”katseen pallossa” – tämän hetkisessä toiminnassa, pyrimme katsomaan eteenpäin, ennakoimaan valvojan roolissamme tulevaa. Miten korvausmeno kehittyy tai uusmyynti muuttuu koronaviruksen maailmanlaajuisen leviämisen ja sitä seuranneiden tai seuraavien muutosten myötä. Miten omien sijoitusten tai sijoitussidonnaisten tuotteiden arvoon jo moneen suuntaan vaikuttanut talouden kehitys jatkuu; milloin ja millä vaihtoehtoisilla kehityskuluilla ollaan vakavaraisuuden säädettyjen rajojen tai korvausten maksuun tarvittavan likviditeetin osalta haasteiden edessä jne.

Pyrimme myös tukemaan valvottavien kriisitietoisuutta, tarvittaessa toimijoiden hallituksiakin herätellen. Vastuu toiminnasta, sen sääntelynmukaisuudesta ja taloudellisesta kannattavuudesta on vakuutustoimijoilla – sitä ei voi poikkeusoloissakaan valvojalle ulkoistaa. Vakuutustoimialan perinteisesti muiden – yritysten ja yksityishenkilöiden – puolesta kantamat samoin kuin niiden harjoittamaan sijoitustoimintaan liittyvät riskit ovat arvioiltaan monilta osin muuttuneet. Samalla talouden tuleva kehitys on pitkälti arvailujen kohteena. Näissä oloissa on riskiarvioita päivitettävä, sumuisista näkymistä huolimatta ja osin juuri siksi.

Vakuutustoimiala on uuden edessä, samoin valvoja. Siihen maailmaan, josta lähdimme etätöihin maaliskuussa, ei ole ainakaan nopeaa paluuta. Valvojan työtä jatkamme uusissa oloissa tehtävämme mukaisesti – vakuutettujen etujen turvaksi – fyysisen etäisyyden tuomin opein ryyditettynä.