Ei tule ampua tykillä kärpästä
Kirjoittaja Jonna Ekström työskentelee Finanssivalvonnassa johtavana lakimiehenä rahanpesun estämisen tehtävissä.
Mediassa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, syrjivätkö pankit asiakkaitaan esim. kansalaisuuteen liittyvistä syistä. Viimeisimpänä Helsingin Sanomien 17.8.2022 julkaistussa artikkelissa Nimi esti 30 euron tilisiirron, ulkomaalaiset opiskelijat jäivät ilman tiliä ”korkean riskin takia” – Pankkien syrjinnästä valitetaan vuosittain kymmeniä kertoja kerrottiin Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen saamista yhteydenotoista sekä yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista ilmoituksista suomalaisten pankkien syrjivistä käytännöistä.
Huoli ylimitoitetuista riskienhallintakeinoista
Finanssivalvonta on ollut jo pidempään huolissaan menettelyistä, joissa pyritään poistamaan asiakkuuteen liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä äärimmäisellä tavalla irtisanomalla asiakkuus. Pankin tulisi aina arvioida yksittäistapauksessa asiakkuuteen liittyviä riskejä ja ryhtyä tarpeellisiin ja oikeasuhtaisiin toimiin riskin hallitsemiseksi. Aiemmassa 15.12.2020 julkaistussa blogissani Tehokas rahanpesun estäminen: riskillisistä asiakkaista kokonaan eroon vai riskien oikeasuhtaista hallintaa? pohdin tätä ns. de-risking-ilmiötä. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyviä riskejä lopettamalla ja rajoittamalla liikesuhteita kokonaisten korkeariskisiksi arvioimiensa asiakasryhmien kanssa. Blogissa nostetaan esiin ilmiöön liittyviä merkittäviä taloudellisia, humanitäärisiä ja yhdenvertaisuutta koskevia globaaleja haittavaikutuksia.
Finanssivalvonta on hiljattain lähettänyt suurimmille pankeille kyselyn, jossa pyritään selvittämään de-risking-ilmiön yleisyyttä Suomessa. Tavoitteena on selvittää samalla muitakin tekijöitä, jotka voivat johtaa asiakassuhteesta kieltäytymiseen, rajoittamiseen tai asiakassuhteen päättämiseen. Teema-arvion tulokset julkaistaan syksyn 2022 aikana.
Oikeasuhtaisuus riskiperusteisuuden ytimenä
Finanssivalvonta korostaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen ohjeissaan riskiperusteista lähestymistapaa, jossa pankit luovat omaan toimintaansa soveltuvat ja riskeihin suhteutetut menetelmät rahanpesun estämiseksi. Muun muassa Finanssivalvonnan valvottavatiedotteessa Asiakkaan tuntemistietojen päivittämisen tulee tapahtua riskiperusteisesti – tarpeettomia palvelujen rajoittamisia tulee välttää peräänkuulutetaan riskeihin nähden oikeasuhtaisia toimia ja korostetaan sitä, että tarpeettomia palveluiden rajoittamisia tulee välttää. Tiivistetysti voisi sanoa, ettei tule ampua tykillä kärpästä.
Riskiperusteisuuden idea piilee siinä, että riskienhallinta on tehokkaampaa, kun vähäisen riskin tilanteissa ei tehdä riskeihin nähden tarpeettoman mittavia riskienhallintatoimia. Millään pankilla ei ole resursseja rajattomasti. Siten on järkevää ja tehokasta suunnata enemmän resursseja sinne, missä pankin toimintaan ja sen asiakkaisiin liittyvät riskit ovat aidosti korkeat.
Helsingin Sanomien artikkelissa nostettiin esimerkiksi 30 euron tilisiirtoon liittyneet ongelmat. Tietämättä tämän kyseisen tapauksen yksityiskohdista sen tarkemmin, voi kuitenkin todeta, että rahamäärältään hyvin pienten transaktioiden yhteydessä ei ole tyypillisesti tarpeen tehdä mittavia selvityksiä maksunsaajasta ja maksun tarkoituksesta. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa maksajan tai maksunsaajan nimi on pakotelistoilla. Pakotesääntelyn noudattamista ei koske riskiperusteinen lähestymistapa. Näissä tilanteissa toimet sen varmistamiseksi, ettei henkilöön kohdistu pakotteita ovat tarpeen myöskin rahamäärältään pienissä transaktioissa.
Pankkien on kriittisesti tarkasteltava sitä, mitä tietoja ne asiakkaista keräävät ja miten kerätyt tiedot ovat tarpeen asiakkuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Kussakin tilanteessa on tärkeää suhteuttaa riskien hallitsemiseksi tarpeelliset toimet siten, että ne aidosti hallitsevat juuri sitä riskiä, joka asiakkuuteen liittyy. Asiakkaan tuntemisen ja riskienhallinnan kannalta turhia tietoja ei tule kerätä.
Taloudellisen osallistavuuden näkökulma
Finanssivalvonnan viesti on se, että osana riskiperusteista lähestymistapaa pankkien on arvioitava asiakkaan tuntemistietojen puuttumisen vaikutuksia ja niiden tulee valita kulloiseenkin tilanteeseen oikeasuhtaiset menettelytavat niin, ettei palvelujen saantia tarpeettomasti rajoitettaisi tai asiakassuhteesta kieltäydyttäisi. Tätä viestiä olen itsekin useissa koulutuksissa korostanut.
Nyky-yhteiskunnassa on erittäin vaikeaa toimia, jos henkilöllä ei ole pankkitiliä. Pankkien tulisi arvioida rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskienhallinnan lisäksi tarkoin toimiensa vaikutuksia taloudellisen osallistavuuden (financial inclusion) näkökulmasta. Tavoitteena tulisi olla tasapaino siinä, miten yhtäältä vältetään ja hallitaan riskejä ja toisaalta turvataan yhteiskunnassa tasapuoliset edellytykset taloudelliselle toiminnalle erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osalta.
Yhtenä esimerkkinä haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä voi mainita turvapaikanhakijat sekä henkilöt, jotka ovat syystä tai toisesta asunnottomia. Asunnottomien kohtaamia pankkihaasteista koskeva tapausesimerkki oli nostettu esiin myös Helsingin Sanomien artikkelissa. Pankeille on tältä osin aiheuttanut kuitenkin tulkintavaikeuksia rahanpesulain vaatimus asiakkaan osoitteen tallentamisesta. Siten olisi liian yksioikoista olettaa, että asunnottomien pankkihaasteiden taustalla olisi aina syrjiviä vaikuttimia. Todellinen haaste on voinut olla se, kuinka tiukasti rahanpesulain sanamuotoa tulee tulkita. Tältä osin Finanssivalvonnan tulkinta rahanpesulain sisällöstä on kuitenkin se, että yhteysosoite, jonka kautta asunnoton asiakas on kirjeitse tavoitettavissa, riittää. Sama koskee myös asiakkaita, jotka eivät halua antaa osoitettaan voimassa olevan turvakiellon vuoksi. Palveluita ei tule rajata siten asiakkailta sillä perusteella, ettei heillä ole asuntoa tai etteivät he halua antaa osoitetietoaan turvakiellon takia.
Finanssivalvonnan tärkeänä tehtävänä on ohjeistaa pankkeja riskiperusteisesti arvioiden oikeasuhtaisiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntatoimiin – etenkin siltä osin kuin lainsäädännöstä ei ole saatavissa riittävää ohjeistusta. Finanssivalvonta on laatinut hiljattain luonnoksen uusiksi määräyksiksi ja ohjeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Uusissa ohjeissa ja määräyksissä tullaan antamaan pankeille apua erityisesti siinä, että ne mitoittaisivat riskienhallintakeinot asiakkuuden riskeihin nähden oikeasuhtaiselle tasolle. Odotamme tämän vaikuttavan myönteisesti mm. siihen, etteivät pankit rajoittaisi palveluidensa saatavuutta tarpeettomasti korkeariskisten asiakkaiden kohdalla silloin, kun asiakkuuteen liittyvien riskien hallitseminen olisi mahdollista riskiperusteisen lähestymistavan edellyttämin tavoin.
Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Finanssivalvonta kehottaa pankkeja ja muita valvottaviaan edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa palveluntarjonnassa.