Pankit siirtymässä ilmaston- ja ympäristön kannalta kestävämpään talouteen
Kirjoittaja Niina de Neumann työskentelee Finanssivalvonnassa vanhempana valvojana.
Niina de Neumann kirjoittaa blogissaan pankkien siirtymäriskeistä. Pankit ovat alttiita talouden muutoksille ja ilmastoriskien toteutumiselle, mutta kestävämpään talouteen siirtymisessä on myös lukuisia rahoitusmahdollisuuksia.
Pankkisektorilla puhutaan paljon siirtymäriskeistä, jotka viittaavat niihin taloudellisiin vaikutuksiin, joita pankit voivat kohdata siirtyessään kohti kestävämpää taloutta ilmasto- ja ympäristönäkökulmat huomioiden. Vaikka kestävämpään talouteen siirtyminen voi tarkoittaa pankeille riskejä, se tarjoaa myös mahdollisuuksia rahoituksen uudelleen suuntaamisessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin liittyvät riskit jaetaan yleisesti kahteen riskitekijään: fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan taloudellisia vaikutuksia, joita aiheutuu ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi akuutti sääilmiö, kuten myrsky tai tulva, voi aiheuttaa suoraa vahinkoa omaisuudelle.
Siirtymäriskit voivat realisoitua nopeastikin esimerkiksi tekniikan kehityksen, päästöverotuksen tai hieman hitaammin esimerkiksi kuluttajien valinnoissa tapahtuvien muutosten kautta. Siirtymäriskien vaikutukset ulottuvat pankkien riskienhallintaan, muun muassa luottoriskinhallintaan.
Siirtyminen kestävämpään talouteen on laaja kokonaisuus
Siirtyminen kestävämpään talouteen on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, joka voidaan jakaa kahteen osaan myös seuraavasti:
- Siirtymisen vaikutus pankin asiakkaisiin ja siten pankin luottosalkkuihin ja taseeseen.
- Pankin toiminnan vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja siten pankin vastuullisuustavoitteisiin.
Ensimmäinen osa painottaa taloudellisia vaikutuksia. Siinä korostuvat muun muassa pankin asiakkaiden arvioinnin ja riskienhallinnan tärkeys. Siirtymäriskit aiheuttavat myös muutoksia luotonmyönnössä, jossa on tärkeä huomioida luotonottajaan liittyvät ilmastoriskit. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset vakuuksissa, joiden arvo saattaa heiketä nopeasti ja merkittävästi, aiheuttaen niin sanotun stranded assets -riskin. Tämä tarkoittaa riskiä siitä, että vakuudella ei olekaan odotettua arvoa esimerkiksi sijainnin tai energiatehokkuuden takia.
Toinen osa painottaa vastuullisuutta ja sitä, että koko pankin toiminta vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöön. Moni pankki on sitoutunut nettonollapäästötavoitteisiin, eli niin sanottuihin net zero -tavoitteisiin. Tavoitteena on, että tiettyyn vuoteen mennessä tuotetut kasvihuonekaasupäästöt ja poistetut kasvihuonekaasupäästöt ovat tasapainossa. EU:n tavoite on vuosi 2050. Huomattavaa on, että pankkien oman toiminnan päästöt, niin sanotut suorat Scope 1- ja epäsuorat Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, ovat suhteellisen vähäiset moneen muuhun toimialaan verrattuna. Tämä siksi, että pankit eivät tuota fyysisiä tuotteita omissa tehtaissaan, joista aiheutuisi merkittäviä suoria päästöjä. Epäsuoria Scope 2 -päästöjä ovat esimerkiksi pankin omat energiaostot.
Epäsuorissa päästöissä on siirtymäriskejä
Pankeilla onkin runsaasti muita epäsuoria päästöjä. Näitä epäsuoria päästöjä, joita aiheutuu pankin toiminnan seurauksena, kutsutaan myös Scope 3 -päästöiksi. Toisin sanoen pankin myöntämistä luotoista ja sijoituksista aiheutuvat päästöt ovat suuremmat kuin pankin omien toimintojen päästöt. Nämä epäsuorat päästöt ovat myös riskien lähde. Siirtymäriskejä voi toteutua juurikin epäsuorien altistumien kautta. Niiden tunnistaminen on haastavampaa. Useat yritykset, joille pankit myöntävät luottoja, ovat alkaneet tehdä omia siirtymäsuunnitelmiaan. Yritysten siirtymäsuunnitelmien avulla pankkien on mahdollista tunnistaa ja seurata asiakkaidensa siirtymistä kestävämpään talouteen. Siirtymäsuunnitelmat selkeyttävät sekä riskien mutta myös rahoitusmahdollisuuksien tunnistamista.