Arvot tukevat valvojan työtä – sanat pohjana, teot vahvistamassa

Kirjoittaja Kaisa Forsström työskentelee Finanssivalvonnassa Vakuutusvalvonnan osastopäällikkönä.

Finanssivalvonnassa parhaillaan käynnissä oleva arvokeskustelu korostaa arvojen merkitystä valvontatyössä. Kaisa Forsström pohtii blogissaan arvojen ohjaavaa vaikutusta. Arvokeskustelun keskiössä ovat olleet mm. vastuullisen valvonnan edellyttämä luotettavuus, oikeudenmukaisuus, riippumattomuus ja ennakoitavuus. Ennakoiva toiminta ja aktiivinen dialogi toimialan kanssa tukevat valvontamme vaikuttavuutta ja vakuutettujen etujen turvaamista.

Käymme parhaillaan arvokeskustelua Finanssivalvonnassa. Sen yhteydessä olemme punninneet erilaisten sanojen sisältöä arvoina – ja erityisesti niiden mukaisen toiminnan merkitystä sekä meille että vakuutettujen etujen hyväksi tehtävälle valvonnalle.

Vastuullinen tehtävä luo valvontaan vaatimuksia

Valvojana olemme ja haluamme olla luotettavia, osata asiamme. Toimintamme pitää olla kohtuudella ennakoitavissa, huolemme selkeästi ilmaistuja ja ajallisesti tuoreita.  Avoimella viestinnällä tuemme tätä tavoitetta.

Myös oikeudenmukaisuuden ja riippumattomuuden vaateet ovat selkeät. Samanlaisissa tilanteissa tulee valvojan toimia samalla tavoin aina vakuutetut edut edellä. Riippumatta toimijan koosta tai vaikutusmahdollisuuksista markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi kaikki toimialan toimijat tulisi aina tarkastaa samaan aikaan. Siihen ei ole valvonnallisesti useinkaan syytä, eivätkä juuri minkään valvojan resurssit sellaiseen riittäisivätkään. Valvontamme kohdentaminen pohjaa riskiperusteeseen ja valvonnalliseen vaikuttavuuteen. Usein erilaiset teema-arviot toki kattavat hyvinkin laajasti toimijoita ja jopa toimialoja. Sääntelyissäkin on valvonnan kohdentumiseen vaikuttavia eroja – sekä toimialakohtaisesti että esimerkiksi eri kokoisiin toimijoihin omalla tavallaan sovellettavissa olevan sääntelyn osalta.

Vastuullinen valvonta edellyttää ainakin tätä kaikkea: luotettavuutta, oikeudenmukaisuutta, riippumattomuutta ja ennakoitavuutta. Siksi mm. nämä sanat ovat olleet keskiössä Finanssivalvonnan arvoista keskustellessa.

Ennakoivuus valvonnan riskiperusteisen kohdentamisen peruskivenä

Haluamme olla ennakoivia. Mieluummin liikkeellä vähän aikaisemmin kuin myöhemmin. Tämä edellyttää hyvää raportointia toimijoilta, kiinnostusta toimialamuutosten seurantaan ja arviointiin, osaamisen ja prosessien kehittämistä ja myös mm. resurssien suuntaamista riskiperusteisesti sinne, missä valvojan toimia vaativien toimien todennäköisyys on suurin. Jos yritämme tehdä liikaa ja samaan aikaan, valvonnallinen vaikuttavuus väistämättä kärsii.

Aktiivinen dialogi sekä avoimempi viestintä toimialan, sekä toimijoiden että edunvalvojien suuntaan, on tuonut vahvistusta ennakoivuuden tavoitteen tueksi. Kuulemme – sekä valvoja että valvottavat sektorit – enemmän ja aikaisemmin. Myös väärinymmärrysten riskiä on näillä kohtaamisilla pienennetty ja valvonnan ennakoitavuutta lisätty.

Vakuutustoimija vastaa, valvojan tehtävä on varmistava

Valvojan tulee pysyä roolissaan. Tehtävämme on arvioida valvottaviemme toimintaa, päätöksenteon tapaa ja tehtyjä päätöksiä, pääosin jälkikäteen ja laillisuusnäkökulmasta. Valvoa, ei toimia valvottavan puolesta tai olla konsulttina taikka esimerkiksi arvioida tarkoituksenmukaisuutta. Kukin vakuutustoimija tekee ratkaisunsa omien tulkintojensa, näkemyksensä ja osaamisensa pohjalta, niistä vastaten. Valtaa ja vastuuta ei voi siirtää, eikä valvoja, tai sen paremmin mikään mukaan edes läheistoimija, voi sitä ottaa.

Valvoja voi kertoa kantansa silloin, kun sellainen on esimerkiksi sääntelyssä selkeästi ilmaistu tai oikeuskäytännössä muodostunut, samalla muistaen roolinsa – muuten toimimme molemmilla puolilla pöytää. Liiketoimintaa koskevat ratkaisut tekee aina toimija itse, sääntelyn sallimissa rajoissa. Vastaten mm. siitä, että henkilövalinnoille säädetyt osaamis- ja kelpoisuusvaateet täytetään sekä valittaessa että pestin aikana.

Valvoja voi antaa suosituksia, nostaa esiin hyviä käytänteitä. Nämä ovat kuitenkin sanoituksensa mukaisesti ohjaavia, toimija itse ratkaisee noudattaako. Hyvänä käytänteenä voidaan kuitenkin pitää valintojen perustelua vähintään sisäisesti. On sitten helpompi myöhemmin palata perusteisiin, jos asia nousee esiin.

Keskinäinen ymmärrys, myös rooleista, tukee dialogia

Avoin dialogi, valmius keskusteluun ja säännölliset valvottavien ja edunvalvontatoimijoiden tapaamiset edistävät keskinäistä ymmärrystä. Aina ei olla samaa mieltä. Kun tunnistamme toistemme tehtävät ja roolit vastuineen, voimme ymmärtää näkemyksiä ja niiden taustoja paremmin. Näin myös varmistamme oikeansuuntaisia odotuksia puolin ja toisin.

Mitään vihreää korttia valvojalla ei kuitenkaan ole antaa, joka vapauttaisi esimerkiksi sitovan sääntelyn noudattamisesta. Niissä toiveissa oikeampi osoite ovat sääntelystä päättävät tahot.

Luotettava valvoja ja vaikuttava valvonta turvaavat vakuutettuja etuja

Tuore sidosryhmätutkimus antoi hyvää palautetta ja pohjaa tulevien vuosien suunnittelullemme. Haluamme jatkossakin olla palautteen kertomalla tavalla luotettava sekä toimia valvomaamme toimialaa ja vakuutettuja etuja tukevalla tavalla. Tässä työssä tulevat meitä auttamaan myös aikanaan valittavat Finanssivalvonnan arvot ja niiden mukaiset teot.