Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta valmistelee asuntolainojen keskimääräisten riskipainojen vähimmäistason asettamista aiemmin suunniteltua suuremmaksi, mutta ei muutoksia asuntoluottojen enimmäisluototussuhteeseen eikä muuttuvaan lisäpääomavaatimukseen
Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt valmistella 15 prosentin suuruista riskipainon alarajaa niille luottolaitoksille, jotka käyttävät asuntoluottojen vakavaraisuusvaatimusten laskennassa ns. sisäisiä malleja. Alaraja koskee luottolaitoksen asuntoluottokannan keskimääräistä riskipainoa. Riskipainon suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan.
Tavoitteena on 15 prosentin riskipainoalarajan käyttöönotto 1.1.2018 alkaen. Päätös korvaa aiemman 14.6.2016 tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.
− Riskipainojen korotuksilla vahvistetaan koko rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntoluotonantoon liittyviä riskejä, joita kotitalouksien kasvava velka lisää, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo.
− Kyse on ennen muuta luottolaitosten ja koko rahoitusjärjestelmän keskipitkän aikavälin järjestelmäriskeihin varautumisesta.
Velkaantuneet kotitaloudet supistavat voimakkaasti kulutustaan kriisitilanteissa, mikä syventää kriisejä.
− Kotitalouksien velanottoon ja asuntoluotonannon kasvuun pitäisi tarvittaessa voida puuttua esimerkiksi rajoittamalla uusien lainojen enimmäissuuruutta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, Rehn sanoo.
Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea kotitalouksien suuresta velkaantumisesta marraskuussa 2016.
Johtokunta päätti myös, että se ei alenna asuntoluottojen enimmäisluototussuhdetta eikä rajoita luototussuhteen laskennassa huomioon otettavia vakuuksia. Enimmäisluototussuhde säilyy siten 90 prosentissa (ensiasuntoihin kohdistuvien lainojen osalta 95 prosentissa) vakuuksien käyvästä arvosta. Johtokunta ei myöskään korota pankkien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, vaan se säilyy nollassa prosentissa.
Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen arvioinnin ensisijaisena perusteena käytettävä kotimaisen yksityisen sektorin luottokannan ja bruttokansantuotteen suhteen trendipoikkeaman arvo antaa pääomavaatimukselle edelleen ohjearvon 0,0 %. Poikkeama on trendinomaisesti pienentynyt vuodesta 2010, ja sen tuorein havainto on pienin sitten vuoden 2003. Täydentävät riskimittarit eivät myöskään viittaa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten haavoittuvuuksien kasvuun, joka vaatisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen korottamista.
Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Euroalueen yhteistä pankkivalvontaa koskevan sääntelyn mukaisesti päätöksestä konsultoitiin myös Euroopan keskuspankkia.
Lisätietoja antaa
Olli Rehn, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 010 831 2002
Liitteet
- Johtokunnan päätös (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle mennyt esitys (pdf)
- Lausunnot:
- Suomen Pankki (pdf)
- Valtiovarainministeriö (pdf)
- Sosiaali- ja terveysministeriö (pdf)