Finanssivalvonnan makrovakauspäätös rakenteellisista lisäpääomavaatimuksista: luottolaitoksille asetetaan järjestelmäriskipuskuri
Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt asettaa luottolaitoksille rakenteellisen lisäpääomavaatimuksen eli järjestelmäriskipuskurin. Puskurilla vahvistetaan luottolaitosten riskinsietokykyä rakenteellisten järjestelmäriskien varalle. Se asetetaan Nordealle kolmen, OP Ryhmälle kahden, Kuntarahoitukselle puolentoista ja muille suomalaisille luottolaitoksille yhden prosentin suuruisena.
– Finanssivalvonnan johtokunta katsoo tehtyyn analyysiin pohjautuen, että rakenteelliset järjestelmäriskit ovat Suomen rahoitusjärjestelmässä niin suuret, että luottolaitoksille on perusteltua asettaa järjestelmäriskipuskuri, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.
Riskeillä Nykänen viittaa esimerkiksi siihen, että Suomen luottolaitossektori on keskittynyt ja lisäksi Nordean kotipaikan siirron jälkeen erittäin suuri talouden kokoon verrattuna sekä vahvasti kytkeytynyt muiden pohjoismaiden rahoitusjärjestelmiin. Luottolaitosten asema rahoituspalveluiden tarjoajana on keskeinen, joten luottolaitosten vakavat ongelmat voisivat merkittävästi heikentää rahoituksen välitystä ja vaikuttaa siten huomattavan kielteisesti reaalitalouteen.
– Lisäksi suomalaisilla luottolaitoksilla on yhteisiä riskejä, kuten asuntolainat sekä saamiset rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiltä. Asuntolainoihin kohdistuvan riskikeskittymän merkitystä lisää kotitalouksien suuri velkaantuneisuus, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Nordean, OP Ryhmän ja Kuntarahoituksen korkeammat vaatimukset
Nordealle, OP Ryhmälle ja Kuntarahoitukselle järjestelmäriskipuskuri on asetettu muita korkeampana, koska näiden vaikutus järjestelmäriskeihin on erityisen suuri, ja niiden laskennallinen vaikutus järjestelmäriskipuskurin perusteina tarkasteltaviin mittareihin on merkittävä.
Järjestelmäriskipuskurin taso on pankkiunionin piirissä asetettu nykyisellään suurimmillaan kolmeen prosenttiin, vaikka useat pankkiunionissa toimivat luottolaitokset ovat kokonaisuutena suurempia ja koko pankkiunionin rahoitusvakauden näkökulmasta Nordeaa merkittävämpiä. Toisaalta kotivaltion kansantalouteen suhteutettuna Nordea on pankkiunionimaiden suurin luottolaitos.
– Pankkiunionin tasapuolisen toimintaympäristön varmistamiseksi on perusteltua, että Nordealle asetettavat vaatimukset ovat linjassa pankkiunionin ja muiden EU-maiden kanssa, Nykänen toteaa.
Nordea maailmanlaajuisen rahoitusvakausjärjestelmän kannalta merkittävä luottolaitos
Järjestelmäriskipuskurin lisäksi tarkasteltiin globaalisti ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten G-SII/B- ja O-SII-lisäpääomavaatimuksia. Vaikka joillekin luottolaitoksille asetetaan useampia vaatimuksia, vain suurin yksittäiselle luottolaitokselle asetetuista vaatimuksista on sitova.
Käsittelyssä päätettiin määritellä Nordea maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäväksi luottolaitokseksi (G-SII/B) ja asettaa Nordealle 1,0 %:n lisäpääomavaatimus. Päätös noudattaa vakausneuvoston (Financial Stability Board, FSB) suositusta.
Finanssivalvonnan johtokunta on määritellyt Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja asettanut näille lisäpääomavaatimukset seuraavasti: Nordea 2,0 %, OP Ryhmä 2,0 % ja Kuntarahoitus Oyj 0,5 %.
Asetetuista lisäpääomavaatimuksista vain korkeimmat eli järjestelmäriskipuskurin mukaiset ovat sitovia alla olevan taulukon mukaisesti:
| Nordea | OP Ryhmä | Kuntarahoitus | Muu luottolaitos | |
| G-SII/B-laitoksen lisäpääomavaatimus | 1 % | |||
| O-SII-laitosten lisäpääomavaatimus | 2 % | 2 % | 0,5 % | |
| Järjestelmäriskipuskuriin perustuva lisäpääomavaatimus | 3 % | 2 % | 1,5 % | 1 % |
Sitova lisäpääomavaatimus |
3 % |
2 % |
1,5 % |
1 % |
Järjestelmäriskipuskurin mukainen lisäpääomavaatimus astuu voimaan 1.7.2019 ja se tarkistetaan jatkossa vuosittain.
Mikäli Nordean kotipaikkamuutos ei toteudu, järjestelmäriskipuskurivaatimus asetetaan muille päätöksen kohteena oleville luottolaitoksille nyt tehdyn päätöksen mukaisesti. O-SII-päätöksen osalta 22.12.2017 tehdyt päätökset jäävät tällöin voimaan.
Lisätietoja antaa
- Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Liitteet
Johtokunnan päätökset 29.6.2018 (pdf)
- Finanssivalvonnan johtokunnan päätös rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä lisäpääomavaatimuksesta (järjestelmäriskipuskuri)
- Finanssivalvonnan johtokunnan päätös rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämisestä ja lisäpääomavaatimusten asettamisesta
- Finanssivalvonnan johtokunnan päätös maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen (G-SII/B) määrittämisestä ja lisäpääomavaatimuksen asettamisesta
Finanssivalvonnan johtajan esitys 19.3.2018 ja 26.6.2018 (pdf)
Lausunnot (pdf)
Katso myös
- Mitä on makrovakaus (makrovakausvälineistö, päätöksenteko)?
- Periaatteet rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäriskipuskurin) asettamisesta (pdf)
- Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi (pdf)
- Periaatteet maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (G-SII/B) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi (pdf)
- Lehdistötiedote 17/2018: Makrovakauspäätös muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta sekä enimmäisluototussuhteesta: Finanssivalvonta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille ja pitää asuntolainojen lainakaton ennallaan
- Lehdistötilaisuuden 29.6.2018 esitysmateriaali* (pdf) ja webcast
*) Linkki lisätty 2.7.2018
Tunnusluvut ja raportit (linkit Suomen Pankin sivuille)