Lehdistötiedote 20.12.2018

Makrovakauspäätös: Muuttuva lisäpääomavaatimus ja lainakatto ennallaan, maksuvara-arvioinnin tärkeys korostuu

Finanssivalvonnan johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille. Myös enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamista koskevan päätöksen voimassaoloa jatketaan. Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus yhdistettynä historiallisen mataliin korkoihin korostaa lainanhakijoille tehtävän asianmukaisen maksuvara-arvioinnin tärkeyttä.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 20.12.2018, että se ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen arvioinnin ensisijaisena perusteena käytetään kotimaisen yksityisen sektorin luottokannan ja bruttokansantuotteen välisen suhteen trendipoikkeaman arvoa, joka antaa pääomavaatimukselle edelleen ohjearvon 0 %. Kokonaisuudessaan luotonannon kasvun mittarit eivätkä myöskään muut täydentävät riskimittarit viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka edellyttäisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen välitöntä kasvattamista.

Finanssivalvonnan johtokunnan 19.3.2018 tekemä ja 1.7.2018 voimaan tullut päätös enimmäisluototussuhteen alentamisesta viidellä prosenttiyksiköllä muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta on edelleen perusteltu kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

– Finanssivalvonnan johtokunta on vuoden 2018 aikana tekemillään päätöksillä vahvistanut Suomen luottolaitossektorin kriisinsietokykyä. Arvioimme tehtyjen päätösten vaikutuksia ja mahdollista tarvetta lisätoimille. Jatkossa erityisesti kotitalouksien luotonhoitokyvyn huomioivia välineitä on tarve kehittää, jotta riskeihin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammalla tavalla, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Finanssivalvonnan johtokunta on kuluvan vuoden aikana päättänyt useista makrovakaustoimista. Maaliskuussa se päätti kiristää muiden kuin ensiasunnonostajien enimmäisluototussuhdetta viidellä (5) prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Ensiasunnonostajien osalta lainakatto pidettiin ennallaan 95 prosentissa. Kesäkuussa johtokunta päätti asettaa kaikille suomalaisille luottolaitoksille järjestelmäriskipuskurin ja suuremmille luottolaitoksille luottolaitoskohtaiset lisäpääomavaatimukset. Lisäksi vuoden 2018 alussa tuli voimaan vuoden 2017 puolella tehty päätös asuntolainojen 15 % riskipainolattiasta.

– Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus yhdistettynä historiallisen mataliin korkoihin korostaa lainanhakijoille tehtävän asianmukaisen maksuvara-arvioinnin tärkeyttä. Uusien asuntolainojen yleisimmät laina-ajat ovat 20 ja 25 vuotta. Sinä aikana taloudessa ehditään kokea niin myötä- kuin vastoinkäymisiä, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen muistuttaa.

Ruotsin Finansinspektionen lähetti 1.11.2018 Finanssivalvonnalle pyynnön hyväksyä asettamansa asuntoluottojen riskipainojen 25 prosentin alaraja sovellettavaksi 31.12.2018 alkaen niihin suomalaisiin luottolaitoksiin, joiden Ruotsissa myönnettyjen asuntolainojen määrä ylittää SEK 5 mrd. Finanssivalvonnan johtokunta hyväksyi pyynnön kokouksessaan 20.12.2018.

Lisätietoja antaa

  • Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
  • Anneli Tuominen, Finanssivalvonnan johtaja

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin (09) 183 5030, klo 9–17.

Liitteet