Lehdistötiedote 13.12.2019

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto ja luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton edelleen 85 prosentissa muille kuin ensiasunnonostajille kotitalouksen velkaantumiseen liittyvien riskien hillitsemiseksi. Johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille, sillä luottokannan kehityksessä ei ole merkkejä ylikuumentumisesta.

- Vaikka suhdanneluonteiset ja rakenteelliset riskit Suomen rahoitusvakaudelle eivät ole juuri muuttuneet, Suomessakin on syytä varautua luotonantoon ja asuntomarkkinoihin liittyvien järjestelmäriskien mahdolliseen kasvuun jatkossa. Samalla on perusteltua arvioida uusien makrovakausvälineiden tarpeellisuutta, valtiovarainministeriön asettaman työryhmän esitysten mukaisesti, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen painottaa.

Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta

Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Kuluttajien luottamus sekä odotukset työllisyystilanteesta ovat heikentyneet, ja samalla euroalueen edelleen hauras taloustilanne sekä maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, Brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talousnäkymiä.

Luottokannan kehityksessä ei ole merkkejä sellaisesta ylikuumenemisesta, joka puoltaisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista pankeille ja muille luottolaitoksille. Vaatimuksen asettamisen lähtökohtana käytettävän riskimittarin - luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeaman - tuorein arvo on -10,2 prosenttiyksikköä, mikä antaa lisäpääomavaatimukselle ohjearvon 0,0 %.

Muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa

Suomen rahoitusjärjestelmän pidempiaikaiset rakenteelliset haavoittuvuudet ovat pysyneet suurina. Kotitalouksien velkaantuneisuutta kasvattavat edelleen uudisasuntojen taloyhtiölainat sekä kulutusluotot. Asuntoluotonanto ja vanhojen asuntojen kauppa piristyivät kesällä 2019. Asuntolainojen korkomarginaalit ovat kaventuneet, ja hyvin pitkät asuntolainat yleistyneet.

Rakentaminen on vähentynyt, mikä on hidastanut asuntoyhteisölainojen kannan kasvua. Vaikka velkaantuneisuuden kasvu on viime aikoina ollut aiempaa hitaampaa, kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin on edelleen lähellä ennätystasoa ja oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 128 %. Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvien järjestelmäriskien hillitsemiseksi on edelleen perusteltua säilyttää enimmäisluototussuhde muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta 85 prosentin suuruisena Finanssivalvonnan johtokunnan aiemman päätöksen mukaisesti.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruudesta. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Liitteet