Makrovakauspäätös: Epävarmat talousnäkymät jatkuvat, asuntolainakatto sekä pankkien lisäpääomavaatimukset säilytetään ennallaan
Suomessa asuntomarkkinat ja -luotonanto ovat toipuneet kevään pudotuksesta, mutta reaalitalouden näkymät ovat edelleen epävarmat pandemiatilanteen vuoksi. Tässä tilanteessa Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan eikä aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille.Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton sen lakimääräiselle perustasolle. Perustasolla asuntolainan ja laskennassa hyväksyttävien vakuuksien suhde on enintään 90 % muille kuin ensiasunnon ostajille ja 95 % ensiasunnon hankintaa varten.
Talouden ja asuntomarkkinoiden suhdannenäkymissä ei ole kesäkuun päätöksen jälkeen tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi olisi perusteltua poiketa lainakaton perustasoista.
Nykyisessä poikkeuksellisessa ja hyvin epävarmassa tilanteessa lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on ensiarvoisen tärkeää. Lainanantajien on perusteltua noudattaa pidättyväisyyttä lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurten ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien luottojen myöntämisessä.
- Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi edelleen heinä-syyskuussa. Myös uusien asuntolainojen pitkät takaisinmaksuajat ovat edelleen yleistyneet, mikä kasvattaa velan määrää ja on siksi pitkällä aikavälillä riski vakaudelle, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.
Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta
Luottokannan kasvu etenkin yrityssektorilla oli nopeaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvua tukivat pankkien myöntämät lyhennysvapaat sekä yrityksille suunnatut tukitoimet. Pandemian ja talouden kehitykseen liittyvän epävarmuuden arvioidaan kuitenkin heikentävän yritysluottojen kysyntää loppuvuonna.
Luottomarkkinoiden suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä nollatasolla. Ensisijaisena riskimittarina käytettävä luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeama on pysynyt negatiivisena eivätkä täydentävät riskimittarit viittaa luotonannon ylikuumenemiseen.
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.
Katso alla listatut liitteet tästä linkistä
- Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Makrovakausraportti 2/2020