Makrovakauspäätös: Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajaksi - myös luottolaitosten pääomavaatimuksia tarkennettiin

Finanssivalvonnan johtokunta suosittelee, että asuntolainoja myönnetään jatkossa pääsääntöisesti lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista. Muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Lisäksi merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia tarkistetaan. Mm. Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi luottolaitoksille ei aseteta järjestelmäriskipuskuria, mutta vaatimuksen korottamista arvioidaan uudelleen heti tilanteen salliessa.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 27.6. suosituksesta, jonka mukaan asuntolainanottajien kaikkien lainanhoitokulujen tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % lainanhakijan nettotuloista. Kyseessä on ns. kuormitettu lainanhoitorasitus, jonka laskennassa otetaan huomioon hakijan kaikkien luottojen hoitokulut. Lisäksi laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 % lukuun ottamatta pitkäaikaisesti korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia luottoja. Suositus tulee voimaan 1.1.2023.

- Suositus lainanhoitorasituksen ylärajaksi täsmentää aiempia kehotuksia pidättyväisyyteen pitkien ja suurten lainojen myöntämisessä. Kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus ja sen kasvu ovat rakenteellinen riski, jota näköpiirissä oleva yleinen korkotason nousu osaltaan korostaa. Täsmennetyllä suosituksella vastataan myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksiin, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Finanssivalvonnan johtokunta on aiemmin toistuvasti suositellut, että lainanantajat noudattavat pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, jotka ovat lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suuria ja enimmäistakaisimaksuajaltaan tavanomaista pidempiä. Suosituksilla on pyritty ehkäisemään kotitalouksien velkaantuneisuuden liiallista kasvua tuloihin nähden ja noudattamaan Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) suositusta (2019/8), jonka osana Suomen viranomaisia kehotetaan lainanottajiin kohdistuviin ei-sitoviin toimenpiteisiin velkaantuneisuuden rajoittamiseksi.

ESRB:n julkaisemassa väliarviossa Finanssivalvonnan aiemman suosituksen on arvioitu olevan vain osittain ESRB:n suosituksen mukainen. Myös kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu on jatkunut aiemmista suosituksista huolimatta.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti edelleen pidentää 1.10.2021 voimaan tulleen kiristetyn lainakaton eli asuntolainojen enimmäisluototussuhteen voimassaoloaikaa. Siten muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy yhä 85 prosentissa.

Nordean ja OP Ryhmän pääomavaatimuksia tarkennetaan

Finanssivalvonnan johtokunta on lain edellyttämällä tavalla tunnistanut Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja asettanut näille lisäpääomavaatimukset. Nordean pääomavaatimus nousee 2,5 prosenttiin (aiemmin 2,0 %) ja OP Ryhmän 1,5 prosenttiin (aiemmin 1,0 %). Kuntarahoitus Oyj:n pääomavaatimus säilyy 0,5 prosentissa. Päätös tulee voimaan 1.1.2023. O-SII-laitosten tunnistaminen ja niiden lisäpääomavaatimusten asettaminen perustuu luottolaitosten systeemiseen merkittävyyteen, jota arvioidaan ensisijaisesti Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeiden mukaisella pisteytyksellä.

Suomen pankkisektorin rakenteelliset järjestelmäriskit ja haavoittuvuudet ovat merkittävät ja antavat perusteet keväällä 2020 koronapandemian vuoksi poistetun järjestelmäriskipuskurin asettamiseen jälleen positiiviselle tasolle. Mm. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on edelleen heikentänyt Suomen ja Euroopan talouden näkymiä ja lisännyt pankkijärjestelmän toimintakykyä koskevaa epävarmuutta ja luottotappioiden riskiä siinä määrin, että järjestelmäriskipuskuria ei toistaiseksi päätetty soveltaa suomalaisiin luottolaitoksiin. Vaatimusta kuitenkin arvioidaan uudelleen, ja se pyritään asettamaan heti tilanteen salliessa riskien ja haavoittuvuuksien edellyttämälle tasolle.

Pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ensisijaisen riskimittarin eli yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeaman arvo on edelleen hyvin alhaisella tasolla. Ensisijaisen ja täydentävien riskimittareiden sekä muiden tietojen perusteella ei ole nähtävissä sellaisia merkkejä luottomarkkinoiden muutoksista, jotka edellyttäisivät muuttuvan lisäpääomavaatimuksen korottamista.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi (pdf)
Finanssivalvonnan johtokunnan makrovakausstrategia (pdf
Makrovakausraportti 1/2022

Tietoja julkaisijasta Finanssivalvonta

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.