Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva pääomavaatimus säilyvät ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 28.6.2023 säilyttää lainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan 85 prosentissa. Pankeille asetettava muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy perustasollaan. Lisäksi johtokunta hyväksyi Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen sovellettavaksi osittain saamisiin, joita suomalaisilla luottolaitoksilla on Norjassa.

Rahoitusolojen kiristyminen vaimentaa niin euroalueen kuin maailmantaloudenkin kasvua tänä ja ensi vuonna. Vähitellen globaali kasvu vahvistuu, kun rahapolitiikan kiristyminen hidastaa inflaatiota. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus sumentaa rahoitusvakauden näkymiä. Suomen talous vajosi viime vuoden toisella puoliskolla taantumaan nopean inflaation, heikentyneen ostovoiman ja kiristyneiden rahoitusolojen vuoksi. Suomen Pankin kesäkuussa julkaistun ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 % edellisestä vuodesta, koska hintojen ja korkojen nousu sekä heikko vientikysyntä painavat kasvua laaja-alaisesti. Taantuman odotetaan kuitenkin jäävän lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Vuodelle 2024 ennustetaan hidasta 0,9 prosentin kasvua.

Asuntomarkkinoiden kehitys on viime kuukausina ollut vaimeaa korkojen, elinkustannusten nousun ja muun inflaation seurauksena. Asuntokauppa ja asuntolainamarkkina hiljenivät vuoden 2023 alussa, mikä pienensi hieman kotitaloussektorin velkaantuneisuutta. Velkojen suhde tuloihin laski 129,9 prosenttiin, mutta oli edelleen historiallisen korkealla tasolla.

”Kotitalouksien velkaantuneisuus on selvästi suurempaa kuin esimerkiksi vuosina 2007–2008, jolloin korot viimeksi nousivat tuntuvasti. Rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit voivat kasvaa, jos velkaantuneet kotitaloudet supistavat voimakkaasti kulutusta tai lainanhoitovaikeudet lisääntyvät. Korkosuojaukset, säästöt ja mahdollisuus lainanhoitojoustoihin pienentävät kuitenkin välitöntä uhkaa rahoitusvakaudelle”, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Lainakatto, pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus sekä O-SII-vaatimukset ennallaan

Talouden ja asuntomarkkinoiden näkymiin liittyvän epävarmuuden vuoksi on tärkeää ehkäistä kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvien haavoittuvuuksien kasvua ja varmistaa uusien lainanottajien riskinkestävyys. Tämän vuoksi Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen uusien asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen eli lainakaton toistaiseksi ennallaan 85 prosentissa. Finanssivalvonta jatkaa enimmäisluototussuhteen vaikutusten analyysin kehittämistä enimmäisluototussuhdetta koskevan päätöksenteon tueksi.

Finanssisykli on heikentynyt edelleen. Ensisijainen riskimittari eli luottojen ja bruttokansantuotteen välisen suhteen trendipoikkeama on pysynyt selvästi negatiivisena. Kotitalouslainojen ja koko yksityisen sektorin suppean luottokannan kehitys suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen on ollut vaimeaa. Rahoitussektorin stressi-indeksi kohosi maaliskuussa rahamarkkinoiden turbulenssin ja pankkiosakkeiden laskun vuoksi, mutta indeksi on sittemmin jälleen laskenut. Näin ollen ei ole perusteita pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kasvattamiseksi.

Finanssivalvonta on tarkistanut muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia (O-SII) koskevat, Finanssivalvonnan johtokunnan 27.6.2022 asettamat lisäpääomavaatimukset. Tarkistuksessa ei ole ilmennyt perusteita muuttaa kyseisiä pääomavaatimuksia.

Norjan viranomaisen asettama järjestelmäriskipuskurivaatimus sovellettavaksi osittain

Norjan makrovakausviranomainen (Finansdepartementet) ilmoitti joulukuussa 2022 Suomen ja muiden ETA-maiden viranomaisille pankeille asettamastaan järjestelmäriskipuskurivaatimuksesta ja pyysi vaatimuksen hyväksymistä sovellettavaksi ETA-maissa rekisteröityihin ja Norjassa toimiviin pankkeihin. Vaatimuksella vahvistetaan Norjan pankkisektorin sietokykyä riskeille. Finanssivalvonnan johtokunta hyväksyi kokouksessaan vaatimuksen sovellettavaksi osittain suomalaisiin pankkeihin rakenteellisten pääomapuskurivaatimusten kattamien riskien osittaisten päällekkäisyyksien takia.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII-puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Finanssivalvonnan johtajan 21.6.2023 päivätty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
Liite Finanssivalvonnan johtokunnan 28.6.2023 tekemään päätökseen: Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi
Makrovakausraportti 1/2023