Makrovakauspäätös: Luottolaitoksille asetetaan järjestelmäriskipuskurivaatimus, lainakatto säilytetään aiemmalla tasollaan

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt aiemman suunnitelman mukaisesti asettaa luottolaitoksille 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen 29.3.2023 pitämässään kokouksessa. Pääomavaatimusten kasvattaminen vahvistaa suomalaisen luottolaitossektorin riskinkantokykyä. Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva päätös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Johtokunta päätti säilyttää lainakaton, eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan sekä pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan.

Nopea inflaatio, kiristyneet rahoitusolot, kuluttajien ja yritysten tavanomaista heikompi luottamus sekä epävarmuus painavat maailmantalouden näkymiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä sen vaikutukset energiamarkkinoihin heikentävät talouskasvua etenkin Euroopassa. Sodan ja energiakriisin vaikutukset näkyvät myös kotimaassa. Suomen Pankki ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan 0,2 % kuluvana vuonna. Taantuman odotetaan kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi.

Vuoden 2022 joulukuussa tehdyn makrovakauspäätöksen yhteydessä Finanssivalvonnan johtokunta kertoi valmistautuvansa päättämään järjestelmäriskipuskurin asettamisesta pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen luottolaitossektorin rakenteelliset haavoittuvuudet ovat vähintään samansuuruiset kuin vuonna 2020 ennen pandemiaa, jolloin järjestelmäriskipuskurivaatimusta edellisen kerran sovellettiin. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) antoi syyskuussa 2022 yleisen varoituksen rahoitusjärjestelmän riskeistä EU:ssa ja korosti tarvetta ylläpitää ja vahvistaa yksittäisten jäsenmaiden rahoitusjärjestelmien riskinkantokykyä.

’’Vahvan vakavaraisuuden ansiosta Suomen luottolaitossektorin riskinkantokyky on hyvä. Sektorin rakenteelliset haavoittuvuudet edellyttävät kuitenkin erityisen hyvää pääomitusta. Sen vuoksi on perusteltua palauttaa pääomavaatimukset suunnilleen koronapandemiaa edeltävälle tasolle aiemman suunnitelman mukaisesti’’, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ei arvioida heikentävän merkittävästi suomalaisten luottolaitosten luotonmyöntökykyä ennustetussa talouskehityksessä. Finanssivalvonta seuraa pankkien tilaa ja luotonantokykyä ja päivittää vaikutusarvioitaan, jos talouden tai luotonannon kehitys poikkeaa huomattavasti odotuksista. Järjestelmäriskipuskuripäätöstä voidaan muuttaa, jos saadun tiedon valossa vaatimus lisäisi luotonannon supistumisen riskiä merkittävästi.

Lainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan

Asuntokauppa on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Velkaantumisen riskit ovat jo osin toteutuneet ja toteutumassa, kun euriborsidonnaisten uusien lainojen korot ja vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korot ovat nousseet. Korkosuojaukset, kotitalouksien säästöt ja mahdollisuus lainanhoitojoustoihin pienentävät osaltaan välitöntä vakausuhkaa.

Ennustetussa toimintaympäristössä kotitalouksien lainanhoitokyvyn odotetaan heikentyvän mutta pysyvän pääosin hyvänä. Koska kotitalouksien velkamäärä suhteessa tuloihin on säilynyt korkeana, on tärkeää pyrkiä siihen, että asuntolainanottajilla on riittävä taloudellinen kestokyky lainanhoitorasituksen ja muiden elinkustannusten kasvun ja asuntojen vakuusarvojen laskun varalle.

On syytä ottaa huomioon myös talouden ja etenkin asuntomarkkinoiden näkymiin liittyvät epävarmuudet. Toteutuessaan talouden alasuuntaiset riskit synkentäisivät asuntomarkkinoiden näkymiä edelleen ja heikentäisivät erityisesti voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskykyä.

Näistä syistä johtokunta on päättänyt säilyttää edelleen muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen uusien asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen kiristetyllä tasollaan 85 prosentissa.

Pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perusteena käytettävä riskimittaristo ja sitä täydentävät indikaattorit eivät viittaa rahoitussuhdanteen ylikuumenemiseen Suomessa. Siten muuttuva lisäpääomavaatimus säilytetään perustasollaan 0 prosentissa.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö

Liite Finanssivalvonnan johtokunnan 29.3.2023 tekemään päätökseen: Järjestelmäriskipuskurivaatimuksen määräämisen perusteet, perusteita koskevien mittareiden arvot sekä päätöksestä annettavat tiedot (pdf)

Tietoja julkaisijasta Finanssivalvonta

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.