Lehdistötiedote 27.6.2024
Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto sekä pankkien lisäpääomavaatimukset säilyvät ennallaan
Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää lainakaton perustasolla (95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa). Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nollatasolla. Myös rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimukset pysyvät ennallaan.
Maailmantaloudessa on kevään kuluessa nähty orastavaa piristymistä. Yhdysvaltojen talouden kasvu on jatkunut. Euroalueen suhdanne on edelleen melko vaisu, myös inflaatio on hidastunut. Suomen talouden suhdannenäkymät ovat yhä heikot. Suomen Pankin kesäkuun ennusteen mukaan Suomen talous on taantumassa ja BKT supistuu tänä vuonna kokonaisuutena 0,5 % viime vuoteen verrattuna. Talouden odotetaan alkavan toipua taantumasta vähitellen vuoden 2024 loppupuoliskolla.
Asuntolainakatto säilyy lakisääteisellä perustasollaan
Asuntomarkkinoilla ei näy merkkejä asuntojen ja asuntolainojen kysynnän selvästä piristymisestä lähiaikoina. Kuluttajien luottamus talouteen pysyi toukokuussa heikkona, ja kuluttajat pitivät ajankohtaa huonona lainanottoon. Korkotason odotettu vähittäinen lasku ja kotitalouksien ostovoiman kasvu tukevat asuntokaupan ja lainanoton maltillista elpymistä vuoden 2024 edetessä.
Finanssivalvonnan johtokunta päätti joulukuussa 2023 palauttaa muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan lainakaton eli enimmäisluototussuhteen 90 prosentin perustasolle, ja nyt kesäkuussa 2024 johtokunta päätti säilyttää lainakaton tällä tasolla. Myös ensiasunnon ostamiseen tarkoitetuissa lainoissa lainakatto säilyy perustasolla 95 prosentissa. Ensiasuntolainan määrä saa näin olla enintään 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen määrä enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä.
Finanssivalvonnan suositus asuntolainanhakijan kuormitetusta enimmäislainanhoitorasituksesta astui voimaan vuoden 2023 alussa. Suosituksen mukaan lainanhoitoon saisi kulua enintään 60 prosenttia kotitalouden nettotuloista tilanteessa, jossa lainakorot nousisivat 6 prosenttiin. Finanssivalvonta on nyt selvittänyt, miten luottolaitokset ovat noudattaneet suositusta.
– Lainanhoitomenoiltaan suurten lainojen osuudet laskivat selvästi vuonna 2023, jolloin suositus astui voimaan. Tehdyn selvityksen mukaan luottolaitokset ovat myös kokonaisuudessaan noudattaneet antamaamme maksuvarasuositusta hyvin, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.
Pankkien lisäpääomavaatimukset ennallaan
Yksityisen sektorin velkaantumista ja luottokannan kehitystä kuvaavat mittarit näyttävät finanssisyklin olevan edelleen heikko. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ensisijainen riskimittari (yksityisen sektorin luottokannan ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeama) kääntyi vuoden 2024 maaliskuun lopussa hienoiseen kasvuun, mutta oli yhä selvästi negatiivinen (-15,7 prosenttiyksikköä). Koska täydentävät riskimittarit eivät myöskään anna viitteitä kokonaisluotonantoon liittyvien vakausuhkien merkittävästä kasvusta, johtokunta päätti pitää muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan (0,0 prosenttia).
Lisäksi Finanssivalvonta on tarkistanut muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskevat, 27.6.2022 asetetut, lisäpääomavaatimukset lain edellyttämällä tavalla. Tarkistuksessa ei ole ilmennyt perusteita muuttaa kyseisiä pääomavaatimuksia, joten vaatimukset säilyvät ennallaan:
- Nordea Bank Abp 2,5 %
- OP Ryhmä 1,5 %
- Kuntarahoitus Oyj 0,5 %
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.
Lisätietoja antaa
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Katso alla listatut liitteet tästä linkistä
- Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Johtokunnan päätös muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskevasta lisäpääomavaatimuksesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskevasta lisäpääomavaatimuksesta (pdf)
- Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Lausunnot johtajan esityksestä muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskevasta lisäpääomavaatimuksesta (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) määrittämiseksi ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi
- Makrovakausraportti 1/2024
Yhteyshenkilöt
- Mediapäivystys, 09 183 5030
Tietoja julkaisijasta Finanssivalvonta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.