Finanssivalvonta on kiinnittänyt kaupankävijöiden huomiota näennäiskauppoihin ja käsitellyt aihetta muun muassa Markkinat-tiedotteessa 1/2023¹, jonka jälkeen Finanssivalvonta on kartoittanut sijoituspalvelun tarjoajien käytäntöjä näennäiskauppojen valvonnassa. Kartoituksen pohjalta tässä artikkelissa käydään läpi sijoituspalvelun tarjoajien hyviä käytäntöjä näennäiskauppojen ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään kaupankäynnin erityistilanteita. 

Näennäiskaupalla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kaupankävijä käy kauppaa itsensä kanssa kauppapaikalla, kuten Helsingin pörssissä. Tällöin kaupankävijän antamat osto- ja myyntitoimeksiannot toteutuvat kauppapaikalla keskenään kaupaksi joko kokonaan tai osittain. Näennäiskauppana voidaan pitää myös kauppaa, jossa yksi osapuoli tai useampi salaa yhteistyössä toimiva osapuoli antaa samanaikaisesti tai lyhyin väliajoin osto- ja myyntitoimeksiannot, joissa hinta ja määrä ovat lähes samat (improper matched orders).²

Markkinoiden manipuloinnilla tarkoitetaan muun muassa kauppoja ja toimeksiantoja, jotka antavat tai todennäköisesti antavat vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja markkinoille rahoitusvälineen kysynnästä, tarjonnasta tai hinnasta³. Näennäiskauppa lisää keinotekoisesti rahoitusvälineen kaupankäyntivolyymiä kauppapaikalla luoden harhaanjohtavaa kuvaa kysynnästä ja tarjonnasta, mikä korostuu erityisesti vähän vaihdetuilla rahoitusvälineillä. Näennäiskauppa saattaa myös vaikuttaa rahoitusvälineen hintaan, mutta hintamuutos ei ole edellytys markkinoiden manipuloinnin tunnusmerkistön täyttymiselle.

Finanssivalvonta voi määrätä näennäiskaupoista hallinnollisen seuraamusmaksun tai tehdä tutkintapyynnön poliisille. Markkinoiden manipulointi on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa.

Finanssivalvonta on kartoittanut sijoituspalvelun tarjoajien käytäntöjä näennäiskauppojen valvonnassa

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) 596/2014 (MAR) 16 artiklan mukaan kaikkien henkilöiden, jotka ammattinsa puolesta järjestävät tai toteuttavat liiketoimia, on otettava käyttöön tehokkaat järjestelyt, järjestelmät ja menettelyt epäilyttävien toimeksiantojen ja liiketoimien havaitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi ja ylläpidettävä näitä järjestelyitä, järjestelmiä ja menettelyitä.

Finanssivalvonta on kartoittanut valikoitujen sijoituspalveluntarjoajien käytäntöjä siitä, miten ne ovat järjestäneet näennäiskauppojen valvonnan. Kartoituksen perusteella Finanssivalvonta suosittaa jäljempänä esitettyjä käytäntöjä sijoituspalvelun tarjoajille näennäiskauppojen ennaltaehkäisyyn. On kaikkien markkinatoimijoiden etu, että näennäiskauppojen tekeminen ehkäistään ennalta mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Jäljempänä esitetyt käytännöt palvelevat myös sijoituspalvelun tarjoajan asiakkaiden etua vähentäen asiakkaiden riskiä joutua epäillyksi markkinoiden manipuloinnista.

Näennäiskauppoja voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti automatisoiduilla estomekanismeilla

Tehdyn kartoituksen perusteella useilla sijoituspalvelun tarjoajilla on käytössään automatisoituja estomekanismeja, jotka vähentävät riskiä siitä, että asiakkaan antamista toimeksiannoista toteutuu kauppa, jossa hän olisi sekä ostaja että myyjä. Finanssivalvonta pitää yleisesti ottaen automatisoituja näennäiskauppojen estomekanismeja hyvänä käytäntönä.

Yksi tehokkaimmista tavoista ennaltaehkäistä näennäiskauppoja on ottaa käyttöön automatisoitu estomekanismi, joka estää asiakasta antamasta toimeksiantoa, joka johtaisi kauppaan hänen saman välittäjän kautta antamansa vastakkaissuuntaisen toimeksiannon kanssa (ns. hard block). Osalla sijoituspalvelun tarjoajista on käytössään toiminnallisuus, joka varoittaa asiakasta siitä, että hänen antamansa toimeksianto saattaa johtaa kauppaan hänen aiemman vastakkaissuuntaisen toimeksiantonsa kanssa. Tällainen toiminnallisuus (ns. soft block) ei kuitenkaan estä toimeksiantoa, eikä se siten ole yhtä tehokas näennäiskaupan ennaltaehkäisyssä.

Näennäiskaupalla tarkoitetaan myös tilannetta, jossa sama henkilö on toteutuneessa kaupassa sijoituspäätöksen tekijänä sekä osto- että myyntipuolella. Siten esimerkiksi tilanteet, joissa henkilö tekee sijoituspäätöksen kaupassa sekä itsensä että myös sijoitusyhtiönsä tai perheenjäsenensä puolesta valtakirjalla, voivat lähtökohtaisesti olla näennäiskauppoja. Näennäiskauppojen ennaltaehkäisevyyttä voi pyrkiä parantamaan ottamalla huomioon kaupankäyntipalvelun estotoiminnallisuudessa edunsaajan lisäksi myös toimeksiannon sijoituspäätöksen tekijän.

Muita keskeisiä näennäiskauppojen ennaltaehkäisyä ja valvontaa tehostavia tekijöitä

Toimeksiantoja vastaanottavan, välittävän ja toteuttavan henkilöstön asiantuntemus on keskeisessä asemassa markkinoiden manipuloinnin valvonnan tehokkuuden ja kattavuuden varmistamisessa sääntelyn edellyttämällä tavalla. Asiantuntemuksen ylläpitämistä tukee riittävä ja säännöllinen koulutus. Finanssivalvonta kiinnittää sijoituspalvelun tarjoajien huomiota siihen, että yhtiöiden sisäisessä ohjeistuksessa on mahdollisimman tarkasti ja selkeästi määritelty epäilyttävien liiketoimien ja toimeksiantojen havaitsemiseen ja ilmoittamiseen liittyvät sisäiset prosessit myös käytännön tasolla. Lisäksi sisäinen ohjeistus on syytä käydä säännöllisesti läpi ja päivittää tarvittaessa ajan tasalle.

Asiakkaiden ymmärryksen lisääminen markkinoiden manipulointiin liittyvistä säännöksistä ja kielloista auttaa osaltaan vähentämään riskiä sille, että he tekisivät kaupan, jota voidaan pitää näennäiskauppana tai muuna markkinoiden manipulointina. Kartoituksen perusteella sijoituspalvelun tarjoajat pyrkivätkin opastamaan asiakkaitaan ennaltaehkäisevästi esimerkiksi asiakkaille suunnatulla ohjeistuksella tai olemalla muuten yhteydessä asiakkaisiin. 

Mikäli sijoituspalvelun tarjoajan käytössä ei ole aiemmin kuvattuja automatisoituja estomekanismeja, korostuu entisestään sijoituspalvelun tarjoajan jälkikäteisen valvonnan kattavuus ja tehokkuus. Riittävän valvonnan tasosta voi pyrkiä varmistumaan esimerkiksi ottamalla käyttöön automatisoidun kaupankäynnin valvontajärjestelmän, joka tuottaa hälytyksiä mahdollisista näennäiskaupoista tai niiden yrityksestä. Valvontajärjestelmän hälytysten osalta valvonnan tasoa voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi ottamalla hälytyksissä huomioon edunsaajan lisäksi myös toimeksiannon sijoituspäätöksen tekijän.

Finanssivalvonta muistuttaa, että markkinoiden väärinkäytösasetuksen (MAR) 16 artiklan mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava viipymättä sellaisista toimeksiannoista ja liiketoimista, joissa voi olla kyse manipuloinnista tai sen yrityksestä⁴.

Kaupankäynnin erityistilanteita

Asiakas saattaa olla yhteydessä sijoituspalvelun tarjoajaan sellaisen kaupan toteuttamiseksi, jossa voi olla kyse näennäiskaupasta. Sijoituspalvelun tarjoajan tulee tällöin selventää asiakkaalle, että haluttu toimeksianto tai toimeksiannot tulee toteuttaa siten, että markkinoiden väärinkäyttöasetuksen markkinoiden manipuloinnin kieltoa tai muuta sääntelyä ei rikota. Näennäiskaupan tekeminen on kiellettyä, vaikka kaupan taustalla ei olisi tarkoitus vaikuttaa markkinoihin.

Finanssivalvonta korostaa, että kauppapaikalle, kuten Helsingin pörssiin, raportoitava kauppapaikan sääntöjen mukainen sopimuskauppa (ns. blokkikauppa), jossa sama henkilö on sijoituspäätöksen tekijänä sekä osto- että myyntipuolella, voi lähtökohtaisesti olla näennäiskauppa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos henkilö tekee sijoituspäätöksen kaupassa sekä itsensä että myös sijoitusyhtiönsä tai perheenjäsenensä puolesta valtakirjalla. Näin ollen sijoituspalvelun tarjoajan ei tule toteuttaa asiakkaan toimeksiantoja kauppapaikalle raportoitavana sopimuskauppana, jos sen käytettävissä olevien tietojen mukaan asiakas olisi kaupassa sijoituspäätöksen tekijänä sekä osto- että myyntipuolella. Mikäli sopimuskaupan sijaan asiakkaan toimeksiantoja toteutetaan kauppapaikalla tarjouskirjassa muiden markkinaosapuolten kanssa, tulee puolestaan huolehtia siitä, että tarjouskirjassa ei ilmene sellaisia kurssimuutoksia, joita voitaisiin pitää harhaanjohtavina ja sitä kautta mahdollisena markkinoiden manipulointina.

Näennäiskauppana voidaan pitää myös kauppaa, jossa kaupan sijoituspäätöksen tekijöinä raportoidaan teknisesti eri tahot, mutta tosiasiallisesti sijoituspäätöksen kaupan molemmilla puolilla tekee sama henkilö.

Finanssivalvonta muistuttaa, että kaupankävijän on hyvä olla ensisijaisesti yhteydessä omaan arvopaperivälittäjäänsä, mikäli kaupankävijällä on kysymyksiä tai epäselvyyttä kaupankäyntiin liittyen.

Lisätietoja antavat

• Juha Manu, vanhempi valvoja, juha.manu(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183 5323
• Hermanni Teräväinen, vanhempi valvoja, hermanni.teravainen(at)finanssivalvonta.fi tai puhelin 09 183  5346

¹ Näennäiskaupat kiellettynä markkinoiden manipulointina - Markkinat-tiedote 1/2023 – 25.5.2023 - www.finanssivalvonta.fi.
² Komission delegoitu asetus (EU) 2016/522 Liite II 1 jakso 3. a) ja c).
³ Markkinoiden manipulointi on määritelty markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU N:o 596/2014) 12 artiklassa ja kielletty asetuksen 15 artiklassa. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 liitteessä II täsmennetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen liitteen I markkinoiden manipuloinnin indikaattoreita.
⁴ Markkinoiden väärinkäytön estämistä ja havaitsemista koskeva ilmoitusvelvollisuus - Liikkeeseenlaskijat ja sijoittajat - www.finanssivalvonta.fi.