Valvottavatiedote 12.8.2013 – 60/2013

Selvitys indeksilainojen ja muiden strukturoitujen joukkovelkakirjalainojen markkinointimateriaalista

Finanssivalvonta teki keväällä 2013 uusiin strukturoituja sijoitustuotteita tarjoaviin toimijoihin kohdistuvan selvityksen indeksilainojen ja muiden strukturoitujen joukkovelkakirjalainojen markkinointimateriaalista. Selvityksen perusteella osalla toimijoista havaittiin olevan jonkin verran parannettavaa esimerkiksi riskikuvauksissa ja tuottoesimerkkien laatimisessa. Osalla toimijoista oli myös puutteita esitteiden ja lainakohtaisten ehtojen nimeämisessä sekä saatavilla pidossa.

Alla on esitetty selvityksen havaintoihin perustuvia Finanssivalvonnan näkemyksiä.

Pääomaturva-termin käyttäminen

Pääomaturvattujen tuotteiden markkinointimateriaalissa tulisi kuvata, mitä pääomaturvalla tarkoitetaan. Kuvauksen tulisi sisältää myös maininta, että pääomaturva on voimassa vain lainan eräpäivänä ja että se ei kata mahdollista ylikurssia ja merkintäpalkkiota. Osalla yhtiöistä markkinointimateriaalista puuttui maininta, että pääomaturva ei kata merkintäpalkkioita.

Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvän riskin kuvaaminen

Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan markkinointimateriaalin selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvästä riskistä tulisi johdonmukaisesti käyttää samaa termiä kaikkialla markkinointimateriaalissa. Finanssivalvonta pitää suositeltavana käyttää riskistä yleisesti käytettyjä termejä "liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvä riski" ja "liikkeeseenlaskijariski".

Liikkeeseenlaskijariskiä tulisi kuvata markkinointiesitteissä esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvällä riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että liikkeeseenlaskija tulee maksukyvyttömäksi eikä pysty vastaamaan sitoumuksistaan. Sijoittaja voi liikkeeseenlaskijan mahdollisen maksukyvyttömyyden takia menettää sijoittamansa pääoman sekä mahdollisen tuoton kokonaan tai osittain." Mikäli liikkeeseenlaskulla on takaaja, tulisi myös takaajan maksukykyyn liittyvää riskiä käsitellä samassa yhteydessä.

Riskien selkeä ja ymmärrettävä esittäminen

Tuotteiden ominaisuuksia ja riskejä tulee esitellä mahdollisimman tasapuolisesti. Erityisesti tuotteissa, joissa sijoitettu pääoma voidaan menettää kokonaan tai osittain kohde-etuuden arvonkehityksen perusteella, tulee tämä riski tuoda selkeästi esille.

Tuottoesimerkit

Tuottoesimerkeissä tulisi huomioida sijoittajilta perittävät kulut ja mahdollinen ylikurssi, jotta tuottoesimerkit eivät antaisi liian positiivista kuvaa tuoton muodostumisesta. Tuotto tulisi lisäksi ilmoittaa aina vuotuisena tuottona. Osassa markkinointimateriaalia ei tuottoesimerkkien laskelmissa ole otettu huomioon merkintäpalkkiota.

Kohde-etuuden historiallinen kehitys

Kohde-etuuden historiallisen kehityksen kuvauksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että vertailuajankohdat ja vertailussa käytetyt instrumentit valitaan johdonmukaisesti ja että valinta on perusteltavissa.

Strukturointikustannukset

Useassa markkinointiesitteessä strukturointikustannuksista käytettiin nimitystä järjestelykustannus tai -palkkio. Finanssivalvonta pitää suositeltavana, että näistä kustannuksista käytettäisiin selkeyden vuoksi Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n suosituksessa käytettyä termiä "strukturointikustannus".

Esitteeseen ja lainakohtaisiin ehtoihin viittaaminen

Markkinointimateriaalissa on viitattava esitteeseen ja mainittava paikka, josta esite on saatavilla. Koska liikkeeseenlaskijoilla voi olla samanaikaisesti useita erityyppisiä ohjelmaesitteitä ja useita lainakohtaisia ehtoja, Finanssivalvonta korostaa, että markkinointimateriaalissa ohjelmaesitteiden ja lainakohtaisten ehtojen nimet tulisi ilmoittaa riittävän yksilöidysti, jotta nämä ovat helposti sijoittajan löydettävissä. Usean toimijan markkinointimateriaalissa esitettä ja lainakohtaisia ehtoja ei ole yksilöity millään tavalla.

Markkinointiesitteiden nimeäminen

Useassa markkinointiesitteessä käytettiin termiä "esite", kun tarkoitettiin markkinointiesitettä. Markkinointiesitteistä ei tulisi käyttää sellaisia termejä, että ne ovat sekoitettavissa virallisesti hyväksyttyihin esitteisiin.

Esitteiden ja ehtojen saatavillapito

Esitteiden ja lainakohtaisten ehtojen tulee olla sijoittajien saatavilla markkinointimateriaalissa mainitussa paikassa. Osalla toimijoista esite ja ehdot eivät olleet saatavilla markkinointimateriaalissa ilmoitetulla internetsivulla.

Selvityksen kohderyhmä ja toteuttaminen

Finanssivalvonnan selvitys kohdistui Suomessa liikkeeseen laskettujen ja markkinoitujen indeksilainojen ja muiden strukturoitujen joukkovelkakirjalainojen markkinointimateriaaliin. Selvitys kohdennettiin uusiin valvottaviin ja valvottaviin, joiden markkinointimateriaalia Finanssivalvonta ei ollut aiemmin arvioinut. Määriteltyjen kriteerien pohjalta kuuden yhtiön markkinointimateriaali valikoitui tarkemman arvioinnin kohteeksi.

Selvityksellä Finanssivalvonta haluaa varmistaa, että sijoittajien käyttöön laadittu markkinointimateriaali on asianmukaista ja laadukasta ja että sijoittajien saatavilla pidetään arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettu esite.

Finanssivalvonta on lähettänyt arvioinnin kohteena olleille yhtiöille kirjeet yhtiökohtaisista havainnoista. Muita liikkeeseenlaskijoita ja markkinoijia Finanssivalvonta kehottaa varmistamaan, että markkinointiaineisto on asianmukaista ja että esitteet ja ehdot ovat selkeästi sijoittajien saatavilla.

Rahoitusvälineiden markkinointiin liittyvää lisätietoa on saatavissa Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista. Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointia koskevat määräykset ja ohjeet 15/2013 ovat tulleet voimaan 1.7.2013.

Lisätietoja antavat

  • markkinavalvoja Marianne Demecs, puhelin 010 831 5366 ja sähköposti marianne.demecs(at)finanssivalvonta.fi 
  • markkinavalvoja Merja Elo, puhelin 010 831 5225 ja sähköposti merja.elo(at)finanssivalvonta.fi