Negatiivisten korkojen veloittaminen kuluttaja-asiakkaiden talletuksista

Finanssivalvonnan mukaan välttämättömyyspalveluiksi luettavilta perusmaksutileiltä negatiivisen koron perimiseen tulisi suhtautua pidättyvästi. Lisäksi on otettava huomioon, että myös muiden voimassa olevien talletustilien koron muuttaminen negatiiviseksi voi olla asiakkaan kannalta olennainen heikennys sopimusehtoihin, mitä pankki ei voi yksipuolisella muutosilmoituksella tehdä.

Lainsäädäntö ei ota suoraan kantaa negatiivisiin talletuskorkoihin

Suomessa lainsäädäntö ei erityisesti kiellä negatiivisten korkojen perimistä kuluttaja-asiakkaiden talletuksista. Koska tilanteeseen ei ole suoraan soveltuvaa lainsäädäntöä, joudutaan negatiivisen talletuskoron sallittavuuden arvioinnissa turvautumaan tällä hetkellä sopimusoikeuden ja kuluttajansuojasääntelyn yleisiin periaatteisiin. Täydellinen oikeusvarmuus asiassa edellyttäisi tarkennuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. 

Nykytilan arvioinnissa huomioon otettavat seikat

Finanssivalvonta katsoo, että negatiivisen talletuskoron veloittamiseen kuluttaja-asiakkaalta liittyy ongelmia sekä perusmaksutilisopimusten näkökulmasta että voimassaolevien talletussopimusten muuttamisen osalta. Finanssivalvonta haluaa näkemyksellään kiinnittää huomiota seuraaviin kuluttajaa suojaaviin seikkoihin.

Perusmaksutili

Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus avata luottolaitoksessa perusmaksutili, josta veloitettavien maksujen tulee olla kohtuullisia. Perusmaksutilisääntelyn tavoitteena on turvata kaikille oikeus saada päivittäisasioiden hoitamiseen käytettävä talletustili, mitä voidaan pitää nyky-yhteiskunnassa välttämättömyyspalveluna.
 
Kun kyseessä on välttämättömyyspalvelu, tulee sopimusehtoja ja niiden muuttamista sekä hinnoitteluperiaatteiden kohtuullisuutta ja maksujen ennakoitavuutta arvioida tavanomaista tiukemmin kriteerein. Näistä syistä negatiivisen koron veloittamiseen perusmaksutililtä tulee suhtautua lähtökohtaisesti pidättyvästi.

Voimassa olevien talletussopimusten muuttaminen

Finanssivalvonnan käsityksen mukaan valtaosa voimassa olevien talletussopimusten ehdoista lähtee siitä, että talletuskorko on vähintään nolla. Sopimusehdoissa ei ole erityisesti varauduttu siihen tilanteeseen, että talletuskorko voisi olla negatiivinen.

Pankit ovat talletussopimuksissa tyypillisesti varanneet itselleen yksipuolisen muutosoikeuden sopimusehtojen muuttamiseen. Finanssivalvonta katsoo, että sopimusten yksipuolista muuttamista rajoittavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi sopimusoikeuden yleiset periaatteet, kuten kielto tehdä olennaisia sopimusehtomuutoksia. Osapuolten roolien muuttumista koronmaksuvelvollisuuden osalta voitaneen arvioida olennaisena sopimusmuutoksena ottaen erityisesti huomioon kuluttajan asema sopimusosapuolena.

Muita näkökohtia

Finanssivalvonta katsoo, että nykyisessä korkoympäristössä pankkien harkintavalta edellä mainittujen periaatteiden soveltamisessa on laajempi sijoituksiksi katsottavien suurten talletusten osalta. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei määrittele sitä, mikä olisi tällaisen suuren talletuksen alaraja. Joissakin EU-maissa tällaiseksi rajaksi on käytännössä muodostunut 100 000 euroa. 

Asian tausta

Yleinen korkotaso on laskenut viime vuosien aikana lähelle nollaa ja jopa sen alle muun muassa euroalueella ja eräissä muissa Euroopan maissa. Yhtäältä taustalla on finanssikriisi ja sen taittamiseksi laadittu epätavanomainen rahapolitiikka. Osaltaan matalien korkojen taustalla on kuitenkin myös rakenteellisia seikkoja, jotka ovat laskeneet yleistä korkotasoa. Loppukesän ja alkusyksyn aikana markkinaodotukset korkokehitykselle ovat laskeneet edelleen, kun sekä Euroopan keskuspankki että Yhdysvaltojen keskuspankki ovat keventäneet rahapolitiikkaansa. Samalla odotukset poikkeuksellisten matalien ja jopa negatiivisten korkojen ajanjaksosta ovat pidentyneet.

Yhtenä ns. epätavanomaisen rahapolitiikan keinona euroalueella on käytetty negatiivisia talletuskorkoja. Tällä hetkellä euroalueen pankit maksavat -0,5 % (p.a.) negatiivista korkoa keskuspankkitalletuksistaan (tietyin poikkeuksin). Tämän seurauksena euroalueen pankit veloittavat yritysten pankkitalletuksista varsin yleisesti negatiivisia korkoja. Joissakin euromaissa yksittäiset pankit veloittavat myös kotitalouksilta negatiivisia korkoja talletusten koon ylittäessä tietyn rajan, kuten 100 000 euroa.

Lisätietoja antaa

• Samu Kurri, osastopäällikkö, puhelin 09 183 5247 tai samu.kurri(at)finanssivalvonta.fi
• Sanna Atrila, johtava lakimies, puhelin 09 183 5552 tai sanna.atrila(at)finanssivalvonta.fi