Finanssivalvonnan johtokunta hyväksyy norjalaiset asunto- ja liikekiinteistöluottojen riskipainolattiat
Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 19.8.2021 hyväksyä Norjan makrovakausviranomaisen (Finansdepartementet) asettamat, norjalaisten asunto- ja liikekiinteistöluottojen keskimääräisten riskipainojen alarajat sovellettavaksi Suomessa rekisteröityihin luottolaitoksiin. Alaraja on 20 prosenttia norjalaisten asuntoluottojen ja 35 prosenttia norjalaisten liikekiinteistöluottojen osalta. Alarajoja sovelletaan 11.9.2021 alkaen sellaisiin luottoriskin sisäisiä malleja käyttäviin luottolaitoksiin, joiden norjalaisten asuntoluottojen määrä ylittää 32,3 mrd. Norjan kruunua ja liikekiinteistöluottojen määrä 7,6 mrd. Norjan kruunua.
Norjan makrovakausviranomaisena toimiva valtiovarainministeriö (Finansdepartementet) päätti joulukuussa 2020 asettaa EU:n vakavaraisuusasetuksen (575/2013) artiklan 458 nojalla alarajat norjalaisten asuntoluottojen (20 %) ja liikekiinteistöluottojen (35 %) keskimääräisille riskipainoille. Lisäksi Finansdepartementet päätti asettaa 4,5 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen Norjassa toimivien luottolaitosten norjalaisille vastuille. Vaatimus korvasi aiemman, luottolaitosten kaikille vastuille asetetun 3,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen.
Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) on suositellut muita maita soveltamaan Norjassa asetettuja riskipainolattioita ja järjestelmäriskipuskurivaatimusta kotimaisten luottolaitostensa norjalaisiin vastuisiin. Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimus voidaan suosituksen mukaan hyväksyä sovellettavaksi tavanomaista pidemmän, 18 kuukauden siirtymäajan sisällä. Lisäksi suosituksessa todetaan, että järjestelmäriskipuskurivaatimus voidaan hyväksyä alkuperäisestä poikkeavalla tasolla, kunnes Norjan lainsäädäntö on päivitetty nykyisen, EU-alueen luottolaitoksiin sovellettavan luottolaitosdirektiivin (CRD V) mukaiseksi.
Finanssivalvonnan johtokunta katsoo perustelluksi noudattaa lähtökohtaisesti ESRB:n suositusta Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Suomen ja Norjan välillä vallitsevien sääntelyerojen vuoksi päätös järjestelmäriskipuskurivaatimuksen soveltamisesta suomalaisiin luottolaitoksiin on kuitenkin perusteltua tehdä myöhemmin. Päätös tehdään, kun käytettävissä on riittävät tiedot EU-alueella tällä hetkellä sovellettavan CRD V -luottolaitosdirektiivin sisällyttämisestä Norjan lainsäädäntöön ja siitä, miten lainsäädäntömuutokset otetaan huomioon Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ja muiden makrovakausvaatimusten asettamisperusteissa ja mitoituksessa.
Järjestelmäriskipuskurin merkittävän vaikutuksen sekä pandemian ja rahoitusjärjestelmän kehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi vaatimuksen hyväksymisessä on myös perusteltua soveltaa tavanomaista pidempää siirtymäaikaa. Myöhemmin tehtävä soveltamispäätös tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä, mutta aikaisintaan ESRB:n suosituksen mukaisen 18 kuukauden siirtymäajan kuluttua eli 11.12.2022.
Lisätietoja antaa
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007