Valvottavatiedote 7.8.2023 – 45/2023

Riittävä riippumattomuus hyvän hallinnon takeena - Riippumattomien jäsenten määrä vakuutusyhtiöiden hallituksissa kasvussa

Finanssivalvonta on omassa säännönmukaisessa valvonnassaan todennut myönteistä kehitystä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa. Yhtiöt ovat havahtuneet riippumattomien jäsenten puutteesta johtuviin ongelmiin, kuten eturistiriitojen hallintaan ja jääviystilanteisiin liittyvät haasteet, ja lisänneet riippumattomien hallituksen jäsenten määrää vahvistaen näin oman hallintojärjestelmänsä luotettavuutta.

Finanssivalvonta pitää kuvattua kehitystä erittäin tervetulleena, ja yritystoiminnassa syntyneitä luotettavan hallinnon hyviä käytänteitä mukailevana.

Riippumattomuuden varmistaminen vahvistaa luottamusta

Vakuutusvalvonta on viime vuosina nostanut osana yhtiöiden tekemien sopivuus- ja luotettavuusarviointien käsittelyä esiin yhtenä keskeisenä näkökulmana hallituksen jäsenten riippumattomuuden. Tällä tarkoitetaan jäsenten tosiasiallista riippumattomuutta sekä yhtiöstä että yhtiön omistajien intresseistä. Riippumattomien jäsenten pieni määrä hallituksissa voi saattaa kyseenalaiseksi hallintojärjestelmän luotettavuuden ja vakuutettujen etujen huomioimisen riittävällä tavalla yhtiön päätöksenteossa.

Kokonaisuuteen kuuluu myös yhtiön velvollisuus jatkuvasti huolehtia hallituksen riittävästä kollektiivisesta osaamisesta päätöksenteossa. Jos yhtiö ei määrätietoisesti pyri vähentämään hallituksen kokoonpanon rakenteellisia eturistiriitoja, lisääntyy riski siitä, että hallituksen kollektiivinen osaaminen on puutteellisella tai vähintään heikentyneellä tasolla joidenkin asiakokonaisuuksien käsittelyssä, tiettyjen jäsenten syväosaamisen mahdollisesti puuttuessa jääviystilanteen vuoksi.

Luonteva riskienhallintakeino ja hallituksen toimintakykyä varmistava ja vahvistava toimenpide on hallituksen riippumattomien jäsenten lukumäärän lisääminen. Parhaimpana käytänteenä voidaankin pitää hallituskokoonpanoa, jossa jäsenten enemmistö koostuu riippumattomista jäsenistä. Tuolloin edellytykset hallituksen jatkuvalle hyvälle toimintakyvylle, myös eturistiriita- ja jääviystilanteissa, ovat parhaimmillaan.

Rakenteellisten eturistiriitatilanteiden tunnistaminen keskeistä myös ryhmittymissä

Finanssivalvonnan havaintojen perusteella hallituksen eturistiriitatilanteet mielletään yhtiöissä usein puutteellisesti vain suhteessa hallituksen kokouksen yksittäiseen asiakohtaan. Tällöin rakenteelliset ja pysyvät eturistiriidat jäävät tyypillisesti vähäisemmälle huomiolle.

Suomen markkinoilla merkittävä osa alan toimijoista kuuluu johonkin vakuutus- ja/tai rahoitusalan ryhmittymään. Hallitusten kokoonpanoissa tämä ryhmäsidonnaisuus on näkynyt siten, että hallitukset ovat pitkälti muodostuneet ryhmän yhtiöiden johtavassa asemassa olevista henkilöistä. Yhtiöstä tai omistajista riippumattomien jäsenten määrä vakuutusyhtiöiden hallituksissa on perinteisesti jäänyt vähäiseksi.

Kohonnut riski heikentyneestä hallintojärjestelmästä ja rakenteellisista vaikeasti hallittavista eturistiriitatilanteista kytkeytyy esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:

  • Hallituksen jäsenmäärä on pieni.
  • Hallituksen riippumattomien jäsenten määrä on olematon tai vähäinen.
  • Hallitus koostuu pääsääntöisesti saman vakuutus- ja/tai rahoitusalan ryhmittymän päivittäisessä johtamisessa olevista henkilöistä.
  • Hallituksen jäsenet johtavat päätoimissaan vakuutusyhtiön ulkoistamaa palvelua.

Finanssivalvonta jatkaa aihealueen seuraamista jatkuvan valvontansa puitteissa. Kiinnostavaa on myös se, miten vakuutusyhtiöiden hallitusten kokoonpanot tulevina vuosina huomioivat esimerkiksi monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset.

Lisätietoja antaa

Tony Airio, vanhempi valvoja, puhelin 09 183 5256 tai tony.airio(at)finanssivalvonta.fi