Stressitestin perusteella pankkien on kiinnitettävä enemmän huomiota ilmastoriskeihin

• Ilmastostressitestin avulla saatiin hyvä kokonaiskuva pankkien tavoista hallita ilmastoriskejään.
• Pankeilla ei ole vielä riittävästi tietoa ilmastoriskeistään, eikä omia ilmastoriskistressitestejä tehdä järjestelmällisesti.
• Stressitestin perusteella pankeille koituu vähiten tappioita, jos vihreään talouteen siirrytään hallitusti.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti tänään pankkijärjestelmässä toteutetun ilmastostressitestin tulokset. Pankit eivät vieläkään ota ilmastoriskejä riittävän hyvin huomioon sisäisissä malleissaan ja stressitestauksessaan, mutta tilanne on parantunut sitten vuoden 2020.

EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja Andrea Enria kommentoi tuloksia: ”Ilmastoriskien mittaamista ja hallintaa euroalueen pankeissa on pyrittävä parantamaan nopeasti. Pankkien tiedoissa on vielä aukkoja, mutta alalla on jo omaksuttu monia hyviä käytäntöjä, joiden odotamme yleistyvän.”

Ilmastostressitestaus on osa EKP:n laajempaa ilmastoon liittyvää toimintasuunnitelmaa. Tässä stressitestissä ei mitata pankkien vakavaraisuutta vaan tavoitteena on, että sekä valvojat että pankit saavat tietoa alan valmiuksista hallita ilmastoriskejä. Lisäksi kootaan hyviä käytäntöjä pankeilta, joissa ilmastoriskejä jo hallitaan tehokkaasti.

Valvontaelimen varapuheenjohtaja Frank Elderson pitää stressitestausta erittäin tärkeänä. ”Stressitestit auttavat meitä parantamaan rahoitusjärjestelmän kykyä selviytyä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä. Odotuksenamme on, että pankit kehittävät näin saatujen tietojen pohjalta lähivuosina vankat omat menetelmät ilmastoriskeihin liittyvää stressitestausta varten.”

Stressitestiin osallistuneet 104 pankkia toimittivat tietoja kyvystään laatia ja toteuttaa ilmastoriskeihin liittyviä stressitestejä sekä hiilivaltaisten alojen merkityksestä toiminnalleen. Suhteellisuusperiaatteen vuoksi vain 41 suurta EKP:n suorassa valvonnassa olevaa pankkia testasi itse erilaisten skenaarioiden vaikutusta eri aikajänteillä.¹

Tulosten perusteella 60 % pankeista ei vielä tee järjestelmällisesti omia ilmastoriskistressitestejä. Useimmissa pankeissa ilmastoriskejä ei myöskään ole sisällytetty luottoriskimalleihin. Vain 20 % pankeista kiinnittää luotonannossa huomiota mahdollisiin ilmastoriskeihin. Hyvien käytäntöjen mukaan pankkien tulisi kyetä laatimaan ja toteuttamaan ilmastostressitestejä, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus useisiin eri riskeihin (esim. markkina- ja luottoriskiin) ja eri omaisuuseräluokkiin (esim. yritys- ja kiinteistölainoihin).

Vielä tällä hetkellä pankit saavat kaksi kolmannesta yritysasiakkaisiin liittyvistä tuloistaan hiilivaltaisilta aloilta. Monissa tapauksissa pankkien rahoittamat kasvihuonepäästöt ovat keskittyneet muutamalle suurelle asiakkaalle, mikä kasvattaa pankkien siirtymäriskejä. Saamisia energiavaltaisilta aloilta joudutaan vielä usein arvioimaan oletusten pohjalta. Oletuspohjaisten arvioiden avulla voidaan alustavasti täyttää tietoaukkoja, mutta jatkossa pankkien on hankittava tarkempaa tietoa asiakkaidensa siirtymäsuunnitelmista. Tietojen pohjalta pankit pystyvät arvioimaan todelliset ilmastoriskinsä ja vaikuttamaan niihin.

Skenaarioissa pankkeja pyydettiin arvioimaan, miten paljon tappioita niille aiheutuisi eri aikajänteillä esimerkiksi erilaisten sään ääri-ilmiöiden vuoksi tai jos siirtyminen vihreään talouteen tapahtuisi hallitsemattomasti. Pankkien toimittamat tulokset fyysisten riskien vaikutusta kartoittavasta stressitestistä vahvistavat, että eurooppalaiset pankit altistuvat fyysisille riskeille hyvin eri tavoin. Helleaallon ja kuivuuden vaikutus riippui pitkälti kunkin pankin riskien maantieteellisestä jakaumasta ja asiakkaiden toimialoista. Nämä fyysiset riskit vaikuttavat heikentämällä tuottavuutta esimerkiksi maataloudessa ja rakennusalalla, ja lisäksi luottotappiot lisääntyvät kuivuudesta kärsivillä alueilla. Tulvaskenaarion vaikutus näkyi etenkin tulva-alueen kiinteistövakuuksien ja niihin liittyvien asuntolainojen sekä yrityslainojen arvojen kehityksessä.

Stressitestin kahden fyysisiä riskejä tarkastelevan skenaarion ja siirtymäriskejä tarkastelevan lyhyen aikavälin skenaarion tulosten pohjalta 41 pankille olisi aiheutunut niissä luotto- ja markkinariskien vuoksi yhteensä noin 70 miljardin euron tappiot. Tosi asiassa kokonaisilmastoriski on kuitenkin merkittävästi suurempi, sillä pankeilla on toistaiseksi liian vähän todellista tietoa ilmastoriskeistään, ilmastovaikutusten mallinnusta kehitetään vielä, skenaarioissa ei otettu lainkaan huomioon suhdanteiden ja aiemman kehityksen vaikutusta, eikä testauksen piirissä ollut kuin noin kolmannes pankkien saamisista. Valvojat eivät myöskään tehneet tarkistuksia pankkien laskelmiin, sillä tavoitteena oli tällä kertaa vasta kerätä mahdollisimman paljon tietoa.

Hallittu siirtymä vähähiiliseen talouteen aiheuttaisi pankeille pitkällä aikavälillä vähemmän tappioita kuin hallitsematon siirtymä tai poliittinen toimettomuus. Pitkän aikavälin skenaarioiden pohjana olevien oletusten muuttuminen vaikutti kuitenkin tämänkertaisessa stressitestissä varsin vähän pankkien valitsemiin toimintatapoihin, eli niiden on syytä laatia vankempia ilmastostrategioita. Toistaiseksi useimmat pankit pyrkivät kaikissa tilanteissa vain vähentämään riskejään saastuttavimmilla aloilla ja tukemaan aloja, joilla hiilidioksidipäästöjä syntyy vähemmän. Pankkien on kehitettävä pitkän aikavälin strategista suunnitteluaan ja otettava huomioon ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset vaikutukset.

Ilmastostressitestin tulokset otetaan huomioon valvojan arviointiprosessin eri osa-alueita arvioitaessa. Tänä vuonna niillä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta pankkien pääomaohjeistukseen. Kaikille stressitestiin osallistuneille pankeille on annettu palautetta tuloksista. EKP julkaisee vuoden 2022 lopulla koosteen hyvistä käytännöistä, jotka pankkien odotetaan ottavan huomioon jo saadun palautteen lisäksi.

Ilmastostressitesti on osa EKP:n pyrkimystä luotsata Euroopan pankit siirtymävaiheen yli vihreämpään talouteen yhteistyössä useiden muiden viranomaisten kanssa. Nyt saatujen tietojen avulla pankit pystyvät parantamaan omia ilmastoriskien stressitestauskäytäntöjään ja valmistautumaan paremmin ilmastoneutraaliuden edellyttämään vihreään siirtymään. Pankkivalvonnassa seurataan ilmastoriskejä monin tavoin. Vuonna 2022 on tehty jo myös esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskien erityisarviointi, jossa kartoitettiin riskien huomioimista pankkien strategioissa, hallinnossa ja riskienhallinnassa. Ilmastostressitestin tuloksia tarkastellaan siis osana laajempaa kokonaisuutta.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaavat Georgina Garriga Sánchez puhelinnumerossa +49 69 1344 95368 ja Simon Spornberger puhelinnumerossa +49 69 1344 17711.

Katso myös

EKP:n alkuperäinen tiedote: Banks must sharpen their focus on climate risk, ECB supervisory stress test shows

¹Pankkeja pyydettiin testaamaan erilaisten skenaarioiden vaikutuksia. Kolmivuotisessa skenaariossa päästökaupan hinnoittelua muutetaan liian äkillisesti ja siirtymä vähähiiliseen talouteen tapahtuu hallitsemattomasti. Pitkän aikavälin skenaarioissa tarkastellaan erilaisia siirtymävaihtoehtoja 30 vuoden aikajänteellä, ja lyhyen aikavälin skenaarioissa testataan suurimittaisen tulvan ja helleaallosta johtuvan tuhoisan kuivuuden aiheuttamien fyysisten riskien vaikutusta yhden vuoden aikajänteellä.