Finanssivalvonnan seminaari: Digitalisaatio, tekoäly ja datan käyttö muuttavat finanssipalveluita, kuinka käy asiakkaan?
Digitalisaatio, tekoäly ja yhä laajempi datan käyttö parantavat finanssialan kustannustehokkuutta ja mahdollistavat parempien palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Ne voivat hyödyttää monin tavoin sekä asiakkaita että palveluntarjoajia. Muutokseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka toimijoiden on tunnistettava ja hallittava.Finanssivalvonnan seminaarissa 26.11.2019 pureudutaan näihin teemoihin otsikolla ”Digitalisaatio, tekoäly ja datan käyttö muuttavat finanssipalveluita, kuinka käy asiakkaan?”
- Tekoälyn ja datan hyödyntäminen mahdollistavat palveluiden räätälöinnin aivan uudella tavalla. Lainsäädännön ja valvonnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei teknologian mahdollisuuksia käytetä väärin, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Vastuu palveluista on aina toimiluvan haltijalla
Parhaimmillaan digitalisaatio mahdollistaa palveluiden tuottamisen aiempaa kustannustehokkaammin ja varmemmin. Finanssialan toimijoilla tulee kuitenkin aina olla kyky tunnistaa ja arvioida myös kriittisesti digitalisaation tuomia riskejä. Esimerkkejä näistä ovat kyberriskit sekä ulkoistuksiin liittyvät pitkät alihankintaketjut.
- Finanssialan toimijoiden tulee muistaa, että vastuu esimerkiksi tekoälyä hyödyntävistä automatisoiduista päätöksistä ja ulkoistamisista säilyy aina toimiluvan haltijalla, viime kädessä yhtiön hallituksella, Tuominen muistuttaa.
Digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttävät toimijoilta sekä investointeja että tieto- ja viestintäteknologian erityisosaajia. Digitalisaatio voikin näyttäytyä eri tavoin eri toimijoille: toiset pystyvät hyödyntämään digitalisaation etuja investoimalla teknologiaan ja houkuttelemalla teknologiaosaajia palvelukseensa samalla kun toisilla on vaikeuksia pysyä mukana muutoksessa.
Helppokäyttöiset ja luotettavat finanssipalvelut kuuluvat kaikille
Euroopan komission tänä vuonna julkaiseman maaraportin mukaan suomalaisten digitaidot ovat Euroopan parhaat: suomalaisista 76 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot (EU:n keskiarvo: 57 %). Suomi on myös Euroopan kärjessä sähköisten pankkipalvelujen käyttäjänä yhdessä Hollannin kanssa: suomalaisista internetin käyttäjistä 94 prosenttia käytti sähköisiä pankkipalveluja vuonna 2018 (EU:n keskiarvo: 64 %).*
Meillä on kuitenkin käyttäjäryhmiä, joille on haastavaa pysyä mukana murroksessa. - On tärkeää, että palveluja on kaikkien saatavilla myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa, Tuominen toteaa.
Finanssivalvonta haluaa tukea finanssialan digitalisaatiota. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet kiinnostavat laajasti myös uusia toimijoita. Finanssivalvonnan Innovaatio-HelpDeskille esitettyjen kysymysten kolmen kärjen muodostavat maksupalvelut, alustapohjaiset liiketoimintamallit ja virtuaalivaluuttojen tarjonta.
Katso myös
*Euroopan komission maaraportti 2019: Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI)