Lehdistötiedote 22.3.2019

Makrovakauspäätös: Hidastuva talouskasvu korostaa lainanottajien maksukyvyn huolellista arviointia

Finanssivalvonnan johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille ja säilyttää ennallaan vuosi sitten asetetun lainakaton muille kuin ensiasunnon ostajille.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 22.3.2019, että se ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisen ensisijainen riskimittari on pysynyt selvästi kynnysarvonsa alapuolella: vuoden 2018 syyskuun lopulla yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama oli -7,1 prosenttiyksikköä. Myöskään täydentävät riskimittarit eivät viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka perustelisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen välitöntä kasvattamista.

Finanssivalvonnan johtokunta pitää myös ennallaan aikaisemman päätöksen enimmäisluototussuhteen alentamisesta viidellä prosenttiyksiköllä muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Päätös tuli voimaan 1.7.2018 ja on edelleen perusteltu kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

Kotitalouksien korkea velkaantuneisuuden taso on rakenteellinen haavoittuvuus, joka voi lisätä kansantalouden herkkyyttä suhdannevaihteluiden suhteen.

– Yksi Finanssivalvonnan johtokunnan makrovakausstrategian tavoitteista on, ettei kotitalouksien lainojen kasvuvauhti ylitä kotitalouksien käytettävissä olevien vuositulojen kasvuvauhtia keskipitkällä aikavälillä. Makrovakausvälineiden käytöllä pyritään saavuttamaan tämä tavoite, toteaa Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Tällä hetkellä luottokannan kasvu on keskittynyt taloyhtiölainoihin ja kulutusluottoihin. Etenkin uudistuotannossa taloyhtiölainojen osuus on kasvanut suureksi. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet. Talouskasvun hidastuessa taloyhtiö-, kulutusluotto- ja asuntolainakantaan liittyvät järjestelmän haavoittuvuudet korostuvat.

– On luonnollista, että rahoituksen kanavat ja muodot muuttuvat yli ajan, mutta vakauden näkökulmasta on varmistettava, että muutokset eivät liiallisesti kasvata asuntomarkkinoiden ja rahoitusjärjestelmän riskejä ja haavoittuvuuksia. Tässä tilanteessa on eduksi, että lainanottoa suunnittelevat kotitaloudet arvioivat aikaisempaa varovaisemmin kykyään suoriutua asuntolainojen, kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen hoidosta ja että pankit eivät löysennä vallitsevia luotonmyöntökäytäntöjä, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Lisätietoja antavat

  • Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
  • Anneli Tuominen, Finanssivalvonnan johtaja, puhelin 09 183 5300

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin (09) 183 5030, klo 9–16.

Liitteet