Lehdistötiedote 18.3.2021

Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta ei kiristä makrovakausvaatimuksia mutta seuraa tarkasti asuntoluotonannon kehitystä

Finanssivalvonta seuraa tarkasti asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velkaantumisen kehittymistä sekä kehottaa pankkeja lainanottajan maksukyvyn erityisen huolelliseen arviointiin etenkin suurten ja pitkien lainojen kohdalla. Tässä vaiheessa enimmäisluototussuhde eli ns. lainakatto ja pankkien pääomavaatimukset säilyvät ennallaan.

Koronapandemian toinen aalto on hidastanut talouden kasvua ja pitää yllä epävarmuutta. Asuntokauppa ja asuntolainananto kuitenkin vilkastuivat vuoden 2020 lopulla ja samalla kotitalouksien velat kasvoivat edelleen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

- Finanssivalvonnan johtokunta kiinnittää tässä tilanteessa erityistä huomiota asuntoluotonannon viimeaikaiseen kehitykseen ja seuraa asuntomarkkinoiden toimintaa ja kotitalouksien velkaantumista tarkasti. Kehityksen perusteella arvioidaan tarvetta kiristää jatkossa makrovakausvaatimuksia riskien hillitsemiseksi, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Asunto- ja asuntoluottomarkkinat olivat loppuvuonna 2020 aiempia vuosia vilkkaammat

Koronapandemia supisti bruttokansantuotetta vuoden 2020 aikana, erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Talouden toipumisen odotetaan vahvistuvan vuoden 2021 aikana, mutta työmarkkinoiden toipuminen on hitaampaa.

Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kesän jälkeen ja asuntoluotonanto kasvaa taloutta nopeammin. Suomalaispankkien tappionsietokyky on hyvä, mutta epävarmuus talouden kehityksestä ja lainanottajille myönnetyt lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä pankkien luottoriskeihin.

Keväällä 2020 syntynyt ero asuntokauppojen määrässä edellisvuoteen verrattuna kuroutui loppuvuonna umpeen niin, että asuntokauppojen ja uusien asuntolainojen määrät eivät vuositasolla poikenneet merkittävästi vuotta aiemmasta.

Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 lainakaton ennalleen 90 %:iin muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Tämän jälkeen yli 85 prosentin luototussuhteiden osuus muiden kuin ensiasuntolainojen euromäärästä kasvoi samalle tasolle kuin ennen lainakaton kiristämistä vuonna 2018. Ensiasuntoa varten otettujen lainojen suuret, yli 90 prosentin luototussuhteet ovat edelleen yleistyneet, ja niiden osuus uusissa lainanostoissa oli nyt lähes neljännes.

Tavanomaista pidemmät asuntolainat yleistyivät yhä, ja yli 26 vuotta pitkien asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista kasvoi. Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kasvoivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä uuteen ennätykseensä, 131 prosenttiin.

- Nykyisessä tilanteessa pankkien on ensiarvoisen tärkeää arvioida huolellisesti lainanottajien maksukyky. Lainanantajien on perusteltua noudattaa pidättyväisyyttä lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurten ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien luottojen myöntämisessä, Nykänen muistuttaa.

Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta

Luottomarkkinoiden yleinen suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä ennallaan. Ensisijaisen riskimittarin arvo (yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama) on pysynyt negatiivisena, ja myös täydentävät riskimittarit tukevat vaatimuksen säilyttämistä aiemmalla tasollaan. Yrityssektorin luottokanta on kasvanut melko nopeasti koronapandemian aikana, mutta pankkien yritysluottokannan kasvu hidastui vuoden 2020 lopulla.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö