Luottojen maksujärjestelytilanteet koronaviruspandemian aiheuttamien seurausten aikana
Koronaviruspandemia ja sen aiheuttama taloudellinen taantuma ja epävarmuus aiheuttavat poikkeuksellisia haasteita sekä asiakkaiden maksukyvylle että luottolaitosten luottoprosesseille. Niiden hallitsemiseksi ja eräiden maksujärjestelytilanteisiin liittyvien sääntelykysymysten selventämiseksi Finanssivalvonta haluaa kiinnittää valvomiensa luottolaitosten huomiota seuraaviin näkökohtiin.
Kuluttajansuojanäkökohdat maksujärjestelytilanteissa
Lainan maksuviivästystilanteet
Finanssivalvonta muistuttaa luotonantajia kuluttajaluottosääntelyn mukaisesta hyvästä luotonantotavasta, joka velvoittaa luotonantajia toimimaan vastuullisesti kuluttajan maksujärjestelytilanteissa. Lain mukaan luotonantajan on näissä tilanteissa annettava kuluttajalle tietoa ja neuvoja maksuvaikeuksien syntymisen tai syvenemisen estämiseksi ja maksukyvyttömyystilanteiden hoitamiseksi sekä suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin.
Vastuullinen suhtautuminen maksujärjestelyihin on joustava käsite. Lain perusteluissa sen on katsottu tarkoittavan esimerkiksi uuden eräpäivän sopimista, luoton kuukausierien pienentämistä ja laina-ajan pidentämistä, luottojen yhdistämistä, sopimista lyhennysvapaista jaksoista sekä viitekoron muuttamista koron alentamiseksi. Edelleen lain perusteluissa on todettu, että vastuullisen suhtautumisen vaatimus ulottuu myös ulosottomenettelyyn ja muihin maksukyvyttömyysmenettelyihin sisältyviin sovinto- ja myönnytysmahdollisuuksiin1.
Lyhennysvapaiden myöntäminen
Finanssivalvonta katsoo, että luotonantajien tarjoamien lyhennysvapaiden myöntäminen ilmentää lain tarkoittamaa vastuullista suhtautumista kuluttajan koronaviruspandemian johdosta aiheutuviin maksuvaikeustilanteisiin. Erityisissä tilanteissa pankilla on kuitenkin harkintavaltaa sen osalta, myönnetäänkö asiakkaalle lyhennysvapaata. Lainanhoitojoustovaihtoehtoja harkittaessa on hyvä muistaa, että kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön mukaan pankki ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimuksen korkoa kuluttajan vahingoksi.
Lainan eräännyttäminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista sosiaalisen suoritusesteen tilanteessa
Lainan eräännyttäminen on mahdollista vain laissa säädettyjen reunaehtojen täyttyessä. Finanssivalvonta muistuttaa lakisääteisestä sosiaalista suoritusestettä koskevasta vaatimuksesta, joka pääsääntöisesti estää luotonantajaa eräännyttämästä lainaa, jos kyse on maksuviivästyksestä ja viivästys on johtunut kuluttajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta näihin rinnastettavasta hänestä riippumattomasta seikasta.
Luottoprosessi- ja vakavaraisuusnäkökohdat
Riskiperusteinen priorisointi
Suuresta maksuohjelmamuutosten määrästä aiheutuvien operatiivisten haasteiden hallitsemiseksi luottolaitosten luotonkäsittelyprosesseissa voidaan tilapäisesti noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa EBAn 25.3.2020 julkaisemassa tiedotteessa ja kannanotossa esitetyllä tavalla.
Koronaviruspandemiasta johtuvat tilapäiset likviditeettiongelmat eivät automaattisesti tarkoita luottoriskin merkittävää lisääntymistä
Luottolaitoksen tulisi luottoprosessissaan ottaa huomioon, onko asiakkaan joustotarpeiden syynä pysyvä, esimerkiksi jo ennen koronakriisiä ilmennyt ongelma, vai tilapäinen likviditeettiongelma. ESMAn 25.3.2020 julkistaman kannanoton mukaan IFRS 9:n mukaisen luottoriskin merkittävän lisääntymisen ei automaattisesti katsota tapahtuneen, jos joustotoimenpide perustuu ainoastaan tilapäiseen likviditeettiongelmaan.
Kaikkia maksuohjelmamuutoksia ei luokitella joustotoimenpiteeksi, mutta päätös luokittelusta ei voi perustua lyhennysvapaan pituuteen
Maksuohjelmamuutos on EU:n vakavaraisuusasetuksen ("CRR") 47 b artiklassa tarkoitettu joustotoimenpide tilanteissa, joissa velallisella on tai todennäköisesti on vaikeuksia täyttää taloudellisia sitoumuksiaan. Arvio ei siis perustu sovitun lyhennysvapaan pituuteen. Lyhennysvapaan pituus vaikuttaa kuitenkin vastuun arvon laskentaan, kun arvioidaan CRR 178(3)(d) artiklan mukaista maksukyvyttömyyttä indikoivaa uudelleenjärjestelyä.
CRR:n siirtymäsäännöksen käyttöönotolla on mahdollista vaimentaa IFRS 9:n mukaisesti kirjattujen odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutusta ydinpääomaan
Mikäli luottolaitos ei ole aiemmin hyödyntänyt CRR:n 473 a artiklan mukaista siirtymäsäännöstä, on se vielä mahdollista ottaa käyttöön toimivaltaisen viranomaisen luvalla vuoden 2022 loppuun asti. Siirtymäsäännös mahdollistaa sen, että luottolaitos voi artiklassa määritellyin edellytyksin palauttaa takaisin ydinpääomaan osan IFRS 9:n mukaisesti kirjattujen odotettujen luottotappioiden vaikutuksesta ydinpääomaan. Komission 28.4.2020 ehdottamissa muutoksissa CRR:ään2 siirtymäsäännöksen soveltamisalaa laajennettaisiin edelleen koronatilanteesta aiheutuvien IFRS 9:n mukaisten odotettavissa olevien luottotappioiden kasvun huomioimiseksi.
Lisätietoja antavat
- Sanna Atrila, johtava lakimies, puhelin 09 183 5552 tai sanna.atrila(at)finanssivalvonta.fi (kuluttajansuojanäkökohdat)
- Torsten Groschup, johtava riskiasiantuntija, puhelin 09 183 5333 tai torsten.groschup(at)finanssivalvonta.fi (vakavaraisuusasetus)
- Jaana Ladvelin, johtava vakavaraisuusasiantuntija, puhelin 09 183 5313 tai jaana.ladvelin(at)finanssivalvonta.fi (IFRS)
Liite
- Finanssivalvonnan valvottavatiedote 10/2020: EBAlta ja ESMAlta tarkennuksia vakavaraisuussääntelyyn, IFRS 9:ään ja kuluttajansuojaan koronaepidemiaan liittyen