Finanssivalvonta muistuttaa rahastotoimijoita, omaisuudenhoitajia ja sijoitusneuvojia kestävää rahoitusta koskevan sääntelyn soveltamisesta
Kestävän kehityksen teema vaikuttaa finanssimarkkinoilla kaikkiin toimijoihin ja markkinoihin. Kestävällä rahoituksella sijoitustoiminnassa tarkoitetaan yleisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien huomioon ottamista menettelytavoissa ja tietojen antamisessa.
Kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksen (2019/2088, jäljempänä SFDR tai asetus) soveltaminen alkoi pääosin 10.3.2021 ja sen soveltamista on täydennetty myöhemmin tarkemmilla säännöksillä. Lisäksi rahastotoimijoille ja sijoituspalvelun tarjoajille on tullut uutta sääntelyä kestävyysriskien huomioimisesta yhtiön sijoitustoiminnassa ja riskienhallinnassa sekä sijoituspalvelun tarjoajille uutta sääntelyä asiakkaiden kestävyysmieltymysten huomioimisesta.
Tällä tiedotteella Finanssivalvonta haluaa kiinnittää valvottavien yhtiöidensä huomiota kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuuden jo voimassa oleviin ja tuleviin velvoitteisiin sekä uusien tiedonantoon ja raportointiin liittyvien mallipohjien käyttöönottoon. Tässä tiedotteessa tuodaan esille kestävän rahoituksen sääntelyn velvoitteiden pääkohtia koskien rahastoyhtiöitä, vaihtoehtorahastojen hoitajia (toimiluvalliset ja rekisteröidyt) sekä omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa tarjoavia sijoituspalveluyrityksiä ja luottolaitoksia.
1 Finanssivalvonnan valvontatoimenpiteitä liittyen kestävän rahoitukseen
1.1 Finanssivalvonnan kysely yhtiön verkkosivuilla olevista kestävän rahoituksen tiedonantovelvoitteista
Finanssivalvonta teki toimiluvallisille toimijoille keväällä 2022 vuosikyselyn, jossa muun muassa kysyttiin uusien kestävään rahoitukseen liittyvien velvoitteiden huomioimisesta valvottavien toiminnassa. Kyselyn perusteella havaittiin , että osa yhtiöistä ei ollut vielä huomioinut SFDR:n mukaisia julkistamisvelvoitteita sääntelyn edellyttämällä tavalla. Finanssivalvonta muistuttaa, että yhtiöillä tulee olla riittävät toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan yhtiötä velvoittavaa sääntelyä.
Seuraavien yhtiötä koskevien tietojen tulee löytyä sen verkkosivuilta:
- Yhtiön toimintaperiaatteet, joita sovelletaan kestävyysriskien huomioon ottamiseen sijoituksia koskevassa päätöksenprosessissa ja/tai sijoitusneuvonnassa (SFDR 3 artikla);
- Ilmoitus pääasiallisten haitallisten vaikutusten huomioimisesta kestävyystekijöihin tai ilmoitus syistä, jos yhtiö ei huomioi näitä (SFDR 4 artikla) ja
- Palkitsemispolitiikka, jonka tulee sisältää maininta kestävyysriskien huomioimisesta johdonmukaisesti (SFDR 5 artikla).
1.2 Finanssivalvonnan havainnot kestävän rahoituksen kuvauksista rahastodokumentaatiossa
Finanssivalvonta on rahastohakemusten ja -ilmoitusten yhteydessä havainnut, että kestävään rahoitukseen liittyvien riittävien tietojen antamisen laajuus ja tarkkuus SFDR- ja taksonomia-asetuksen (EU 2020/852) mukaisesti on ollut haastavaa. Annettavien tietojen on oltava täsmällisiä, tasapuolisia ja selkeitä, ne eivät saa olla harhaanjohtavia ja niiden on oltava yksinkertaisia ja tiiviissä muodossa. Kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen on tullut ilmetä sekä rahaston säännöissä SFDR 8 ja 9 artiklan mukaisissa tuotteissa että muussa rahastodokumentaatiossa. Vuoden 2023 alusta yhtiöiden tulee ottaa käyttöön SFDR:n teknisten sääntelystandardien ((EU) 2022/1288, RTS) määrittelemät, rahoitustuotteita koskevat tiedonanto- ja raportointipohjat, jotka edellyttävät tietojen antamista määrämuotoisella tavalla. Tämä helpottaa kestävään rahoitukseen liittyvän tiedon löytämistä ja vertailua sijoittajien kannalta. Finanssivalvonta edellyttää, että yhtiöt valmistautuvat uusien mallipohjien käyttöön ajoissa ja sisällyttävät ne rahastoesitteiden tai vaihtoehtorahaston olennaisia ja riittäviä tietojen liitteeksi. Finanssivalvonta suosittelee SFDR 8 ja 9 artiklan mukaisten sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen mallipohjien toimittamista rahastoesitteen/olennaisten ja riittävien tietojen liitteenä uusien rahastohakemusten ja -ilmoitusten yhteydessä jo joulukuusta 2022 alkaen.
SFDR:n teknisissä sääntelystandardeissa täsmennetään, mitä tietoa tulee antaa seuraavista seikoista ja millä tavalla:
- haitallisista kestävyysvaikutuksista ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta (Liite I mallipohja) rahoitustuotteista, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia (SFDR 8 artiklan tuote, liitteet II ja IV mallipohjat)
- rahoitustuotteista, jotka edistävät kestäviä sijoitustavoitteita (SFDR 9 artiklan tuote, liitteet III ja V mallipohjat)
Käyttöönotettavat mallipohjat Word-muodossa SFDR templates.
1.3 Rahastokäsittelyssä esiin nousseita kysymyksiä
Finanssivalvonta nostaa esille seuraavat seikat, jotka ovat herättäneet paljon kysymyksiä, huomioitavaksi rahastotoimijoille:
- Rahastojen, jotka sijoittavat kestäviin sijoituksiin (SFDR 9 artikla), tulee täyttää ”Ei merkittävää haittaa periaate” raportoimalla rahoitustuotetasolla PAI-indikaattorit (principal adverse impact, pääasialliset haitalliset kestävyysvaikutukset) Liitteen I mukaan 1.1.2023 lähtien. Huomioitavaa on myös, että PAI-indikaattorien lisäksi voidaan raportoida muita vapaaehtoisia indikaattoreita, joiden perusteella kuvataan, etteivät sijoitukset aiheuta merkittävää haittaa.
- Taksonomia-asetuksen artikla 6 koskee kaikkia rahastoja, jotka edistävät ympäristöön liittyviä ominaisuuksia (SFDR 8 artikla) riippumatta siitä, sitoutuuko rahasto sijoittamaan taksonomian mukaisiin sijoituksiin.
- Yhtiöiden, jotka hoitavat ympäristöön liittyviä ominaisuuksia edistäviä rahastoja (SFDR 8 artikla) tai jotka sijoittavat kestäviin sijoituksiin (SFDR 9 artikla), tulee arvioida sijoitusprosessissaan, onko rahastolla taksonomian mukaisia sijoituksia (joilla tavoitteena taksonomia-asetuksen 9 artiklan kaksi ensimmäistä ympäristötavoitetta) ja antaa taksonomia-asetuksen 5 artiklan mukaiset tiedot kyseisistä sijoituksista rahastoesitteessä/olennaisissa ja riittävissä tiedoissa ja määräaikaiskatsauksissa.
Finanssivalvonnan verkkosivuilta löytyy lisäksi tulkintoja, jotka perustuvat komission ja ESOjen julkaisuihin (usein kysyttyjä kysymyksiä).
2 Tulevia valvontahankkeita
2.1 Viherpesuun liittyvien riskien valvonta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta
Kestävien sijoitusten kysynnän kasvu on lisännyt huolta viherpesusta, joka voi heikentää sijoittajien luottamusta kestävän rahoituksen markkinoihin ja luoda taloudellisia ja maineriskejä.
Rahastojen nimeämiskysymys on ollut aktiivisen keskustelun aiheena ESMAn ja kansallisten valvontaviranomaisten kesken. Asiaan on otettu kantaa ESMAn julkaisemassa Supervisory Briefingissä. ESMA on parhaillaan päivittämässä ohjettaan rahaston nimeämisestä ja pyytää markkinoilta näkemyksiä asiasta. Ks. ESMA konsultaatio: Consultation on Guidelines on funds’ names using ESG or sustainability-related terms.
Euroopan komissio on lisäksi pyytänyt Euroopan valvontaviranomaisilta (ESMA, EBA, EIOPA, yhdessä ESAt) näkemyksiä viherpesuun liittyvistä riskeistä sekä kestävää rahoitusta koskevien menettelytapojen valvonnasta. Erityisesti ESOja on pyydetty keskittymään siihen, miten viherpesu tulisi ymmärtää, missä tilanteessa se voi toteutua, minkälaisilla toimenpiteillä ja välineillä viherpesuun liittyvien riskien riittävä seuranta voidaan varmistaa sekä siihen, miten vastata varhaisiin valvontahaasteisiin uusien menettelytapojen soveltamisessa. ESOjen ensimmäinen edistymisraportti on tarkoitus toimittaa Komissiolle ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. ESMA on julkaissut työohjelmansa vuodelle 2023, jonka mukaan ESMA aloittaa valvontahankkeen (Common Supervisory Action) liittyen kestävään rahoitukseen ESMA Work Programme 2023: focus on sustainability, technological change and protection of retail investors.
2.2 Finanssivalvonnan tulevia valvontahankkeita liittyen kestävään rahoitukseen
Finanssivalvonta tulee osallistumaan ESMAn valvontahankkeisiin ja myös siten valvomaan sekä kestävän rahoituksen teemaa että tiedonantovelvoitteita eri valvontahankkeiden kautta.
Finanssivalvonta tulee edelleen valvomaan rahastohakemusten yhteydessä, että SFDR-tiedot on huomioitu rahastomateriaalissa.
3 Ajankohtaista tietoa muista kestävän rahoituksen velvoitteista koskien rahastotoimijoita, omaisuudenhoitajia ja sijoitusneuvojia
3.1 Taksonomia-asetus täydentää ympäristötavoitteisiin liittyvää tiedonantovelvollisuutta
Ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa koskevan taksonomia-asetuksen (2020/852, taksonomia-asetus tai TR-asetus) tiedonantovelvoitteet ovat kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen eli ilmastotavoitteiden osalta olleet voimassa 1.1.2022 lähtien. Tiedonantovelvollisuus laajenee myöhemmin koskemaan taksonomia-asetuksen neljää muuta ympäristötavoitetta, jotka liittyvät vesistöön, kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ja biologiseen monimuotoisuuteen (TR-asetus 9 artikla).
Tämän lisäksi taksonomia-asetus sisältää määrämuotoiset lausumat käytettäväksi silloin, kun rahoitustuote ei huomioi ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia EU:n kriteerejä (TR-asetus 6 ja 7 artiklat).
3.2 Kestävyysriskien huomioiminen yhtiön sijoitus- ja riskienhallinnan toiminnassa
Rahastoyhtiöiden ja toimiluvallisten vaihtoehtorahastojen hoitajien on toiminnassaan huomioitava kestävyysriskit 1.8.2022 lähtien ja niillä tulee olla tarvittavat voimavarat ja asiantuntemus ottaa kestävyysriskit huomioon sekä yhtiön toiminnassa että rahastojen sijoitustoiminnassa. Lisäksi riskienhallintaperiaatteissa tulee kuvata menettelyt, joiden avulla arvioidaan rahastoon kohdistuvat kestävyysriskit. Finanssivalvonta pyytää huomioimaan, että kestävyysriskien huomioiminen on yleinen velvollisuus ja myös niiden rahastonhoitajien, jotka eivät tarjoa SFDR-asetuksen 8 ja 9 artiklojen mukaisia rahastoja, tulee soveltaa näitä velvoitteita.
Sijoituspalveluyritysten on myös huomioitava kestävyysriskit sekä toiminnassaan että riskienhallintaperiaatteissaan ja -menettelyissään.
3.3 Asiakkaan kestävyysmieltymysten selvittäminen ja tuotehallinta
Sijoitusneuvojien ja omaisuudenhoitajien on tullut elokuusta 2022 lähtien selvittää asiakkaidensa ja potentiaalisten asiakkaiden kestävyysmieltymyksiä komission delegoidun asetuksen (EU 2017/565) mukaisesti. Nykyisten asiakkaiden, joille on ennen elokuuta tehty soveltuvuusarviointi, kestävyysmieltymykset voidaan kartoittaa seuraavalla kerralla, kun asiakkaan kanssa käydään läpi hänen sijoitustavoitteitaan tai silloin, kun asiakas pyytää sijoittajaprofiilinsa päivitystä.
ESMA on julkistanut loppuraportin soveltuvuusarviointia koskevan ohjeensa muutoksista (ESMA publishes final guidelines on MiFID II suitability requirements). Päivitetty ESMAn ohje sisältää ohjeistusta muun muassa kestävyysmieltymystä koskevien tietojen kysymisestä ja arvioimisesta. Ohjeen varsinainen soveltaminen alkaa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun viralliset käännökset on julkaistu. Finanssivalvonta suosittaa kuitenkin yhtiöitä perehtymään jo nyt ohjeistukseen ja arvioimaan, onko tarvetta tehdä täsmennyksiä yhtiön soveltuvuusarviointia koskeviin menettelytapoihin. Ohjeessa tuodaan myös esille, että kestävyysmieltymyksiä voidaan arvioida niin rahoitusväline- kuin salkkutasolla.
Yhtiön tuotehallintamenettelyissä tulee tunnistaa myös rahoitusvälineiden kestävyystekijät, jotta yhtiön on mahdollista määritellä tarvittava kohdemarkkina ja löytää asiakkaan kestävyysmieltymyksiä vastaava rahoitusväline. Kohdemarkkinamäärityksessä on kuitenkin huomioitava, että kestävyystekijöille ei määritellä negatiivista kohdemarkkinaa, jolla tarkoitetaan sitä, että rahoitusvälinettä (esim. kestävää sijoitusta) voidaan suositella sellaisille asiakkaille, joilla ei ole erityisiä kestävyysmieltymyksiä, mutta tuote sopii muilta ominaisuuksiltaan asiakkaan tavoitteisiin. Kohdemarkkinamäärittelyssä on edelleen huomioitava kaikki muut kriteerit, jolloin tuote ei välttämättä ole asiakkaan tavoitteisiin sopiva (esim. korkeariskinen), vaikka täyttäisikin kestävyysmieltymykset.
3.4 Muut ohjeet ja tulkinnat
Finanssivalvonta suosittaa yhtiöitä tutustumaan komission ja ESOjen julkaisuihin liittyen SFDR- ja taksonomia-asetuksen soveltamiseen.
Komission Q&A:
ESOjen tarkennukset liittyen tietoihin, jotka tulee antaa mallipohjien kautta:
ESMAn supervisory briefing liittyen kestävyystietojen ja kestävyysriskin valvontaan:
ESOjen raportti liittyen raportointiin pääasiallisista haitallisista vaikutuksista kestävyystekijöihin:
Fivan kestävä rahoitus verkkosivut:
Lisätietoja antaa
- Anna Mäkipeska, markkinavalvoja, puhelin 09 813 5023 tai anna.makipeska(at)finanssivalvonta.fi
- Riitta Seppä, johtava asiantuntija, puhelin 09 813 5027 tai riitta.seppa(at)finanssivalvonta.fi