Valvottavatiedote 12.9.2022 – 39/2022

Teema-arvio: Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien pankkien ILAAP-menettelyissä kehitettävää

Finanssivalvonta toteutti teema-arvion keväällä 2022 sen suorassa valvonnassa oleville pankeille likviditeetin stressitestauksesta, varainhankintasuunnitelmista ja varainhankinnan varautumissuunnitelmista. Nämä eivät kaikilta osin noudata ohjeistuksia. Teema-arviossa havaittiin mm. seuraavia puutteita:

Likviditeetin stressitestaus

  • Kaikkia aikajänteitä ei huomioida.
  •  Stressitestaus ei sisällä käänteisiä stressitestejä tai ne ovat puutteelliset.
  • Skenaariot perustuvat historiallisiin tapahtumiin, eikä niissä riittävästi huomioida hypoteettisia ei-historiallisia tapahtumia.
  • Taseen ulkopuolisia eriä ja likviditeettireservin arvonmuutoksia (haircutteja) ei huomioida selviytymishorisontin laskennassa.   
  • Oletusten ja tulosten validointi on puutteellista.

Varainhankintasuunnitelmat

  • Varainhankintasuunnitelmasta poikkeaminen ei johda toimenpiteisiin.  
  • Epäsuotuisaa skenaariota ei huomioida.
  • Suunnitelman toteutumisen arviointi ei ole säännöllistä.

Likviditeetin varautumissuunnitelmat                         

  • Euroopan pankkiviranomaisen EBAn ohjeiden mukaisia elvytyssuunnitelman indikaattoreita ei huomioida varautumissuunnitelmaan sisältyvinä varhaisen vaiheen indikaattoreina.
  • Ohjeet toimenpiteiden aktivoimiseksi ovat pääsääntöisesti hyvin yleisluontoisia, eikä niitä ole yksilöity toimenpiteittäin.
  • Keskuspankkirahoituksen osalta lainajärjestelyjen eri tyyppejä, hyväksyttäviä vakuuksia, keskuspankkivarojen saantia koskevia menettelyitä ja olosuhteita, joissa keskuspankkirahoitusta tarvittaisiin, ei ole riittävästi dokumentoitu.
  • Suunnitelmissa ei ole otettu kantaa, onko LCR-reserviä tarkoitus käyttää, vaikka se johtaisi alle 100 prosentin LCR-arvoon, eikä ole kuvattu, miten maksuvalmiutta ohjattaisiin stressitilanteessa kohti LCR-tavoitetasoja.
  • Arviot aktivoitavan likviditeetin määrästä, toteuttamiseen tarvittavasta ajasta ja toimien mahdollisista haittavaikutuksista eivät riittävästi huomio häiriötilanteen vaikutusta.
  • Suunnitelmien testauksen kattavuus ei ole riittävä.

Edellä luetelluissa havainnoissa oli pankkikohtaisia eroja. Lisäksi pankkien omien likviditeettistressitestien skenaariot ovat optimistisia, ja tulokset voivat antaa liian hyvän kuvan likviditeetin riittävyydestä vakavassa häiriötilanteessa. Pankkien likviditeettistressitestien tulokset olivat vakavimmassakin skenaariossa selvästi paremmat kuin Finanssivalvonnan toteuttamien testien tulokset. Finanssivalvonta käytti vertailutestissä skenaarioina samoja, mitä Euroopan keskuspankki (EKP) käytti valvonnassaan oleville pankeille 2019 toteutetuissa likviditeettistressitesteissä1.

Finanssivalvonta tulee kiinnittämään huomioita havaittuihin puutteisiin jatkuvassa valvonnassaan ja tarkastuksissaan.

Lisätietoja antaa

Marjo Risku, johtava riskiasiantuntija, puhelin 09 183 5275 tai marjo.risku(at)finanssivalvonta.fi

 

1ECB Sensitivity analysis of Liquidity Risk – Stress Test 2019