Teema-arvio korkeariskisten asiakkaiden aiheettomista pankkipalveluiden rajoittamisista
Finanssivalvonta on tämän vuoden aikana selvittänyt korkeariskisten asiakkaiden aiheetonta pankkipalveluiden rajoittamista ja ns. de-risking-ilmiön esiintymistä Suomessa pankeille tehdyllä teema-arviolla. Arviossa selvitettiin tekijöitä, jotka voivat johtaa asiakassuhteesta kieltäytymiseen, palveluiden rajoittamiseen ja asiakassuhteen päättämiseen.
Teema-arvion johtopäätökset
Teema-arvioon saatujen vastausten perusteella on havaittavissa, että oikeushenkilöasiakkaiden asiakashakemusten hylkäämisten ja voimassa olevien asiakkuuksien irtisanomisten määrissä oli merkittävää nousua tarkastelujakson (2019–2021) aikana.
Pelkästään pankkien ilmoittamista lukumäärätiedoista sekä pääasiallisista hylkäämis- ja irtisanomisperusteista ei voida kuitenkaan suoraan tehdä johtopäätöstä siitä, että pankit Suomessa laajamittaisesti kieltäytyisivät tai irtisanoisivat asiakkuuksia aiheettomasti korkeariskisten asiakkaiden tai kokonaisten asiakasryhmien osalta ilman, että ne arvioisivat tapauskohtaisesti asiakkuuteen liittyviä riskejä.
Selvityksessä tuli ilmi, että asiakkuuden hylkäämiseen ja irtisanomiseen liittyvät pääasialliset syyt ovat usein moninaisia. Usein päätöksenteossa merkitystä on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien ohella muun muassa korkeariskisen asiakkaan tuottavuuteen liittyvillä näkökohdilla, asiakkuuteen liittyvällä maineriskillä ja pankin riskinottohalukkuudella.
Pankkien toimittamista sisäisistä ohjeista ja prosessiohjeista ilmeni, että ainakin osa pankeista arvioi tapauskohtaisesti asiakkuuteen liittyviä riskejä ja muodostaa riskeistä kokonaisarvion. Sitä, miten ja kuinka monipuolisesti pankit tosiasiassa arvioivat yksittäiseen asiakkuuteen liittyviä riskejä ja omaa kykyään hallita näitä riskejä, ei ollut tässä teema-arviossa mahdollista selvittää.
Lisäksi on syytä huomioida, että jos pankin riskinottohalukkuus on hyvin matala, voi lopputuloksena olla vastaava tilanne kuin silloin, jos pankki rajoittaisi asiakassuhteita kategorisesti korkeariskisiksi arvioimiensa asiakasryhmien kanssa.
Suositukset pankeille
Finanssivalvonta kehottaa pankkeja ottamaan huomioon seuraavat teema-arviossa esiin nousseet asiat:
Pankkipalveluiden saatavuus
Finanssivalvonta kiinnittää pankkien huomiota siihen, että ne arvioivat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskienhallinnan lisäksi tarkoin toimiensa vaikutuksia taloudellisen osallistavuuden (financial inclusion) näkökulmasta. Arvioinnissa tulisi huomioida se, millaisia vaikutuksia asiakkaan tai asiakasryhmän asemaan on sillä, että heillä ei ole mahdollisuutta käyttää tiettyjä tuotteita tai palveluita. Tavoitteena tulisi olla tasapaino siinä, miten yhtäältä vältetään ja hallitaan riskejä ja toisaalta turvataan yhteiskunnassa tasapuoliset edellytykset taloudelliselle toiminnalle ja välttämättömyyspalveluiden saatavuudelle.
Finanssivalvonta myös muistuttaa pankkeja yhdenvertaisuuslainsäädännön noudattamisesta ja kehottaa edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa palveluntarjonnassa.
Asiakkuuteen liittyvien riskien arviointi
Finanssivalvonta ei edellytä pankeilta sitä, ettei rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä saisi olla niiden toiminnassa lainkaan. Pankeilla tulee kuitenkin olla asianmukaiset menettelyt siihen, että ne tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne altistuvat toiminnassaan, ja ryhtyvät riskeihin nähden oikeasuhteisiin toimenpiteisiin.
Finanssivalvonta kiinnittää pankkien huomiota siihen, etteivät niiden asiakkaan tuntemista koskevat menettelytavat johda kohtuuttomaan pankkipalveluiden käytön estämiseen. Rajoitustoimenpiteiden kohtuullisuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös erityiset syyt, joiden johdosta asiakkaalla on vaikeuksia toimittaa vaadittuja tietoja.
Riskinottohalukkuus
Finanssivalvonta kiinnittää pankkien huomiota siihen, että niiden tulisi laatia riskinottohalukkuutta koskeva pitkän aikavälin linjaus kirjallisesti ja lisäksi se tulisi hyväksyttää ylemmällä johdolla1. Riskinottohalukkuutta koskevan linjauksen laajuus ja sisällön yksityiskohtaisuus tulee suhteuttaa valvottavan kokoon, sen toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Olennaista on myös varmistaa, että toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko myös käytännössä heijastavat pankin määrittelemää riskinottohalukkuutta.
Tietojen dokumentointi
Finanssivalvonnan näkemyksenä on, että pankkien oman riskinottoa koskevan kokonaiskuvan ja riskiymmärryksen parantamiseksi niiden olisi hyödyllistä kerätä tietoa siitä
- mitä toimenpiteitä pankki on suorittanut asiakkaan tuntemisvelvollisuuden täyttämiseksi; ja
- kuinka paljon ja millä perusteilla uuden asiakassuhteen perustamisesta on kieltäydytty tai asiakassuhde on päätetty.
Finanssivalvonnan jatkotoimenpiteet
Finanssivalvonta tulee valvontatoiminnassaan seuraamaan, ovatko valvottavien asiakkaan tuntemisen menettelyt asianmukaiset ja miten riskiperusteisuus toteutuu käytännössä asiakkaan tuntemisen menettelytavoissa.
Asian tausta
Useat kansainväliset raportit viittaavat siihen, että viime vuosina pankit ja muut finanssilaitokset ovat aiempaa enemmän rajoittaneet palvelujensa saatavuutta korkeariskisille asiakasryhmille.
Kyse voi olla ilmiöstä, jossa finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyvää riskiä aiheettomasti joko lopettamalla tai rajoittamalla liikesuhteita korkeariskisiksi arvioimiensa asiakkaiden tai jopa kokonaisten asiakasryhmien kanssa (de-risking-ilmiö). Tällöin finanssilaitos ei arvioi tapauskohtaisesti asiakkuuteen liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä eikä omaa kykyään hallita näitä riskejä. Ilmiöllä on haitallisia vaikutuksia pankkipalveluiden saatavuuteen ja se voi olla merkki finanssilaitoksen puutteellisesta riskienhallinnasta.
Lisätietoja antaa
Pekka Vasara, toimistopäällikkö pekka.vasara(at)finanssivalvonta.fi
Liite
1 Ylemmällä johdolla tarkoitetaan tässä rahanpesulain 2 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua tahoa.