Teema-arvio: Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten korkoriskien mittaamisessa ja korkoriskimallien hallinnassa kehitettävää

Finanssivalvonta toteutti teema-arvion, jossa selvitettiin, miten Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevat luottolaitokset noudattavat lokakuussa 2022 julkaistua EBAn päivitettyä korkoriskisääntelyä¹ korkoriskin mittaamisen ja mallien hallinnan osalta. Teema-arviokysely koostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat:

• taloudellisen arvon (EVE) ja korkotuottojen (NII) mittausmenetelmät
• eräpäivättömien talletusten, lainojen ennenaikaisten takaisinmaksujen ja määräaikaisten talletusten ennenaikaisten lunastusten mallinnus
• korkoriskin mittausmenetelmien ja korkoriskimallien hallinnointi.

Teema-arvio osoitti, että Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten korkoriskin mittaaminen sekä mittausmenetelmien ja mallien hallinta vaativat kehitystä täyttääkseen EBAn ohjeen ja jäljempänä mainittujen standardien vaatimukset. Puutteita oli sekä luottolaitoksien omissa menetelmissä että valvonnan poikkeavien arvojen testeissä ja erityisesti mittausmenetelmien ja mallien hallinnoinnissa. Puutteet mittausmenetelmissä ja malleissa yhdistettynä niiden puutteelliseen hallinnointiin antavat aihetta kyseenalaistaa luottolaitosten korkoriskimittauksien antamien tulosten luotettavuutta. 

Huomionarvoista on se, että jäljempänä viitatuista standardeista ei ole vielä julkaistu delegoitua asetusta. Sääntely on kuitenkin ollut monilta osin sama jo EBAn ohjeen aikaisemmassa 30.6.2019 voimaan tulleessa versiossa.

Teema-arviossa havaittiin mm. seuraavia puutteita:

• Luottolaitoksien omat korkoriskin mittausmenetelmät eivät vastaa EBA IRRBB & CSRBB ohjetta. Poikkeamia oli mm. korkoherkkien erien, markkina-arvon muutoksen ja korkoperusteriskin huomioimisessa sekä eräpäivättömien talletusten mallintamisessa. 
• Vakiomenetelmää soveltavat luottolaitokset eivät kaikilta osin sovella standardia (RTS on SA). Luottolaitokset eivät esimerkiksi jaottele kassavirtoja aikaikkunoihin tai huomio korkoperusteriskiä standardin mukaisesti. 
• Valvonnan poikkeavien arvojen testit eivät vastaa standardia. Poikkeamia havaittiin mm. korkoherkkien erien huomioimisessa, marginaalien käsittelyssä, taseoletuksissa, shokkiskenaarioissa, shokkiskenaarion lattian soveltamisessa, valuuttojen aggregoinnissa ja eräpäivättömien talletusten mallintamisessa.
• Mallien ja mittausmenetelmien hallinta oli pääosalla luottolaitoksista heikkoa, eikä se vastaa EBAn IRRBB & CSRBB-ohjeessa olevia suosituksia. Muodolliset käytäntöprosessit puuttuivat monelta luottolaitokselta kokonaan. Mittausmenetelmien ja mallien keskeisten oletusten säännöllinen arviointi ja validointi sekä käyttöönottovalidointi vaativat kehittämistä.
• Dokumentaatio liittyen korkoriskin mittausmenetelmiin ja mallien hallinnointiin oli puutteellista ja liian yleisellä tasolla.

Finanssivalvonta tulee käymään luottolaitoskohtaiset havainnot ja suositukset läpi jokaisen teema-arvioon osallistuneen luottolaitoksen kanssa.

Luottolaitokset voivat käyttää korkoriskin mittaamisessa joko omia menetelmiä tai vakiomenetelmää (pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset voivat käyttää myös yksinkertaistettua vakiomenetelmää). Tämän lisäksi kaikkien luottolaitosten on mitattava korkoriskiä myös teknisen sääntelystandardin mukaisilla valvonnan poikkeavien arvojen testeillä (”SOT”). Teema-arviossa arvioitiin sekä luottolaitoksen omia menetelmiä, tai vakiomenetelmää, jos luottolaitos soveltaa sitä, sekä valvonnan poikkeavien arvojen testejä.

Lähtökohtana valvonnan poikkeavien arvojen testeissä ja vakiomenetelmässä on, että luottolaitoksen tulee soveltaa vakioituja oletuksia silloinkin, vaikka sen menetelmä olisi kattavampi, konservatiivisempi tai paremmin luottolaitoksen strategiaan soveltuva. Vakioitujen oletusten tarkoituksena on lisätä eri luottolaitosten tulosten vertailukelpoisuutta.

Luottolaitosten ei kuitenkaan tule turvautua vain valvonnan poikkeavien arvojen testeihin, vaan niiden tulee kehittää myös omia menetelmiä korkoriskin mittaamiseen. Omien menetelmien tulee perustua luottolaitoksen omaan tilanteeseen ja niiden tulee ottaa huomioon kaikki rahoitustoiminnan korkoriskin komponentit. Oletusten tulee olla liiketoimintastrategioiden mukaisia, ja niitä tulee testata ja validoida säännöllisesti.

Lisätietoja antaa

Marjo Risku, johtava asiantuntija, puhelin 09 183 5275 tai marjo.risku(at)finanssivalvonta.fi

Liitteet

• Finanssivalvonnan valvottavatiedote 14.11.2022 – 51/2022: EBA julkaissut rahoitustaseen korkoriskiä koskevan sääntelypaketin
• Finanssivalvonnan valvottavatiedote 2.5.2023 – 27/2023: Muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin ja luottomarginaaliriskin hallintaa koskevien määräyksien ja ohjeiden 5/2015 muutokset voimaan 30.6.2023

¹Sääntelypaketti sisälsi: ohjeet kaupankäyntitoimintaan kuulumattomista toimista syntyvästä korko- (IRRBB) ja luottomarginaaliriskistä (CSRBB), IRRBB-vakiomenetelmää ja yksinkertaistettua vakiomenetelmää koskevan teknisen sääntelystandardin luonnoksen, valvonnan poikkeavien arvojen testejä koskevan teknisen sääntelystandardin luonnoksen.